Siirry sisältöön
Jäikö jokin asia askarruttamaan tai heräsikö mieleesi kysymyksiä? Tällä sivulla voit jättää kysymyksesi asiantuntijoillemme. Myöhemmin tähän jaksoon kootaan myös Usein kysytyt kysymykset -osio vastauksineen. Lisäksi voit antaa palautetta kurssistamme.

Kysy asiantuntijoiltamme

Voit jättää kysymyksesi asiantuntijoillemme täältä: Kysy asiantuntijoiltamme -lomake

____________________________________________________________________________________________________

Anna palautetta

Voit antaa palautetta Koronasta kuntoon -avoimesta verkkokurssista täältä: Koronasta kuntoon -avoimen verkkokurssin palautelomake

____________________________________________________________________________________________________

Usein kysytyt kysymykset

Tässä osiossa esitellään usein kysyttyjä kysymyksiä vastauksineen. Kysymykset on lajiteltu eri aihealueittain. Osiota täydennetään ja päivitetään säännöllisesti.

 

Oireet ja niihin liittyvät kysymykset:

Kauanko väsymys keskimäärin kestää?

Vastaus: Koronainfektioon liittyvän väsymyksen kesto vaihtelee. Joillain väsymys väistyy hyvinkin nopeasti, suurimmalla osalla muutaman viikon kuluessa akuutista infektiosta, kun taas toisilla väsymys kestää valitettavan kauan. Pitkäkestoiseen koronaan liittyy usein väsymystä. 

Onko lasten pitkäkestoisessa Covid-19 taudinkuvassa eroja aikuisiin nähden?

Vastaus: Tämänhetkisen tiedon mukaan lasten pitkäkestoinen koronatauti on erittäin harvinainen. Vaikka oireet lapsilla pitkittyisivätkin, ne eivät pahene ja poikkeuksetta kaikilla lapsilla oireet ovat seurannassa loppuneet. Aikuisilla taas pitkäkestoisessa koronataudissa oireet voivat aaltoilla ja hetkellisesti paheta seurannan aikana. 

Vaikuttaako koronan sairastaminen vatsan toimintoihin?

Vastaus: Akuutti koronainfektio voi vaikuttaa myös vatsan toimintaan. Osa potilaista kärsii pahoinvoinnista, oksentelusta, kovista vatsakivuista tai ripulista. Yleensä nämä oireet väistyvät akuutin infektion jälkeen, mutta joidenkin tutkimusten mukaan maha-suolikanavaan liittyvät oireet ovat yleisiä myös pitkittyneessä koronataudissa.

Miksi sorminivelet ja ranteet kipeytyvät pitkässä koronassa?

Vastaus: Nivelkipu on yleinen oire pitkäkestoisessa koronataudissa. Kaikkia taudin immunologisia mekanismeja ei vielä tiedetä, mutta koronaviruksen tiedetään aiheuttavan joillain henkilöillä elimistössä puolustusreaktion, jolloin omat puolustussolumme hyökkäävät omia solujamme kohti, ns. autoimmuunireaktiona. Nivelkipujen ajatellaan liittyvän osittain myös tähän. Jo aiemmin on tiedetty, että monet virukset voivat laukaista yksittäisiä, ohimeneviä niveltulehduksia ja -kipuja (reaktiivinen artriitti) ja sen lisäksi ne voivat vaikuttaa autoimmuunireaktioiden ja –sairauksien puhkeamiseen, eikä koronavirus näyttäisi olevan poikkeus. 

Kuuluvatko iho-oireet long covidiin?

Vastaus: Akuuttiin koronainfektioon voi kuulua myös iho-oireita.

Voiko koronainfektio aiheuttaa jalkojen turvotusta?

Vastaus: Koronatautiin liittyy monia oireita. Jalkojen turvotus ei kuitenkaan ole tavanomainen tyyppioire, vaikka toki mahdollinen sekin, joten sen suhteen voi olla suositeltavaa kääntyä lääkärin puoleen. 

Onko eri covid-varianteilla erityyppisiä long covid -oireita?

Vastaus: Koska koronavirus on uusi ja eri virusvariantit lyhytikäisiä, ei tutkimustietoa tästä asiasta ole vielä kertynyt tarpeeksi jotta asiasta voitaisiin tehdä luotettavia johtopäätöksiä. 

