BETA Siirry sisältöön
Arkeen kuuluu välillä stressi. Se on aivan normaalia ja jopa välttämätöntä, sillä ilman haasteita ja vastoinkäymisiä emme osaisi arvostaa hyviä asioita. Stressi voi joskus olla myös hyvästä, sillä sopiva määrä stressiä vauhdittaa ja saa meidät tekemään asioita tehokkaasti. Hyvään arkeen kuuluu kuitenkin, että stressiä ei ole liikaa – ainakaan pitkiä aikoja kerrallaan, sillä muuten arki voi alkaa tuntua raskaalta ja väsymme. Onkin hyvä opetella tunnistamaan itsestään stressin merkkejä.
Tehtävät

Pohdintatehtävä 5

Ennen kuin tutustut tarkemmin seuraavaan jaksoon, pohdi seuraavia kysymyksiä:
• Mistä tunnistan, että olen stressaantunut?
• Millaisia vaikutuksia stressillä on jaksamiseeni?

Stressi pähkinänkuoressa

Stressi syntyy tilanteessa, joka koetaan uhkaavaksi tai ylikuormittaviksi. Kun koemme, että tarpeemme, tavoitteemme ja kykymme ovat ristiriidassa niihin kohdistuvien vaatimusten kanssa, syntyy stressiä. Jos esimerkiksi tiedollinen tai taidollinen kykymme ei riitä suoriutumaan tehtävästä, koemme tilanteen stressaavana.

Esimerkkejä yleisistä stressiä aiheuttavista tekijöistä:
  • jatkuva kiire
  • muutokset ihmissuhteissa ja elinolosuhteissa
  • sosiaalisten suhteiden puute ja yksinäisyys
  • tuen puute
  • taloudelliset ongelmat ja köyhyys
  • kohtuuttomat vaatimukset ja aikataulut
  • sairaudet
  • kiusaaminen ja syrjintä
  • kuormittavat elintavat

Ulkopuolelta tulevien vaatimusten lisäksi asetamme usein myös itsellemme liian kovia vaatimuksia. Liian suuret odotukset ja täydellisyyden tavoittelu ovat haitallisia tapoja toimia. Epäonnistumme väistämättä, sillä kukaan meistä ei ole täydellinen. Mikäli omaa epätäydellisyyttä on vaikea hyväksyä, tulee stressiä helposti pienistäkin asioista. Stressaantuminen ja stressin kokeminen on yksilöllistä. Se, mikä stressaa yhtä, voi olla toiselle voimavara. Toinen stressaantuu herkemmin kuin toinen. Elämän eri osa-alueilla eteen tulevat haasteet voivat stressata toista uupumiseen asti, kun taas toinen kokee haasteet innostavina. Jokainen reagoi stressiin yksilöllisesti ja stressin sietokykyyn vaikuttavat monet asiat. Esimerkiksi persoonallisuuden piirteet, elämäntilanne ja elämäntavat vaikuttavat. Joskus pienikin paine vaikeassa elämäntilanteessa voi johtaa stressiin ja ylikuormittumiseen.

Kaikki stressi ei ole kuitenkaan haitallista. Hyödyllinen stressi virittää meidät uusiin tilanteisiin ja saa meidät toimimaan. Joskus voimme jopa ylittää voimavaramme hetkellisesti. Jos emme koe minkäänlaista stressin tunnetta, voimme kyllästyä emmekä saa mitään aikaiseksi. Keskeistä on, onko stressi tilapäistä vai jatkuvaa. Lyhytaikainen stressi ei yleensä aiheuta ongelmia, vaan saa ihmiset tekemään parhaansa. Pitkäaikainen stressi voi olla kuitenkin monin tavoin vaarallista.

Hyvä ja huono stressi

Kun olemme innostuneita ja keskitymme siihen, mitä teemme, olemme parhaimmillamme. Tekeminen palkitsee ja hallinnan tunne on hyvä. Parhaimmillaan voimme syventyä tehtävään niin täydellisesti, että tietoisuus ulkopuolisista asioista katoaa. Puhutaan flow-kokemuksesta. Jaksaminen ja motivaatio paranevat, kun edistyt tekemisissäsi. Voit olla tyytyväinen itseesi.

Edellä mainitut kokemukset voidaan liittää hyvän stressin käsitteeseen. Hyvä stressi virittää toimintaan, antaa energiaa ja auttaa keskittymään. Hyvä stressi ilmenee fysiologisella tasolla samanlaisena kuin huonona koettu stressi. Tämän takia myös myönteisenä koettu stressi kuormittaa elimistöä, ja siksi siitäkin tulee palautua.

Liian kova vaatimustaso saa usein aikaan sähläämistä, väsymistä ja jopa paniikkia. Toisaalta liian vähäinen ärsykkeiden määrä, tekemättömyys ja riittämättömyyden tunne voivat myös aiheuttaa negatiivisena koettua stressiä. On hyvä sovittaa oma vaatimustaso kunkin hetkisiin voimavaroihin. Itsensä ruoskiminen, ylisuuret tavoitteet, perfektionismi ja rankaisumentaliteetti eivät kannusta, vaan lannistavat. Tekosyihin turvautuminen tai asioiden vetkutteleminen eivät myöskään motivoi.

Oletko stressaantunut?

