Siirry sisältöön
(Tämä jakso kuuluu Tukea äideille -itseopiskelukurssin sisältöön.) Kehon viestejä työstetään kehotietoisuudella, eli kyvyllä aistia omaa ruumistaan. Tunteet ovat sekä psykologisia että fysiologisia kokemuksia. Kehotietoisuus on tärkeää, sillä se tarjoaa yhteyden tunteisiin. Tunnetaidot taas lisäävät henkisiä voimavaroja, toimintakykyä ja vahvistavat ihmissuhteita. Niiden lähtökohtana on omien ja toisten tunteiden havaitseminen ja tunnistaminen.

Kehotietoisuus

Kehotietoisuus vahvistaa elämänhalua, sillä sen avulla ihmiset tuntevat olevansa elossa. Aistihavainnot muokkaavat sekä ihmisen identiteettiä että mielenterveyttä viestittämällä tunteista, tarpeista ja elämyksistä.

Kehonkuvalla, eli ihmisen käsityksellä omasta kehostaan, on keskeinen merkitys hyvinvoinnin kannalta. Raskaus, synnytys ja imetys johtavat kehollisiin muutoksiin. Äidit, jotka ovat raskausaikana tyytymättömiä kehoonsa, ovat alttiimpia vauva-ajan masennukselle. Omaan kehokuvaan vaikuttavat itsetunto, ulkoinen palaute, elämänkokemukset ja terveys. Sitä voi muokata ja parantaa läpi elämän.

Miten voi parantaa omaa kehonkuvaa?

  • Älä vertaa itseäsi muihin.
  • Muita ihmisiä voi ihailla tai pitää roolimalleina, mutta on tärkeää oppia suhtautumaan vartaloonsa hyväksyvästi.
  • Muista, että kaikenlaiset kehot ovat kauniita.
  • Suhtaudu kehoosi ja itseesi myötämielisesti.
  • Mieti, mistä asioista pidät vartalossasi ja pyri löytämään omat hyvät puolet.
  • Opettele pitämään itsestäsi hyvää huolta ja keskity oman hyvinvoinnin vahvistamiseen.
  • Itsemyötätunto vaikuttaa myönteisesti terveyteen ja kehonkuvaan.
  • Hoida kehoasi ja mielenterveyttäsi liikkumalla.

Tehtävä 1: Pohdinta

Onko kehonkuvasi myönteinen vai kielteinen? Muuttiko raskaus kehonkuvaasi? Miten voisit parantaa omaa kehonkuvaasi? 

Tunnetaidot

Tunnetaidot lisäävät henkisiä voimavaroja, toimintakykyä ja vahvistavat ihmissuhteita. Niiden lähtökohtana on omien ja toisten tunteiden havaitseminen ja tunnistaminen. On tärkeää tiedostaa ja tunnistaa erilaiset tunnetilat, osata säädellä omaa käytöstään ja toimia tiedostavasti. Kaikki tunteet ovat tarpeellisia ja sallittuja. Erilaiset tunnetilat voi kuitenkin kohdata hyväksyvästi ja niitä voi opetella ilmaisemaan rakentavasti. Keskeisiä tunnesäätelytaitoja ovat impulssien hallinnointi ja oman käytöksen kontrolloiminen. Omia haitallisia ajatus- ja toimintamalleja voi oppia tunnistamaan ja korvata niitä rakentavimmilla vaihtoehdoilla. Rentoutuminen, liikunta, läheisyys ja kosketus lisäävät tunnehallintaa.

Tunteista puhuminen on paras ja tärkein tunnetaito. Pieni lapsi harjoittelee tunteiden tunnistamista ja ilmaisemista sekä erilaisten tunnetilojen sietämistä.

Tunnesäätelyn opetteleminen käynnistyykin jo varhain ja kyseistä taitoa voi kehittää läpi elämän. Usein tunteita luokitellaan hieman virheellisesti hyviksi tai huonoiksi. Ihmisillä on kuitenkin kaikenlaisia tunnetiloja, eivätkä mitkään mielialat ole pohjimmiltaan huonoja.

