Siirry sisältöön
Koronan sairastaminen ja pitkittynyt oireilu voi vaikuttaa terveyteen ja toimintakykyyn monin tavoin. Vertaistuella on monille suuri merkitys kokemusten jakamisen paikkana sekä toivon ja tuen lähteenä. On myös tärkeää, että olet tietoinen mahdollisuuksistasi sosiaaliturvaan sekä -palveluihin. Tähän jaksoon on koottu tietoa juuri niistä. Lisäksi voit kartoittaa omaa lähiverkostoasi tämän jakson lopussa olevan tehtävän avulla.

Koronapandemia on vaikuttanut meihin monin tavoin

Suomessa on tuhansia koronan jälkeen pitkittyneesti oireilevia ihmisiä. Oireet ovat yksilöllisiä, moninaisia ja usein luonteeltaan aaltoilevia. Ne voivat koskea useita elinjärjestelmiä ja syitä oireilun taustalla voi olla monia. Näin ollen toipuminenkin on yksilöllistä.

Pandemialla on ollut monia vakavia vaikutuksia. Hoidolle, kuntoutukselle sekä tuelle on suuri tarve niin maailmalla kuin täällä Suomessa. Uutta tutkimustietoa koronasta, sen hoidosta ja kuntoutumisen muodoista saadaan koko ajan lisää.

Koronan sairastaminen ja  pitkittynyt oireilu voi vaikuttaa fyysisen toimintakyvyn lisäksi mielen hyvinvointiin. Koronapandemialla ja sen varjossa elämisellä on ollut vaikutuksia ihmisten mielen hyvinvointiin kaikkialla maailmassa. Maailman terveysjärjestö WHO:n tutkimuskatsauksen (2022) mukaan ensimmäisen pandemiavuoden 2020 aikana ahdistuksen ja masennuksen esiintyminen koko maailman väestössä kasvoi 25 %.

Hae rohkeasti apua ja tukea

Sairastuminen ja oireilu voi tuoda paljon muutoksia arkeesi. Tukea on saatavilla niin fyysisen toimintakyvyn vahvistamiseen, mielen hyvinvointiin kuin sosiaaliturvaan liittyen. Hae rohkeasti apua ja tukea.

__________________________________________________________________________________

Vinkki: Kysy neuvoa toipumisen polullesi myös fysioterapeutilta! Fysioterapiasta saat apua Koronasta kuntoon -kurssillakin kuvattujen aktiivisuuden ja palautumisen ryhmittämiseen, sykeseurantaan ja hengitystekniikkaan.

___________________________________________________________________________________

Apua mielen hyvinvointiin ja kriisitilanteisiin saat ottamalla yhteyttä:

  • Omaan terveyskeskukseen tai työterveyteen
  • Asuinpaikkakuntasi sosiaali- ja kriisipäivystykseen

Jos tarvitset kiireellistä apua, soita 112.

Lisäksi tarjolla on järjestöjen tarjoamaa apua:

Voimauttavaa vertaistukea Koronasta kuntoon -verkkovertaisryhmistä

Haluaisitko jutella jonkun kanssa, joka on samanlaisessa tilanteessa kuin sinä? Koronasta kuntoon -verkkovertaisryhmissä pääset jakamaan omia kokemuksiasi ilman paineita tai odotuksia, tasavertaisesti muiden kanssa.

Vertaistuki on monelle erilaisia sairauksia sairastaville tärkeä tuen ja toivon lähde. Vertaistoiminnan ideana on, että siellä voi puhua avoimesti ja luottamuksellisesti omasta sairaudesta, muista vaikeista asioista sekä saada voimaa arkeen. Vertainen on vierellä kulkija, joka voi auttaa löytämään uusia näkökulmia ja polkuja eteenpäin.

Koronasta kuntoon -verkkovertaisryhmän toimintaa suunnitellaan yhdessä siihen osallistuvien kanssa.

  • Suunniteltu kesto 6kk, joka sisältää 10 tapaamiskertaa verkossa
  • Ryhmätapaamisten aikana on mahdollista jäsentää omaa tarinaansa kirjoittamalla
  • Lisäksi voidaan järjestää verkon yli yhteisiä liikuntahetkiä.

