Siirry sisältöön
Tässä jaksossa opit, mitä tarkoittaa tämänhetkisen tiedon valossa pitkittynyt koronaoireilu ja pitkäkestoinen koronatauti (long covid). Lisäksi saat käsityksen, millaiset asiat voivat vaikuttaa oireiluun ja toipumiseen. Voit myös pohtia tehtävän avulla tämän hetken jaksamistasi.

Toipuminen on yksilöllistä

Koronataudin sairastettuasi saatat huomata, ettet esimerkiksi harrastuksissasi jaksa samaan tapaan kuin ennen sairastumistasi. Toisilla oireet voivat haitata myös työssäkäyntiä. Lievänkin taudin jälkeen toipuminen ja palautuminen saattavat pitkittyä. Lisäksi yksittäisiä oireita voi esiintyä vielä pitkään akuutin taudin jälkeen.

Pitkittyneet oireet ovat hyvin yksilöllisiä. Oireesi voivat olla moninaisia ja aaltoilevia, eli ne voivat välillä helpottua ja taas pahentua. Tämän vuoksi myöskään toipuminen ja kuntoutuminen ei välttämättä tapahdukaan nousujohteisesti. Toipumisen polulle voi muodostua jopa umpikujilta tuntuvia kiertoteitä.

Ajan kuluessa saatat kuitenkin huomata, että toipumista tapahtuu!

Oireiden aaltoilun vuoksi oman vointisi ja palautumisesi kuuntelu ovat avainasemassa. Näin voit oppia hallitsemaan oireitasi ja tunnistamaan voimavarasi. Tärkeää on, että pysyt aktiivisena oman jaksamisesi rajoissa. Kuitenkin uupumista aiheuttavaa ponnistelua tulee välttää. Hyvä nyrkkisääntö on, että kaiken kuntoutumiseen tähtäävän toiminnan tulee edistää toipumista ja auttaa hallitsemaan oireita, ei pahentaa niitä.

Mitä pitkittynyt koronaoireilu ja long covid tarkoittavat?

Long covidin määritelmä on alkanut yhdenmukaistua vasta syksyllä 2021 WHO:n määritelmän myötä:

”Pitkäkestoinen COVID-19 (long covid) ilmenee yleensä 3 kk kuluessa COVID-19 infektiosta henkilöillä, jotka ovat sairastaneet todennäköisen tai varmistetun SARS-CoV-2 infektion. Pitkäkestoisen COVID-19 oireet kestävät vähintään 2 kk, eikä niitä voi selittää vaihtoehtoisella diagnoosilla. Yleisiin oireisiin kuuluvat erityisesti uupumus, hengenahdistus ja kognitiivisten toimintojen häiriöt sekä myös monia muita jokapäiväistä toimintaa haittaavia oireita. Oireet voivat jatkua akuutista COVID-19 taudista alkaen tai ilmetä viiveellä. Oireet voivat myös aaltoilla tai uusiutua ajan kuluessa. Lasten pitkäkestoinen COVID voi edellyttää erilaista määritelmää.”

____________________________________________________________________________________

Käsitteitä
Akuutti koronatauti = Oireet ovat kestäneet alle 4 viikkoa sairastumisesta.
Pitkittynyt koronatauti = Oireilu on kestänyt 4–12 viikkoa sairastumisesta.
Pitkäkestoinen koronatauti (long covid) = Oireilu on jatkunut yli 12 viikkoa, eivätkä oireet ole muutoin selitettävissä.
*Tässä kurssissa käytämme pääasiassa käsitettä pitkittynyt koronaoireilu, joka kattaa sekä pitkittyneen että pitkäkestoisen koronataudin.

____________________________________________________________________________________

Pitkittyneet oireet vaihtelevat ihmisten välillä. Oireiden voimakkuus sekä vaikutukset arkeen ja toimintakykyyn voivat vaihdella suuresti eri henkilöillä ja ajan kuluessa. Hyvin tavallista on oireiden aaltoilu.

Saatat välillä huomata toipumista tapahtuvan ja toisinaan tilanne tuntuu jopa uudestaan pahenevan. Oireet voivat aiheuttaa monen tasoista haittaa arkeesi niin fyysiseen toimintakykyyn, mielen hyvinvointiin kuin aivojen tiedonkäsittelyynkin. Pitkäaikaisia vaikutuksia ei tunneta, mutta tutkimustietoa karttuu jatkuvasti.

Yleisimpiä oireita ovat uupumus ja heikentynyt rasituksensieto. Myös unihäiriöt, kipu, päänsärky, hengenahdistus, keskittymisvaikeudet ja ajatustyöhön liittyvät haasteet (kognitiiviset oireet), autonomisen hermoston säätelyhäiriöt (dysautonomia), haju- tai makuaistin häiriö sekä ahdistuneisuus tai masennus ovat tavallisia. Oireet voivat myös pahentua kuormituksen jälkeen (PEM-oire; Post-Exertional Malaise).

