Mitä on hyvä tietää pitkittyneestä koronasta?

Koronan sairastettuasi saatat huomata, ettet jaksa tavanomaisia arjen puuhiasi tai harrastuksiasi samaan tapaan kuin aiemmin. Toisilla oireet voivat haitata opiskelua tai työssäkäyntiä. Suurin osa kuitenkin toipuu pitkittyneestä koronasta ja palaa takaisin itselle tavanomaiseen arkeen.

Tässä jaksossa käydään läpi, mitä tarkoittaa pitkittynyt korona eli long covid ja millaisia oireita siihen voi liittyä. Lisäksi esitellään syitä, jotka mahdollisesti selittävät oireita. On tärkeää, että oireet tutkitaan kertaalleen terveydenhuollossa.

Jakson suorittaminen

Voit tutustua jakson sisältöön haluamassasi järjestyksessä. Kannattaa kuitenkin tutustua tähän jaksoon ennen kuin etenet verkkokurssilla.

Pitkittyneen koronan määritelmä

Maailman terveysjärjestö WHO:n määritelmä pitkittyneestä koronasta on käytetyin:

Pitkittynyt korona ilmenee yleensä 3 kuukauden kuluessa COVID-19 infektiosta henkilöillä, jotka ovat sairastaneet todennäköisen tai varmistetun SARS-CoV-2 infektion. Pitkittyneen koronan oireet kestävät vähintään 2 kuukautta, eikä niitä voi selittää vaihtoehtoisella diagnoosilla.

Yleisiin oireisiin kuuluvat erityisesti uupumus, heikentynyt rasituksensieto, hengenahdistus ja kognitiivisten toimintojen häiriöt sekä monia muita jokapäiväistä toimintaa haittaavia oireita.

Oireet voivat jatkua akuutista COVID-19 taudista alkaen tai ilmetä viiveellä. Oireet voivat myös aaltoilla tai uusiutua ajan kuluessa. Lasten pitkittynyt korona voi edellyttää erilaista määritelmää.

 

Eri maissa on laadittu hiukan toisistaan poikkeavia määritelmiä, mutta WHO:n määritelmä on edelleen laajimmin käytössä.

Lievänkin koronavirusinfektion jälkeen toipuminen ja palautuminen saattavat toisilla pitkittyä. On mahdollista, että yksittäisiä oireita esiintyy vielä pitkään akuutin koronavirusinfektion jälkeen. Saatat esimerkiksi hengästyä aikaisempaa herkemmin. Tällainen tilanne ei kuitenkaan välttämättä täytä varsinaisen pitkittyneen koronan määritelmää.

Taudin määritelmä perustuu oireisin, eikä tarkkaa taudin määritelmää ole eikä sen osoittamiseksi ei ole olemassa tiettyä testiä tai tutkimusta. Lääkäri diagnosoi pitkän koronan potilaan oirekuvan perusteella ja poissulkemalla muut mahdolliset selittävät tekijät.

Viime vuosina pitkittyneestä koronasta on käytetty eri nimityksiä niin kansainvälisessä kuin suomenkielisessä kirjallisuudessa. Käytettyjä nimityksiä ovat muun muassa

• pitkittynyt korona
• pitkäkestoinen korona tai -koronatauti
• pitkäkestoinen COVID-19
• long covid
• PACS eli post-acute COVID-19 Syndrome
• PASC eli post-acute sequelae of COVID-19
• PCC eli post covid condition.

Tällä verkkokurssilla käytetään nimitystä pitkittynyt korona.

Miten pitkittynyt korona ilmenee?

Pitkittynyt korona voi vaikuttaa esimerkiksi fyysiseen ja psyykkiseen toimintakykyyn, mielen hyvinvointiin, ajatustoimintojen sujuvuuteen ja sosiaaliseen elämään. Vaikutukset ovat yksilöllisiä. Joillakin oireet voivat olla lieviä ja ohimeneviä, eivätkä välttämättä aiheuta suurta haittaa arjessa toimimiseen. Toisilla oireet voivat olla voimakkaampia ja ne voivat pitkittyä, ja siten aiheuttaa merkittävämpää haittaa arjessa jaksamiseen ja työ- ja toimintakykyyn. Tällöin moniammatillinen hoito, kuntoutus ja tuki voivat olla tarpeen.

Yleisimpiä pitkittyneen koronan oireita ovat

• uupumus
• heikentynyt rasituksensieto
• hengenahdistus tai muut hengitysoireet
• keskittymisvaikeudet ja ajatustyöhön liittyvät haasteet eli kognitiiviset oireet
• autonomisen hermoston säätelyhäiriöt
• haju- tai makuaistin häiriöt
• unihäiriöt
• kipu
• päänsärky
• ahdistuneisuus

Tyypillistä on oireiden aaltoilu, eli niiden voimakkuus vaihtelee ajan kuluessa. Voinnin aaltoilusta huolimatta oireet kuitenkin yleensä väistyvät hiljalleen ajan kuluessa.