Hae mukaan Koronasta kuntoon -verkkovertaisryhmiin!

Tietoa sosiaaliturvasta ja -palveluista

Tartuntatautipäiväraha

Kelasta voi saada tartuntatautipäivärahaa, joka korvaa ansionmenetystä:

  • kunnan tai sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaavan lääkärin tekemän päätöksen perusteella.

Väliaikaisen lainmuutoksen myötä voit saada tartuntatautipäivärahaa myös, jos sinulla on

  • lääkärin, sairaanhoitajan tai terveydenhoitajan laatima todistus luotettavasti todetusta koronavirustartunnasta
  • sekä todistus siitä, ettei ansiotyöhön osallistuminen ole suositeltavaa tartunnan leviämisriskin takia.

Alle 16-vuotiaan lapsen huoltaja voi saada tartuntatautipäivärahaa myös silloin, kun

  • huoltajalla on terveydenhuollosta saatu todistus, jonka mukaan lapsella on luotettavasti todettu koronavirustartunta
  • eikä lapsen ole suositeltavaa mennä päivähoitoon tai kouluun tartunnan leviämisriskin vuoksi.
  • Lisäksi edellytyksenä on, että et voi tehdä ansiotyötäsi. Huoltajalla tarkoitetaan lapsen virallista huoltajaa.

Koronavirustartunnan luotettava toteaminen tarkoittaa laboratoriovarmistettua PCR- tai antigeenitestiä.

Lue lisää tartuntatautipäivärahasta: Tartuntatautipäiväraha – kela.fi

Matkakorvaukset

Voit saada Kelasta matkakorvausta, kun matkustat julkiseen tai yksityiseen terveydenhuoltoon ja matkan syy on sairaus tai kuntoutus.

  • Korvausta saa 27.3.2021-30.6.2022 myös koronarokotukseen tai koronavirustutkimukseen tehtyjen matkojen kustannuksista.
  • Korvauksen saamiseksi et tarvitse näistä matkoista erillistä todistusta terveydenhuollosta.
  • Korvausta ei saa Kelan ammatillisen kuntoutuksen koulutuspäätöksen mukaisista päivittäisistä matkoista.

Lue lisää matkakorvauksista: Matkakorvaukset – kela.fi

Työttömyysturvan väliaikaiset lakimuutokset

Työttömyysturvassa on ollut väliaikaisia lakimuutoksia 1.1.–28.2.2022.

  • Muutokset ovat päättyneet. Jos haet työttömyysetuutta jälkikäteen, Kela voi soveltaa tilanteeseesi päättyneitä lakeja. Työttömyysetuuden takautuva hakuaika on 3 kuukautta.

Sairauspäiväraha

Sairauspäivärahaa saa alle vuoden kestävään työkyvyttömyyteen.

Sairaus ja työkyvyttömyys ovat eri asioita. Työkyvyttömyys on tilanne, jossa sairaus estää oman työn tekemisen.

Sairauspäivärahaa myönnetään 16-67-vuotiaille.

  • Myös työtön työnhakija, omaishoitaja, opiskelija, vuorotteluvapaalla oleva ja hoitovapaalla oleva voivat saada sairauspäivärahaa.
  • Työttömän työnhakijan tilanteessa arvioidaan työkykyä suhteessa siihen työhön, josta henkilö on jäänyt työttömäksi.

Hae sairauspäivärahaa 2 kuukauden kuluessa työkyvyttömyyden alkamisesta.

  • Sairauspäivärahaa maksetaan Kelasta omavastuuajan jälkeen. Omavastuuaika on yleensä sairastumispäivä ja sitä seuraavat 9 arkipäivää.
  • Sairauspäivärahan hakemiseen tarvitaan lääkärintodistus.

