Siirry sisältöön
(Tämä jakso kuuluu Tukea äideille -itseopiskelukurssin sisältöön.) Psyykkinen ja fyysinen terveys vaikuttavat toisiinsa. Elämän ollessa mallillaan mielenterveyteen ei kiinnitetä juurikaan huomiota, mutta haasteellisissa elämäntilanteissa tarvitaan sisäisiä selviytymistaitoja. Silloin on myös toisinaan hyvä turvautua ulkopuoliseen apuun. Merkitykselliset ihmissuhteet, elämänhallinta ja terveelliset elintavat tukevat mielenterveyttä. Omaa mielenterveyttään voi arvioida pohtimalla omaa jaksamistaan, onnellisuuttaan ja hyvinvointiaan.

Hyvinvointi jaetaan kolmeen osa-alueeseen: toimeentuloon, terveyteen sekä elämänlaatuun. Jokaisella ihmisellä on oikeus toimeentuloon ja huolenpitoon, kuten työpaikkaan, turvalliseen elinympäristöön sekä kunnollisiin asumisoloihin. Myös terveys vaikuttaa suuresti hyvinvointiin. Kokonaisvaltainen terveys koostuu fyysisestä ja psyykkisestä hyvinvoinnista.

Terveelliset elämäntavat edistävät ja ylläpitävät fyysistä hyvinvointia. Mielen hyvinvointi mielletään usein mielenterveytenä ja psykiatristen sairauksien puuttumisena. Kuitenkin joka viides suomalainen kärsii mielenterveyshäiriöstä.

Henkinen hyvinvointi onkin ennen kaikkea perusturvallisuutta, kokemusta omasta tärkeydestä ja elämän mielekkyydestä, kykyä kohdata vastoinkäymisiä sekä uskoa vastoinkäymisistä selviytymiseen. On tärkeää opetella elämään hetkessä ja oppia sallimaan joutenoloa. Myös rakastava suhde itseen edistää kokonaisvaltaista hyvinvointia.

Mielenterveyden käsi

Alla on MIELI Suomen Mielenterveys ry:n tuottama kuva mielenterveyden kädestä.

Mielenterveyden käsi auttaa hahmottamaan konkreettisesti hyvinvoinnin eri osa-alueet ja antaa vinkkejä fyysisen ja psyykkisen terveyden edistämiseen arjessa.

Mielenterveyden käsi koostuu viidestä eri osa-alueesta, eli unesta ja levosta, ravinnosta ja ruokailusta, ihmissuhteista ja tunteista, liikkumisesta ja kehon kuuntelusta sekä vapaa-ajasta ja luovuudesta. Se opastaa, kuinka arjen valinnoilla voi vaikuttaa omaan hyvinvointiin unen, levon, ravinnon, liikunnan, ihmissuhteiden, harrastusten ja luovuuden avulla.

Raskaus- ja vauva-ajan liikunta on ensisijaisesti hyvinvointia ylläpitävää. Synnytyksen jälkeen alussa sopivaa liikuntaa ovat kävelylenkit ja lantiopohjan lihasten vahvistaminen. Lempeä liikkuminen mahdollisuuksien mukaan auttaa kehon palautumista, virkistää ja auttaa jaksamista. Esimerkiksi lyhyet venyttelyhetket lastenhoidon lomassa tai vaunulenkki ovat hyviä tapoja kohottaa omaa vireystilaa. Liikunta lievittää masennusoireita, sillä se kääntää ajatukset pois ahdistuksesta. Pienikin liikuntamäärä edesauttaa fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia.

Tuoreena äitinä voi olla vaikeaa saada Mielenterveyden käden osa-alueita toteutumaan riittävissä määrin. Tarkoitus ei ole, että otat paineita osa-alueiden toteutumisesta, vaan voit yrittää pohtia, miten saisit ne edes jollain tasolla toteutumaan vauva- ja taaperoarjen keskellä. Eri osa-alueiden toteutus voi tarkoittaa eri elämänvaiheessa hieman eri asioita. Muista siis olla armollinen itsellesi; nyt ei välttämättä ole elämässäsi sellainen aika, jolloin pystyisit elämään täysin näiden kaikkien osa-alueiden suositusten mukaisesti. On kuitenkin todellista, että hyvinvoinnin osa-alueiden toteutuminen vaikuttaa mielenterveyteen. Mielenterveyden käsi on hyvä työkalu näiden osa-alueiden tarkastelemiseen.

 

Tehtävä 1: Oma mielenterveyden kätesi

Tutustu MIELI ry:n sivuilla Mielenterveyden käsi -harjoitteeseen ja tee omasi. Löydät harjoitteen videon alla olevasta linkistä sivun alalaidasta: https://mieli.fi/fi/julisteet-ja-kortit/mielenterveyden-käsi-uusi

 

Tehtävä 2: Suunnitelma

Mieti konkreettisia keinoja, joiden avulla saisit lisättyä arkeesi joitakin sellaisia mielenterveyden käden osa-alueita, jotka eivät kohdallasi tällä hetkellä tunnu toteutuvan. Listaa keinoja paperille ja yritä toteuttaa niitä tulevien viikkojen aikana yksi kerrallaan. Pienilläkin muutoksilla on merkitystä! Muista kuitenkin olla armollinen itsellesi, äläkä laadi liian suuria tavoitteita.

Oliko tästä sinulle apua?

Saatat olla kiinnostunut myös näistä

Mitä on astman hallinta? / Astman omahoidon ABC -hankkeen tietoisku

Tallenne Astman omahoidon ABC -hankkeen tietoiskusta. Luennoimassa keuhkolääkäri Antti Saarinen Filha ry:stä.

Digilaitteet ja keskittyminen, tehtäviä lapsen kanssa

Tässä osuudessa voitte käsitellä yhdessä lapsen kanssa digilaitteiden vaikutuksia keskittymiseen. Lue alapuolella olevat tehtävänannot....

Vertaistuesta voimaa astman omahoitoon

Astman omahoidolla tarkoitetaan sairastuneen osallistumista oman hoitonsa suunnitteluun ja toteutukseen. Omahoidon toteuttamiseen saat tukea...