Ohessa on kuvattu tarkemmin muutamia mahdollisia pitkittyneen koronan oireita. Verkkokurssin edetessä esitellään itsehoitokeinoja erilaisiin tilanteisiin.

Autonomisen hermoston säätelyhäiriöt

Autonomisen hermoston säätelyhäiriöt voivat ilmetä esimerkiksi

• voimakkaana vireystilan vaihteluna, ylivireisyytenä tai alivireisyytenä
• aiemmasta poikkeavana sydämen syketason nousuna
• tykyttelynä
• huimauksena
• hikoiluna tai paleluna
• unihäiriöinä
• heikentyneenä rasituksensietona
• vatsavaivoina
• verenpaineen laskuna ylös noustessa eli ortostaattisena hypotensiona
• epätarkoituksenmukaisena pulssitason nousuna kevyessäkin rasituksessa ja pystyasennossa eli posturaalisena ortostaattisena takykardiana, joka tunnetaan myös lyhenteellä POTS.

PEM- tai PESE-oireet

Oireiden voimistuminen kuormituksen jälkeen on tavallista pitkittyneessä koronassa. Jos voinnin tai jaksamisen heikkeneminen on suhteettoman voimakasta edeltävään kuormitukseen nähden, puhutaan PEM- tai PESE-oireista. PEM-lyhenne tulee englannin kielen sanoista Post-Exertional Malaise ja PESE-lyhenne sanoista Post-Exertional Symptom Exacerbation. Molemmilla termeillä tarkoitetaan samaa asiaa. Tällä verkkokurssilla käytetään termiä PEM-oireet.

Tunnusomaista PEM-oireille on, että kohtuuttoman pieneltä tuntuva kuormitus aiheuttaa voinnin heikkenemistä joko välittömästi tai viiveellä. Kuormitus voi olla:

• fyysistä
• psyykkistä
• sosiaalista
• kognitiivista eli ajatustoimintaan liittyvää
• emotionaalista eli tunneperäistä.

PEM-oireiden kesto vaihtelee. Voinnin heikkeneminen voi kestää jopa yli vuorokauden, pahimmillaan päiviä. Ne voivat ilmaantua myös viiveellä, 12–48 tuntia kuormituksen jälkeen. Kaikilla pitkittyneestä koronasta toipuvilla ei ole PEM-oireita lainkaan.

PEM-oireet voivat johtaa merkittävään voinnin aaltoiluun, josta voidaan käyttää myös termiä ”push & crash-syklit”. Tällöin vointi on yleensä ensin hyvä, jonka takia ollaan hyvin aktiivisia. Aktiivisuus saattaa mennä ylikuormituksen puolelle, ja sen seurauksena vointi heikkenee ja oireet voimistuvat. Tämän jälkeen on yleensä pakko levätä. Kun levon myötä vointi taas kohenee, on vaarana, että sama kierre jatkuu, ellei opi tuntemaan tämänhetkisiä rajojaan ja säätelemään lepoa ja aktiivisuutta.

PEM-oireita ja omaa rasituksensietoaan voi oppia hallitsemaan esimerkiksi tunnistamalla laukaisevia tekijöitä sekä levon ja aktiivisuuden rytmittämisellä. Pääset tutustumaan erilaisiin keinoihin verkkokurssin edetessä.

Pitkittyneeseen koronan taustalla vaikuttavat monet syyt

Oireet voivat myös olla hyvin erilaisia eri henkilöillä, ja niiden taustamekanismia voi olla jopa mahdoton osoittaa varmasti. Tämän vuoksi toipuminenkin on yksilöllistä, eikä kaikille sellaisenaan soveltuvia kuntoutumisohjeita ole. Jokaisen on kokeiltava itselleen sopivia keinoja oman toipumisen tueksi.

Hyvä nyrkkisääntö on, että kaiken kuntoutumiseen tähtäävän toiminnan tulee edistää toipumista ja auttaa hallitsemaan oireita, ei pahentaa niitä. Verkkokurssin edetessä saat tähän konkreettisia keinoja.

Oheen on kuvattu erilaisia mahdollisia syitä akuutin ja pitkittyneen koronan oireiden taustalla. Nämä mekanismit eivät ole toisiaan poissulkevia, ja oireiden taustalla onkin yleensä useampia eri tekijöitä samanaikaisesti.

Millaisia muutoksia koronavirus voi aiheuttaa elimistössä?