Opiskelu sairauspäivärahalla

  • Lyhyen sairauden aikana voi olla myös opintotuen varassa, mutta varsinkin yli 2 kk kestävien sairauksien kohdalla kannattaa hakea sairauspäivärahaa.
  • Kun opintotuella olevalle opiskelijalle myönnetään sairauspäiväraha, opintotuki lakkaa automaattisesti ilman erillistä ilmoitusta.
  • Jos saat sairauspäivärahaa, voit jo sairauspäivärahakaudella ryhtyä opiskelemaan jonkin verran. Sallittu opiskelumäärä on noin 40 % normaalista kokopäivätoimisesta opiskelusta.

Sairauspäivärahaa maksetaan verotuksessa todettujen työtulojen mukaan

  • enintään 300:lta arkipäivältä.
  • Kun sairauspäivärahan enimmäisaika on täynnä, voi saman sairauden vuoksi saada sairauspäivärahaa vasta, kun on käynyt töissä vuoden ajan.

Sairauspäiväraha perustuu vuosituloon.

  • Vuositulo lasketaan 12 kalenterikuukauden tulojen perusteella. Kela käyttää vuositulon laskemisessa vain tulorekisteriin ilmoitettuja palkkatietoja.
  • Jos haluat, että vuositulo lasketaan tarkastelujakson 3 viimeisen kalenterikuukauden tulojen perusteella, hakemuksen lisätiedoissa tulee olla selvitys tarkastelujaksolla olevasta erityistilanteesta.

Lue lisää sairauspäivärahasta: Sairauspäiväraha – kela.fi

Suunnitelma työhön paluusta ja työkyvyn tukeminen

Työhön paluusta ja työkyvyn tukemisesta kannattaa keskustella työnantajan kanssa.

  • Pitkittyneessä sairaudessa Kela arvioi lääkärinlausunnon perusteella kuntoutuksen tarvetta. Kuudenkymmenen (60) sairauspäivärahapäivän jälkeen Kela lähettää kirjeen kuntoutusvaihtoehdoista.
  • Työsuhteessa työterveyshuolto arvioi työkyvyn viimeistään silloin, kun sairauspäivärahaa on saanut yhdeksänkymmentä (90) arkipäivä.
  • Kela voi esimerkiksi tukea osasairauspäivärahalla työntekijää tai yrittäjää, joka palaa sairauspoissaolon jälkeen työhönsä aluksi osa-aikaisesti.
  • Osasairauspäiväraha mahdollistaa työhön paluun, vaikka työkyky ei olisi täysin palautunut.
  • Mikäli työkyvyttömyys jatkuu, voi sairastunut hakea kuntoutustukea tai työkyvyttömyyseläkettä.

Lue lisää työhön paluun ja työkyvyn tuesta: Takaisin työhön – kela.fi

Muita tukimuotoja

Eri elämäntilanteisiin on olemassa erilaisia etuuksia ja palveluita. Kysy neuvoa Kelasta ja asuinpaikkakuntasi sosiaalityöstä tai perhekeskuksesta.

Tutustu tarvittaessa myös Järjestöjen sosiaaliturvaoppaaseen: Sosiaaliturvaopas | Järjestöjen sosiaaliturvaopas 2022

Potilasasiamies ja sosiaaliasiamies

Jos potilas on tyytymätön saamaansa hoitoon tai kohteluun, hän voi olla yhteydessä potilasasiamieheen. Samoin sosiaalihuollossa väärää kohtelua kokenut sosiaalihuollon asiakas voi olla yhteydessä sosiaaliasiamieheen. Myös potilaan tai asiakkaan omainen ja läheinen voi ottaa yhteyttä asiamieheen.

Potilasasiamies terveydenhuollossa

  • neuvoo ja tiedottaa asiakkaan asemasta ja oikeuksista
  • neuvoo muistutuksen laatimisessa
  • on yhden tai useamman kunnan yhteinen
  • on tavoitettavissa sosiaalivirastosta ja kunnan neuvonnasta saatavilla yhteystiedoilla.

Sosiaaliasiamies sosiaalihuollossa

  • neuvoo ja avustaa muistutusten teossa
  • tiedottaa ja neuvoo potilaan oikeuksista ja asemasta
  • on oltava käytettävissä kaikissa terveydenhuollon yksiköissä sekä terveydenhuollon palveluja tarjoavissa yksiköissä, kuten vanhainkodeissa
  • on tavoitettavissa terveydenhuollon yksiköistä saatavilla yhteystiedoilla
  • ei ota kantaa taudinmääritykseen tai hoidon sisältöön.