Monet seikat vaikuttavat hyvinvointiimme ja on tärkeää oppia tunnistamaan oman jaksamisensa rajat. Omaa jaksamista ei kannata vertailla muihin, sillä se kuluttaa ja lisää stressin kokemusta. Esimerkiksi opintojen suorittamisessa on hyvä kuunnella itseään, sillä jaksaminen on yksilöllistä. Kun oma sietoraja ylittyy, hallittu stressi muuttuu haitalliseksi. Myös mieliala vaikuttaa siihen, miten koet stressin. Kun mielialasi pysyy riittävän hyvänä, jaksat stressaavia tilanteita paremmin. Stressaantuneena saatat puolestaan laiminlyödä itsestäsi huolehtimisen. Saattaa tuntua siltä, ettet pysty keskittymään tai tekemään selkeitä päätöksiä. Vaikeat tilanteet voivat vaikuttaa uhilta eivätkä haasteilta, jotka edellyttävät toimeen tarttumista. Tällöin uupuu helposti. Mieliala laskee; olo on apea ja turhautunut.

On tärkeää tunnistaa stressioireet riittävän ajoissa. Tällöin annat itsellesi mahdollisuuden puuttua asioihin ennen kuin paine kasvaa liian suureksi.

Tehtävät
Liikennevalot, jossa palaa punainen valo.

Stressin liikennevalot

Stressin määrää voi hahmottaa Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (2017)  hahmotteleman liikennevalomallin avulla. Jokaisen värin kohdalla on kuvattu tilanteeseen liittyviä tyypillisiä tuntemuksia. Vihreä tarkoittaa, että voit jatkaa eteenpäin samaan malliin. Keltaisen valon palaessa on pysähdyttävä arvioimaan omaa tilannetta ja tehtävä muutoksia. Punaisen valon palaessa voimavarat ovat jo lopussa, ja kannattaa hakea ammattiapua.


VIHREÄ LIIKENNEVALO: VOIMAVARAT RIITTÄVÄT
  • Pieni määrä stressiä on ok ja pitää virkeänä.
  • Tunnet jaksavasi hyvin.
  • Vapaa-aika riittää palautumiseen.

Toimi näin: Jatka samaan malliin!


KELTAINEN LIIKENNEVALO: YRITTÄMISESI ON VOIMAVAROJEN ÄÄRIRAJOILLA

Jatkuva stressi voi johtaa seuraaviin oireisiin:

  • mieli ja ruumis käyvät ylikierroksilla
  • väsymys, keskittymisvaikeudet, levottomuus
  • ärtyneisyys, jännittyneisyys
  • univaikeudet
  • vaikeus nauttia seksistä
  • alakuloisuus
  • rentoutumisen hakeminen lisääntyneestä alkoholikäytöstä ja tupakoinnista
  • fyysiset oireet, kuten päänsärky, vatsavaivat tai niska- ja hartiakivut

Toimi näin: Laita asiat tärkeysjärjestykseen, kaikkea et voi tehdä kerralla. Käynnistä stressin syiden etsiminen ja poistaminen sekä turvaa riittävä lepo ja palautuminen, sillä muutoin riskinä on se, että elimistö ei täysin palaudu normaalitilaan. Hyödynnä erilaisia rentoutumiskeinoja.

PUNAINEN LIIKENNEVALO: VOIMAVARAT LOPPUVAT, ELLEI UHKATEKIJÖITÄ SAADA POISTETTUA

Voimakas pitkään jatkunut stressi voi johtaa lopulta seuraaviin oireisiin:

  • mieli ja ruumis käyvät alikierroksilla
  • puhti poissa, voimavarat loppuvat, luovuttaminen, uupuminen, loppuun palaminen
  • vähentynyt suoriutumiskyky ja halu yrittää
  • välinpitämättömyys, toivottomuus
  • yliherkkyys, itkukohtaukset
  • muistivaikeudet
  • pelko kontrollin menettämisestä
  • vakava masennus
  • erilaisten sairauksien ilmeneminen

Toimi näin: Hakeudu ammattiauttajan vastaanotolle. Tilanne vaatii elämän kokonaisvaltaista uudelleen arviointia.

Pitkään jatkuva stressi voi aiheuttaa vakavia terveyshaittoja, kuten esimerkiksi vakavaa masennusta tai ahdistusta, sydänsairauksia, korkeaa verenpainetta sekä väsymystä ja uniongelmia. Tämän takia on tärkeää opetella tunnistamaan stressin merkkejä ajoissa ja pyrkiä vaikuttamaan stressin määrään omassa elämässä. Voit tutustua myös kurssin stressinhallintaa  ja rentoutumista käsitteleviin osiohin.

 

Lisätietoa:

Otetta opiskeluun – ohjelma – Headsted

Stressi – Terveyskirjasto

Stressi kuuluu elämään – MIELI Suomen Mielenterveys ry

Oliko tästä sinulle apua?

Saatat olla kiinnostunut myös näistä

Mitä on autismi?

Autismi on autismikirjoon kuuluva neurobiologinen keskushermoston kehityshäiriö. Se aiheuttaa hyvin vaihtelevia toiminnallisia esteitä ja ne...

SYLI-chat

Askarruttaako syöminen, ruoka tai liikunta? Onko oma kehosuhde vinksallaan? SYLI-chatissä pääset juttelemaan näistä ja monista muista mielessä...

Kilpirauhasen syöpään sairastuneiden vertaischat

Sairastatko kilpirauhasen syöpää? Onko elämäsi sairastumisen myötä enemmän tai vähemmän muuttunut ja kaipaisit vertaistukea toisilta saman...