Koronan jälkeen alkanut ahdistuneisuushäiriö on vienyt työkyvyn. Onko tälle mitään tehtävissä ja voiko luottaa, että tämä menee ohi itsestään?

Vastaus: Koronatautiin voi liittyä raskaita kokemuksia sekä pelkoa, varsinkin epidemian alkuvaiheisiin liittyen. Lisäksi vaikeasti sairastaneet voivat kärsiä jopa posttraumaattisesta stressireaktiosta. Jos ahdistuneisuus on niin vaikeaa, että työkyky on uhattuna, on suositeltavaa hakea apua terveydenhuollon ammattilaiselta. Yksin ei tarvitse pärjätä ja monenlaista apua ja tukea on terveydenhuollosta saatavana. 

____________________________________________________________________________________________________

Lääkkeet ja kuntoutus sekä niihin liittyvät kysymykset:

Onko mitään lääkkeitä olemassa, joilla voisi vaikuttaa rasituksen/liikunnan aiheuttamaan voinnin romahtamiseen?

Vastaus: Vaikean virustaudin jälkeen elimistö tarvitsee aikansa toipuakseen. Kevyellä liikunnalla aloittaminen, omaa kehoa kuunnellen, fyysinen palautuminen tapahtuu pikkuhiljaa. Valitettavasti kunnon kohottamiseen ei ole olemassa lääkkeitä, vaan sitkeästi ja tarpeeksi rauhallisella tahdilla on todettu olevan paras vaste.

Millaista hoitoa ja kuntoutusta suositellaan pitkäkestoista covid-19-tautia sairastaneille?

Hoito ja kuntoutus ovat yksilöllisiä, sillä pitkäkestoisen koronan oirekuva vaihtelee suuresti. Kurssimme “Koronasta kuntoon” antaa tähän hyvät ja perusteelliset ohjeet ja suosittelemme tutustumaan kaikille avoimen kurssimme sisältöihin, kuten esimerkiksi “rasituksensieto ja omaseuranta” tai “turvallinen liikkumisen aloittaminen ja jatkaminen”.  Jos näiden lisäksi kaipaisit hieman tarkempaa ja perusteellisempaa tietoa sekä esimerkiksi käytännön harjoituksia, niin voit hakea mukaan intensiiviverkkokurssillemme, jossa syvennytään avoimen kurssin sisältöihin perusteellisemmin. Muista myös, että voit tietenkin aina hakea yksilöllistä apua, tukea sekä ohjausta omahoitoon ja kuntoutukseen terveydenhuollon ammattilaisilta omasta terveydenhuollon yksiköstäsi.

Rokotteiden tehot long covidia vastaan?

Vastaus: Rokotteiden pääasiallinen tarkoitus on suojata vaikealta, sairaalahoitoiselta koronataudilta ja tähän niillä onkin hyvä teho. Pitkäkestoinen koronatauti ei ole oma sairautensa, vaan kuvaa koronataudista toipumisen ja oireilun pitkittymistä. Rokotetuilla on yleensä lievä koronatauti, minkä jälkeen voi myös esiintyä pitkittynyttä koronaoireilua, mutta yleensä tämä on lyhytkestoisempaa ja lievempää kuin vaikean tautimuodon sairastaneilla. Siten siis rokotteet ottamalla voi vähentää todennäköisyyttä pitkittyneeseen tai pitkäkestoiseen koronaoireiluun.

Jos on sairastanut koronataudin, mutta sitä ei ole virallisesti lääkärissä todettu, onko mahdollista päästä long covid -kuntoutuksen tai tuen piiriin? Miten?

Vastaus: Suomessa ei ole valtakunnallista yhtenäistä ohjeistusta pitkäkestoisen koronan hoidosta ja käytännöt vaihtelevat eri paikkakunnilla. Suosittelemme ottamaan yhteyttä omaan terveyskeskukseen tai työterveyshuoltoon ja kysymään mahdollisuuksista. Yleensä virallista koronatestiä ei nykyisin enää vaadita, sillä testauskriteerien hellyttyä suurin osa tartunnoista on varmentamattomia.

____________________________________________________________________________________________________

Liikkuminen, hengästyminen ja syke sekä niihin liittyvät kysymykset:

Miksi long covidissa vointi romahtaa useiksi päiviksi tai jopa viikoiksi, jos yrittää lisätä liikuntaa tai aktiivisuutta?