Koronavirus voi aiheuttaa

• kudosvaurioita eri elimiin
• kudosten pitkittyneen tulehdusreaktion
• autoimmuunireaktion, jossa elimistön oma puolustusjärjestelmä hyökkää omaa elimistöä vastaan
• verisuonimuutoksia, esimerkiksi veritulppia, mikrotukoksia sekä verisuoniston sisäpinnan eli endoteelin vaurioita
• keskushermoston tai autonomisen hermoston säätelyhäiriöitä
• aineenvaihdunnan häiriöitä, esimerkiksi solujen energia-aineenvaihdunnasta vastaavien mitokondrioiden toimintahäiriöitä.

Millaiset yksilölliset tekijät voivat vaikuttaa oirekuvaan ja toipumiseen?

Oirekuvaan ja toipumiseen vaikuttavat myös yksilölliset tekijät, kuten

• perimä
• mahdolliset taustasairaudet ja niiden hoitotasapaino
• yleinen elämäntilanne
• elämän kokonaiskuormitus
• muut yksilölliset tekijät.

Millaiset tekijät voivat lisätä pitkittyneen koronan riskiä?

Tutkimusten mukaan pitkittyneen koronan riskiä saattavat lisätä

• koronataudin vakavampi muoto, eli sairaalahoitoa vaatinut akuutti tauti
• korkea ikä
• monet pitkäaikaissairaudet
• ylipaino
• tupakointi
• rokottamattomuus
• naissukupuoli

Pitkittyneen koronan yleisyys

Taudin määritelmä perustuu oireisiin, eikä tarkkaa taudin määritelmää ole. Tauti aaltoilee ja paranee usein itsestään. Näistä syistä on vaikea määrittää taudin yleisyyttä. Valtaosa toipuu akuutista koronavirusinfektiosta täysin, kun taas joillekin jää pitkittyneitä oireita. Suuri osa palaa lopulta työhön tai muutoin itselle tavanomaiseen elämään.

Tilanteet, jolloin on syytä kysyä neuvoa terveydenhuollosta

Perussairautesi hoito ei ole tasapainossa

Perussairauksien hyvä hoitotasapaino ja seuranta ovat toipumisen kannalta erittäin tärkeitä. Kysy neuvoa terveydenhuollon ammattilaiselta, jos

• koet perussairautesi oireiden voimistuneen
• tarvitset tavallista enemmän lääkitystä
• koet uudenlaisia oireita, tai oireita on enemmän kuin yleensä.

Sinulla on uusia oireita, joita ei ole tutkittu terveydenhuollossa

Pitkittyneen koronan diagnoosi perustuu oireisiin sekä muiden sairauksien poissulkemiseen. Monet muut sairaudet voivat aiheuttaa samankaltaisia oireita, eli lääkäri sulkee tutkimusten avulla pois mahdolliset muut sairaudet, jotka voisivat selittää oireita.

Kysy terveydenhuollosta neuvoa, jos

• oireesi haittaavat selvästi toimintakykyäsi ja ne ovat jatkuneet viikkoja tai kuukausia, eikä niitä ole tutkittu​
• koet uutena tai aiemmasta poikkeavana oireena levossa tai rasituksessa hengenahdistusta, lepo- tai rasitusrintakipua​, sydämen rytmihäiriöitä​, pyörtymistä tai sen tunnetta.

Pysy aktiivisena ja huolehdi palautumisestasi

Toipuessasi pitkittyneestä koronasta, on tärkeää olla aktiivinen vointisi ja jaksamisesi sallimissa rajoissa. Voi olla hyvä huomioida seuraavia asioita:

• pysy säännöllisesti aktiivisena omien voimavarojesi mukaisesti
• jaksamiseen voi auttaa, jos vuorottelet aktiivisuutta ja lepoa
• huomioi riittävä palautuminen ja tarvittaessa suunnittele arkeesi lepohetkiä jo ennakkoon
• huomioi arjen kokonaiskuormitus. Fyysisen aktiivisuuden lisäksi myös psyykkinen, sosiaalinen tai kognitiivinen kuormitus ja esimerkiksi tunnereaktiot voivat viedä energiaa
• aina ei tarvitse pystyä 100 % suoritukseen, joskus myös 70 % voi riittää
• ole suunnitelmissasi joustava, päivät voivat olla erilaisia
• ole itsellesi armollinen

Verkkokurssin myöhemmissä jaksoissa on lisää tietoa aktiivisuudesta ja palautumisesta sekä näiden säätelystä.

___________________________________________________________________________________

Verkkokurssi pohjautuu Koronasta kuntoon -hankkeen kurssimateriaaleihin ja toiminnasta saatuihin kokemuksiin. Hanketta hallinnoi Filha ry ja hankejärjestökumppanina toimi Hengitysliitto ry. Hanke toimi STEA-avustuksella vuosina 2022–2024. Sisältöjä kehitettiin yhdessä terveydenhuollon ammattilaisten sekä toimintaan osallistuneiden pitkittyneestä koronasta toipuvien kanssa.

___________________________________________________________________________________