____________________________________________________________________________________

Aiheeseen liittyvää termistöä
Kognitiiviset oireet = aivojen tiedonkäsittelyprosessien häiriöt; mm. keskittymisen, muistin, oppimisen, ajattelun, tarkkaavaisuuden, havaitsemisen tai ongelmanratkaisukyvyn heikentyminen (moni puhuu arkikielessä ”aivosumusta”, jolla yleensä viitataan keskittymisvaikeuksiin ja tiedonkäsittelyn hitauteen).

Autonominen hermosto = nk. tahdosta riippumaton hermosto koostuu sympaattisesta (kiihdyttävä) ja parasympaattisesta (jarruttava) hermostosta. Osallistuu monien elintoimintojen säätelyyn.

Sympaattisen hermoston aktivoituminen nostaa vireystilaamme ja valmistaa meitä selviytymään uhkaavista tai muutoin toimintaa vaativista tilanteista (mm. verenpaine, syke ja hengitystiheys nousee). Tämä on elimistön stressireaktio, joka itse asiassa on edellytys kaikelle toiminnalle.

Aktivoituessaan parasympaattinen hermosto taas auttaa meitä palautumaan (mm. sydämen syke ja hengitys rauhoittuvat).

Dysautonomia = häiriöt ja epätasapaino autonomisen hermoston toiminnassa; mm. liian alhainen verenpaine (ortostaattinen hypotensio), ruoansulatuselimistön (vatsakivut, ripuli, ummetus) ja lämmönsäätelyn häiriöt (kuumeilu, hikoiluhäiriöt, palelu) sekä epätarkoituksenmukainen pulssitason nousu kevyessäkin rasituksessa ja pystyasennossa (posturaalinen ortostaattinen takykardia, POTS).

PEM-oire (post-exertional malaise) = edeltävään rasitustasoon nähden suhteettoman voimakas uupuminen tai oireiden paheneminen. Pienikin rasitus tai arkiaskare (esim. peseytyminen, sosiaalinen kanssakäyminen, aistiärsykkeet, keskittymistä vaativat tehtävät jne.) voi aiheuttaa voimakkaankin voinnin heikkenemisen jopa yli 24 tunnin ajaksi. Oireet voivat ilmaantua myös viiveellä.

____________________________________________________________________________________

Kuinka yleistä oireiden pitkittyminen on?

Tämänhetkisen tutkimusnäytön mukaan 10-20 prosentilla koronavirustaudin sairastaneista ilmenee arkea haittaavaa oireilua kolme kuukautta akuutin taudin jälkeen.

Arviot long covidin yleisyydestä ovat epätarkkoja, sillä tutkimuksia on haastava verrata toisiinsa. Tämä johtuu siitä, että niissä monet taustatekijät ja tutkimusasetelmaan liittyvät tekijät ovat keskenään erilaisia. Esimerkiksi tutkittavien henkilöiden taustatekijät (mm. sukupuoli, ikä, terveydentila), sairastetun koronataudin vaikeusaste ja hoito, oireiden kesto, lukumäärä sekä niihin liittyvä haitta toimintakyvylle vaihtelevat.

Valtaosa toipuu koronataudista täysin ja pitkittyneistä oireistakin huolimatta palaa työhön tai muuten normaaliin elämään. Toisille pitkittyneet oireet voivat olla hankaliakin, jolloin tehostettu tuki ja kuntoutus on tarpeen. Uskoa toipumiseen ei saa menettää, vaikka välillä toipumisesi tuntuisi menevän askeleen eteenpäin ja seuraavana päivänä kaksi taakse!

Miksi osalle kehittyy pitkäkestoisia oireita?

Oireilun taustalla vaikuttaa monia erilaisia syitä ja mekanismeja. Uutta tutkimustietoa kertyy jatkuvasti.

    • Koronavirus pystyy infektoimaan useita elimiä ja voi aiheuttaa pitkittynyttä tulehdusta, kudosvauriota ja elimistön puolustusjärjestelmän häiriön. Tähän saattaa liittyä sekä veren hyytymisen että hermoston säätelyn häiriö.
    • Myös henkinen kuormittuneisuus voi osaltaan vaikuttaa oireiluun.
    • Veren hyytymishäiriöt ja verisuonivauriot ovat yleisiä sairastetun koronataudin jälkeen, ja ne liittyvät pitkäkestoisiin oireisiin.
    • Taustalla saattaa vaikuttaa samanaikaisesti myös useampi tekijä.

Esimerkiksi monet pitkäaikaissairaudet, naissukupuoli ja astma ovat mahdollisia riskitekijöitä oireiden pitkittymiselle. Lisäksi perintötekijöillä saattaa olla merkitystä, samoin sillä, oletko sairastanut lievän taudin kotona vai vakavamman tautimuodon sairaalassa.

Kirjallisuudessa on pohdittu, voisiko long covidin jakaa alaryhmiin (fenotyyppeihin) esimerkiksi juuri taustalla vaikuttavien syiden perusteella. Tämä voisi tulevaisuudessa helpottaa myös hoidon ja kuntoutuksen suuntaamista.