Vastaus: Joidenkin arvioiden mukaan iso osa pitkäkestoista koronaa sairastavista kärsii ns. PEM-oireesta eli liikunnan jälkeisestä uupumuksesta. Sen vaikutusmekanismit eivät ole vielä täysin selvät, mutta niiden ajatellaan liittyvän aivojemme limbisen järjestelmän ylireagointiin sekä/tai suola-aineenvaihduntaamme. Tutkimukset ovat kuitenkin tulleet siihen tulokseen, että pitkäkestoisessa koronassa täysi liikkumattomuus pahentaa/pitkittää PEM-oiretta, joten rauhallinen ja kärsivällinen, varovainen ja itselle sopivan tasoinen liikkuminen, aluksi esim. tavanomaisten kotiaskareiden parissa ehkäisee ja helpottaa oiretta.

Mistä tiedän, onko treenitasoni sopiva?

Vastaus: Itselle sopiva rasitustaso on aina yksilöllinen ja myöskin tilanne- ja tavoitekohtainen. Lisäksi siihen vaikuttaa oirekuva ja oireiden voimakkuus. Yleisenä nyrkkisääntönä voitaneen sanoa, että rasitus on ollut itselle sopivaa, mikäli se ei ole pahentanut oireita välittömästi tai parin seuraavan päivän aikana (esim. PEM-oire voi ilmetä jopa 48 h rasituksen jälkeen). Lisäksi hyvä merkki sopivasta treenin rasitustasosta on, että siitä palautuu suhteellisen normaalissa ajassa, noin yhden vuorokauden aikana. Lisäksi rasitus ei saisi heikentää pitkäkestoisesti ruokahalua tai haitata seuraavan yön yöunia, ja seuraavana päivänä tulisikin olla palautunut olo. On myös hyvä muistaa, että toipuessa liikkumisen ja aktiivisuuden tulisi edistää toipumista, ei heikentää vointia. Etenkin toipumisen alkuvaiheessa sekä PEM-oireiden kanssa uupumiseen saakka tapahtuvaa rasitusta tulisi välttää.

Mistä tiedän, onko hengästymiseni normaalia vai epänormaalia tai hengenahdistusta?

Vastaus: Hengenahdistus ja hengästyminen on joskus vaikea erottaa toisistaan. Hengästyminen on normaalia rasittavaan liikkumiseen kuuluvaa hengityksen syventymistä/tihentymistä kun liikutaan oman perusliikkumisen ulkopuolella. Hengästyminen on normaalia ja toivottavaakin, sillä silloin kunto kasvaa ja keuhkot tuulettuvat koko alaltaan. Hengenahdistus sen sijaan on epämukava tunne, joka usein tulee jo vähäisemmässä rasituksessa kuin hengästyminen. Siihen saattaa liittyä hapenloppumisen akuutti tunne, ahdistus sekä rintatuntemusta. Nämä ovat kuitenkin yksilöllisiä, ja parhaiten eron tuntee, kun tietää miltä oma tavanomainen kuntoliikuntaan liittyvä hengästyminen tuntuu. Tällöin pystyy erottamaan poikkeavan, pysähtymistä vaativan hengenahdistuksen. 

Onko hengenahdistus vaarallista? Tarkoittaako se, että happisaturaationi on alentunut?

Vastaus: Hengenahdistukseen tulee suhtautua vakavasti. Silloin elimistö on ahdingossa, mutta tunne tulee yleensä jo selvästi aiemmin kuin happitaso varsinaisesti elimistössä laskee. Aina hengenahdistukseen ei liity vakavampaa syytä, mutta kertaalleen tulee tutkimukset siihen liittyen tehdä. Koronataudissa hengenahdistus on tavallista, ja se kertoo koska liikunta on ollut liian rasittavaa. Tällöin intensiteetin astetta tulee selvästi laskea. 

Onko normaalia, jos sykkeeni nousee herkästi liikkuessa? Onko se vaarallista?

Vastaus: Koronataudin jälkeen on hyvin tavallista, että syke nousee aiempaa herkemmin. Tällöin liikkumista tulee höllentää sellaiseen tasoon, että syke ei pääse liian korkeaksi. Yleensä tämä väistyy, kun malttaa aluksi kärsivällisesti liikkua tarpeeksi matalalla teholla. 

Voiko korkea syke rasituksessa johtua keuhkojen toimimattomuudesta vai onko kyse sydämen toimintahäiriöstä?