Kaikilla tunteilla on tarkoituksensa ja lupa olla. Ne eivät ole sattumanvaraisia, vaan reaktioita erilaisiin asioihin tai tilanteisiin. Siksi jokaiselle koetulle tunnetilalle löytyy syy. Vaikka mitkään tunteet eivät itsessään ole kiellettyjä, on olemassa hyviä ja haitallisia tapoja käsitellä tai ilmaista omia tuntemuksiaan. Vaikeiden tunteiden tukahduttaminen tai vimmattu raivoaminen ovat haitallisia toimintamalleja sekä itselle että kanssaihmisille. Siksi onkin tärkeää sallia kaikenlaiset tuntemukset, mutta opetella käsittelemään ja sanoittamaan omat kokemuksensa ja ajatuksensa rakentavasti.

Tunteet ovat osa jokapäiväistä elämää ja ne välittävät tärkeitä viestejä. Siksi niitä on tärkeä oppia tunnistamaan, kuuntelemaan ja sanoittamaan. Erilaisten tunnetilojen salliminen on tärkeä osa tunnetaitoja. Se myös lisää itsehyväksyntää. Eritoten onneen ja onnellisuuteen liittyy paljon odotuksia ja reunaehtoja. On hyvä pysähtyä toisinaan pohtimaan, mitä onni tai sen vastakohta, onnettomuus, lopulta ovat?

Onni on kykyä nauttia siitä, mitä on, eikä haikailla sen perään, mitä ei ole. Pohjimmiltaan onni onkin elämänmyönteisyyttä ja kiitollisuutta. Se on kykyä nähdä asiat, jotka ovat hyvin, nauttia ohikiitävistä hetkistä ja iloita maailman kauneudesta.

Tehtävä 2: Pohdinta

Mikä tekee sinut onnelliseksi? Entä onnettomaksi? 

Kaikille tunteille on tarkoituksensa. Siksi haastavillakin tunteilla on tärkeä rooli vahvistavien tunnetilojen rinnalla. Pelko on kehon hälytysjärjestelmä vaaran uhatessa, suru on luopumisen kannalta välttämätön ja puhdistava tunne, terve syyllisyys ohjaa toimintaa ja suuttumus auttaa ihmistä puolustautumaan ja toimimaan tarpeen tullen.

Haastavien tunteiden käsittelyssä on keskeisintä muistaa, ettei tunteita tarvitse padota, mutta tunnekuohussa ei myöskään tarvitse toimia. Niin ahdistus, viha kuin raivokin ovat tunteita, eivät tekoja. Kaikki tunnekuohut menevät ajallaan ohi. On tärkeää sallia kaikenlaiset tunnereaktiot, mutta samalla on hyvä pysähtyä pohtimaan niiden taustasyitä. Mitä tapahtui? Mitä minun kehossani tapahtuu juuri nyt? Mitä minä tunnen? Miksi tunnen näin? Miten minun kannattaisi toimia? Mikä olisi paras ratkaisumalli tässä tilanteessa? Miten ilmaisen itseäni rakentavasti? Kun haastavissa tilanteissa pysähtyy hetkeksi pohtimaan omaa tunnereaktiota, syytä sen taustalla ja erilaisia toimintamalleja, voi haastavassakin tilanteessa toimia vastuullisesti.

Tehtävä 3: Pohdinta

Mistä asioista podet syyllisyyttä? Mikä herättää sinussa suuttumusta?

Oliko tästä sinulle apua?

Saatat olla kiinnostunut myös näistä

19.4. Vertaischat työikäisille kilpirauhasen vajaatoimintaa sairastaville

19.4.2022 Vertaischat työikäisille kilpirauhasen vajaatoimintaa sairastaville

Ahdistus kuin usvainen suo

Se saattaa iskeä kesken kaiken. Kaupassa, kadulla, kotona. Happivaje. Maa polttaan jalkojen alla. Miljoona katsetta, mihinkään ei pääse pakoon....

Kilpirauhasen liikatoimintaa sairastavien vertaischat 20.04.2022 klo 18

Tervetuloa mukaan kilpirauhasen liikatoimintaa sairastavien vertaischattiin.