____________________________________________________________________________________

Toipuessa esimerkiksi hengenahdistus tai sykkeen nousu pienessäkin rasituksessa ovat yleisiä. Ne voivat tuntua epämiellyttävältä ja aiheuttaa epävarmuutta omasta terveydentilasta. Keuhkoista löytyy kuitenkin harvoin vikaa ja yleensä verenkierrossa ja kudoksissa riittää hyvin happea.

Hyperventilaatio eli liikahengitys ja uupumus sen sijaan ovat yhteydessä hengitysoireisiin. – Hengitysoireisiin saat vinkkejä myöhemmin kurssissa!

____________________________________________________________________________________

Lisätietoa; Teho- tai sairaalahoitoa vaatineesta taudista toipuminen
Tehohoitoon ja pitkittyneeseen sairaalahoitoon voi liittyä mm. keuhkomuutoksia ja hengityselimistön oireita, merkittävämpää fyysisen toimintakyvyn heikkenemistä, lihaskatoa, aliravitsemustilaa sekä henkistä kuormittumista ja lisääntynyttä riskiä traumaperäiseen stressireaktioon.
Nämä voivat vaatia lääkitystä, pitkäjänteistä ja laaja-alaista kuntoutusta (mm. fysioterapia, ravitsemusterapia, toimintaterapia) toimintakyvyn palautumiseksi ja mielen hyvinvoinnin tueksi.
Mikäli olet sairastanut sairaalahoitoa vaatineen koronavirustaudin, voit pyytää neuvoa kuntoutumiseen omasta hoitoyksiköstäsi.

____________________________________________________________________________________

Koronataudilla voi olla vaikutuksia moneen alueeseen elämässäsi. Toipuessa jaksamisesi voi vaihdella eri päivinä. Jokaisella oireet, niiden takana olevat syyt sekä oireista aiheutuva haitta arkeen ovat yksilöllisiä; sinun toipumistasi eivät välttämättä tue samat keinot kuin tuttavaasi!
Tällä kurssilla saat tietoa ja vinkkejä avuksi omaan toipumisen polkuusi.

Tehtävät

Elämäsi osa-alueiden tasapaino

Tässä tehtävässä voit pohtia omaa jaksamistasi elämän eri osa-alueilla.

Kuvittele, että sinulla on käytössäsi sata pelimerkkiä. Ne kuvastavat energian ja ajan käyttöäsi eri elämänalueilla.

Pohdi, miten omat pelimerkkisi jakautuvat neljälle eri elämänalueelle:

  1. Ihmissuhteet (mm. kumppanisi, lapsesi, vanhempasi, sukulaiset, ystävät, työkaverit ja muut sosiaaliset kontaktit)
  2. Vapaa-aika (mm. kuinka rentoudut, otat aikaa itsellesi, hemmottelet itseäsi, harrastat tai pidät hauskaa.
  3. Työ ja opiskelu (mm. palkka-/vapaaehtoistyö, ura, opiskelu ja taitojen kehittäminen)
  4. Terveyden vaaliminen (mm. terveelliset elintavat, liikunta, ruokavalio, elämäntaidot, luonto, luovuus, henkisyys)

Pohdi seuraavaksi, miten haluaisit aikasi ja energiasi jakautuvan eri elämän osa-alueille. Mitä asioita haluaisit tehdä enemmän? Tai mitä haluaisit tehdä vähemmän?

Lopuksi jaa pelimerkit kuten haluaisit niiden elämässäsi jakautuvan. Voit myös miettiä, mitä pitäisi tapahtua, että tavoitteesi toteutuisivat. Entä mitä voisit itse tehdä tavoitteidesi toteutumiseksi?

 

Tehtävä on mukailtu teoksesta: Pietikäinen, Arto. Kohti arvoistasi. Duodecim 2020. Alkuperäisen harjoituksen nimi: Hyödyllistä tasapainon vaalimista.

____________________________________________________________________________________

Tämän jakson sisältö on tuotettu osana Koronasta kuntoon -hanketta. Hanketta hallinnoi Filha ry ja hankejärjestökumppanina toimii Hengitysliitto ry. Hanke toimii STEA-avustuksella vuosina 2022–2024. Sisältöjä kehitetään yhdessä toimintaan osallistuvien kanssa.

Anna palautetta täällä: Jakso 2 palautekysely.

Oliko tästä sinulle apua?

Saatat olla kiinnostunut myös näistä

Pärjätään opiskeluissa ja töissä -syyskuun ryhmächat

Tervetuloa chattailemaan työn tai opiskelujen sujumisesta MS-taudin tai harvinaisen neurologisen sairauden kanssa. Chatti on auki klo 18-19.30, mutta...

Pärjätään opiskeluissa ja töissä -elokuun ryhmächat

Tervetuloa chattailemaan työn tai opiskelujen sujumisesta MS-taudin tai harvinaisen neurologisen sairauden kanssa. Chatti on auki klo 18-19.30, mutta...

Endometrioosin ja adenomyoosin päivystyschat

Elätkö endometrioosin tai adenomyoosin kanssa tai epäiletkö, että gynekologiset oireesi voisivat liittyä gynekologiseen sairauteen? Tervetuloa...