Vastaus: Korkea syke koronataudin jälkeen liittyy yleensä virusinfektiosta toipumiseen ja siihen, että elimistön voimavarat ovat kuluneet virusta vastaan taisteluun.  Akuutissa taudissa ei saa urheilla, sillä se lisää sydänlihastulehduksen riskiä. Joillekin vaikeamman koronataudin sairastaneista voi jäädä keuhkomuutoksia vielä pitkäänkin taudin sairastamisen jälkeen, mutta lievän taudin sairastaneiden keskuudessa sykkeen nousu ei yleensä liity keuhkojen toimintavajaukseen tai sydämen sairauteen. Jos oire on kuitenkin huolestuttava tai siihen liittyy rintakipua tai hengenahdistusta, tulee hakeutua lääkäriin.

____________________________________________________________________________________________________

Toipuminen sekä siihen liittyvät kysymykset:

Voiko koronataudin sairastaminen vaurioittaa sydäntä tai aiheuttaa rytmihäiriöitä tai sydämenpysähdyksen?

Vastaus: Koronataudin sairastaminen ei yleensä voi aiheuttaa sydänpysähdystä, ellei kyseessä ole vaikea, tehohoitoinen sairaus. Sen sijaan rytmihäiriötuntemukset ovat tavallisia. Tämänhetkisen tiedon mukaan koronataudista ei myöskään jää pysyviä vaurioita sydämeen. Sen sijaan, jos harrastaa rasittavaa liikuntaa akuutin infektion aikana, on mahdollisuus sydänlihastulehdukseen, minkä vuoksi liikunnan aloittaminen vasta toipumisen jälkeen ja vähitellen on tärkeää. 

Onko mahdollista, että covid tai long covid on vaurioittanut keuhkoja, vaikka röntgenkuvassa ei ole näkynyt muutoksia?

Vastaus: Röntgenkuvauksessa nähdään rintaontelon rakenteet ja esimerkiksi koronatautiin tyypillisesti kuvassa voidaan nähdä ns. fibroosia eli keuhkokudoksen muuttumista sidekudosmaiseksi. Kuva kertoo kuitenkin vain keuhkojen rakenteesta eikä toiminnasta. Keuhkojen toiminnassa voi olla vaikeutta vaikkei kuvantamisessa näkyisikään mitään. Sen sijaan koronaan ei olla liitetty esim. suurempaa riskiä sairastua astmaan. Koronassa keuhkojen toiminta voi olla vaikeutunutta, mutta nykytiedon mukaan se vain harvoin jää pysyväksi. Lisäksi hengittämiseen liittyy myös muita tekijöitä, esimerkiksi hengityslihaksisto ja ylähengitystiet, jolloin hengitystä voi vaikeuttaa esimerkiksi alentunut lihaskunto tai tukkoinen nenä.

Jos sairastaa koronan lievänä, onko pelkoa, että keuhkoihin voisi silti jäädä jotain vaurioita?

Vastaus: Lieväasteiseen koronaan ei nykytiedon mukaan liity pysyviä keuhkovaurioita, vaan niitä nähdään esim. tehohoidon jälkitilana. 

____________________________________________________________________________________________________

Muut kysymykset:

Olen menossa takaisin töihin muutaman on/off sairausloman jälkeen. Mitä voin tehdä, että jaksaisin töissä?

Vastaus: Työhön paluu kannattaa suunnitella yhdessä työnantajan ja työterveyshuollon kanssa, jos oireet ovat vaikeat. Työnkuva ja –rasittavuus vaikuttavat paljon siihen, miten työhön kannattaa palata. Monille kevennetty työnkuva tai osa-aikainen sairaspäiväraha ovat hyviä vaihtoehtoja.  

Voiko long covid -potilas, jolla on hengitysongelmia, mennä leikkaukseen nukutuksessa? Liittyykö tähän riskejä?

Vastaus: Leikkauksissa sekä nukutukseen, että itse leikkaukseen liittyy aina tapauskohtaisia riskejä, joten aina ennen leikkausta nukutuksen hoitava anestesialääkäri arvioi jokaisen potilaan leikkauskelpoisuuden yksilöllisesti. Pitkäkestoinen koronatauti tai mihin tahansa seikkaan liittyvä hengitysvaikeus kannattaa aina mainita leikkausta edeltävässä arviossa.  