 

Tehtävät

Verkostokartta: Oma lähiverkostoni

Ingressi: Tämän tehtävän avulla voit kartoittaa omaa lähiverkostoasi. Samalla voit pohtia, millaista tukea verkostosi ihmiset tarjoavat sinulle eri elämän osa-alueilla. Lisäksi voi pohtia, millaisia ihmissuhteita haluat vahvistaa ja vaalia. Tehtävän voi tehdä myös tukea tarvitsevan läheisen kanssa.

Tehtävä: Verkostokartta – Oma lähiverkostoni

1. Ota esille kynä ja paperia.

2. Piirrä paperin keskelle iso ympyrä

3. Kirjoita sen keskelle: Minä

4. Lohko ympyrä neljään osaan.

5. Kirjoita seuraavat asiat ympyrän ulkopuolelle niin, että jokainen lohko saa oman tekstin:

  • Ystävät ja tuttavat
  • Perhe ja sukulaiset
  • Muut ihmiset, kuten naapurit, työkaverit ja harrastuskaverit
  • Viranomaiset ja ammattilaiset

6. Kirjoita paperille lohkojen kohdalle ihmisiä, jotka ovat mukana elämässäsi. Voit myös piirtää heidät kuvina.

7. Pohdi, millainen suhde sinulla on näihin ihmisiin. Voit kysyä esimerkiksi seuraavia kysymyksiä:

  • Millainen olo sinulla on heidän kanssaan?
  • Keneltä heistä saat voimaa elämääsi?
  • Kuka heistä osaa auttaa tarvittaessa ja millaisissa asioissa?
  • Kehen kanssa haluaisit viettää enemmän aikaa?
  • Kenen kanssa haluaisit elvyttää aiemman yhteyden?

8. Voit myös pohtia, keitä muita haluaisit piirtää lähiverkostoosi näiden kysymysten avulla:

  • Keitä kaikkia ihmisiä yleensä kohtaat viikon aikana? Keihin pidät yhteyttä silloin tällöin?
  • Millaisia ihmissuhteita haluaisit lisää elämääsi?
  • Millaisissa porukoissa ja yhteisöissä olet jo nyt mukana?
  • Oletko aiemmin ollut mukana jossain yhteisössä, josta sait silloin voimia ja elämäniloa?
  • Oletko miettinyt, että haluaisit mennä mukaan johonkin harrastukseen tai muuhun toimintaan?

9. Pohdi lopuksi, mitä ajatuksia tämä tehtävä toi mieleesi ja haluaisitko mahdollisesti olla enemmän yhteydessä joihinkin lähiverkostosi ihmisiin.

Tämän jakson sisältö on tuotettu osana Koronasta kuntoon -hanketta. Hanketta hallinnoi Filha ry ja hankejärjestökumppanina toimii Hengitysliitto ry. Hanke toimii STEA-avustuksella vuosina 2022–2024. Sisältöjä kehitetään yhdessä toimintaan osallistuvien kanssa.

Anna palautetta täältä: Jakso 7 palautekysely

Oliko tästä sinulle apua?

Saatat olla kiinnostunut myös näistä

Pärjätään opiskeluissa ja töissä -syyskuun ryhmächat

Tervetuloa chattailemaan työn tai opiskelujen sujumisesta MS-taudin tai harvinaisen neurologisen sairauden kanssa. Chatti on auki klo 18-19.30, mutta...

Pärjätään opiskeluissa ja töissä -elokuun ryhmächat

Tervetuloa chattailemaan työn tai opiskelujen sujumisesta MS-taudin tai harvinaisen neurologisen sairauden kanssa. Chatti on auki klo 18-19.30, mutta...

Endometrioosin ja adenomyoosin päivystyschat

Elätkö endometrioosin tai adenomyoosin kanssa tai epäiletkö, että gynekologiset oireesi voisivat liittyä gynekologiseen sairauteen? Tervetuloa...