Onko mahdollista, että tulevaisuudessa pitkäkestoinen Covid-19 tauti voitaisiin jakaa fenotyyppeihin, erilaisiin taudinkuviin tai tautimekanismeihin perustuen?

Vastaus: Koronatauti on yksi maailmanhistorian tutkituimmista sairauksista ja tutkimustiedon karttuminen on valtavaa. Siltikään emme vielä tiedä tästä taudista tai sen mekanismeista kaikkea, ja virus yllättää meidät kerta toisensa jälkeen. Tämän perusteella saattaa olla, että tulevaisuudessa voidaan pitkäkestoista koronatautia sairastaviakin jaotella erilaisiin alaryhmiin esimerkiksi eri elinjärjestelmien oireiden perusteella, tai vaikkapa geeniprofiilin mukaan. Tämä on kaikki kuitenkin vielä spekulaatiota ja jää nähtäväksi. Joitain alaryhmätyyppejä on jo esitetty, mutta yksimielisyyttä asiasta ei olla saavutettu ja tutkimustulokset ovat vaihtelevia. 

Miten voi lisätä vastustuskykyä?

Vastaus: Hyvinvoiva elimistö, jolla on kaikki tarvittavat rakennuspalikat, on kaikkein paras puolustus ulkoisia taudinaiheuttajia vastaan. Terveellinen monipuolinen ruokavalio, hyvä fyysinen kunto, riittävä yöuni sekä henkinen hyvinvointi auttavat taistelussa erilaisia viruksia vastaan. Lisäksi infektioiden tarttumista voi ehkäistä hyvällä hygienialla. 

Voiko astma pahentua keuhkoahtaumaksi koronan jälkitautina?

Vastaus: Astma ja keuhkoahtaumatauti ovat tautimekanismiltaan erilaisia sairauksia, joten astma ei voi muuttua keuhkoahtaumaksi. Sen sijaan nämä kaksi tautia voivat esiintyä samalla potilaalla, mutta astma ei lisää riskiä keuhkoahtaumataudille. Siten myöskään astmaatikon sairastama koronatauti ei lisää riskiä keuhkoahtaumataudille. 

Mitä tutkimuksia long covid -potilailla kannattaa tehdä, jotta mahdolliset keuhkovauriot löytyvät?

Vastaus: Koronan aiheuttamat muutokset keuhkoissa ovat yleensä keuhkokudokseen syntyviä fibroottisia eli sidekudosjuosteita, jotka näkyvät keuhkoröntgenkuvassa. Joskus (mikä tahansa) virusinfektio voi pahentaa esim. aiemmin diagnosoimatonta astmaa, jolloin myös keuhkojen toimintatutkimukset, kuten spirometria ja PEF-seuranta voivat tulla kyseeseen. Pitkäkestoisia keuhkovaurioita on yleensä vain vaikean, sairaalahoitoisen koronataudin sairastaneilla ja lievemmin sairastaneilla hengitysvaikeudet liittyvät muihin tekijöihin kuin keuhkokudoksen vaurioihin.

____________________________________________________________________________________________________

Aiheesta muualla:

Hengityssairaus ja koronavirus – Hengitysliitto

____________________________________________________________________________________________________

Tämän jakson sisältö on tuotettu osana Koronasta kuntoon -hanketta. Hanketta hallinnoi Filha ry ja hankejärjestökumppanina toimii Hengitysliitto ry. Hanke toimii STEA-avustuksella vuosina 2022–2024. Sisältöjä kehitetään yhdessä toimintaan osallistuvien kanssa.

Oliko tästä sinulle apua?

Saatat olla kiinnostunut myös näistä

Nuorten aikuisten vertaisryhmächat

Vertaisryhmächat on tarkoitettu syöpää sairastaville tai syövän sairastaneille nuorille aikuisille, jotka pohtivat arkea ja omaa jaksamista....

Nuorten aikuisten vertaisryhmächat

Vertaisryhmächat on tarkoitettu syöpää sairastaville tai syövän sairastaneille nuorille aikuisille, jotka pohtivat arkea ja omaa jaksamista....

Nuorten aikuisten vertaisryhmächat

Vertaisryhmächat on tarkoitettu syöpää sairastaville tai syövän sairastaneille nuorille aikuisille, jotka pohtivat arkea ja omaa jaksamista....