BETA Siirry sisältöön
Arki sujuu paremmin, kun ei ole tunnetta siitä, että on yksin kaikkien asioidensa kanssa. Joskus tarvitsemme apua ja tukea muilta, joskus kaipaamme vain leppoisaa jutustelua. Sosiaaliset suhteemme ovat kullanarvoisia ja vaalimisen arvoisia. Toisaalta sosiaalisiin suhteisiin voi liittyä myös haasteita. Yksi näistä haasteista on yksinäisyys.
Tehtävät

Pohdintatehtävä 12

Ennen kuin tutustut tarkemmin seuraavaan jaksoon, pohdi seuraavia kysymyksiä:
• Onko sosiaalinen verkostoni sopiva tarpeisiini?
• Saanko energiaa ja hyvää oloa sosiaalisista suhteistani?
• Erotanko yksinäisyyden yksinolosta?

Sosiaalinen verkosto

Sosiaalinen verkosto muodostuu niistä ihmisistä, jotka ovat meille merkityksellisiä. Esimerkiksi ystävät, tuttavat, seurustelukumppani, perhe, sukulaiset sekä opiskelu- ja työkaverit kuuluvat verkostoon. Verkostoon voi kuulua myös vaikkapa naapureita, opettajia, saman harrastusseuran ihmisiä tai tuttu kaupankassa. Verkosto on jokaiselle ainutkertainen ja muuttuu elämän myötä. Samojen ihmisten paikka verkostossa voi vaihdella vuosien mittaan. Läheinen ystävä saattaakin vuosien saatossa muuttua pikemminkin tuttavaksi, ja työkaverista voikin tulla läheisempi kuin omista sukulaisista. On myös luonnollista, että osa sosiaalisen verkostomme suhteista kestää läpi elämän ja toiset häviävät.

On tärkeää, että sosiaalinen verkostomme vastaa omia tarpeitamme. Sosiaalisen verkoston ei sellaisenaan tarvitse olla erityisen laaja ja sisältää monia kymmeniä ihmisiä. Määrää tärkeämpää on se, että sosiaalinen verkostosi on sellainen, joka vastaa sille asettamiasi odotuksia. Olemme myös yksilöllisiä tässä suhteessa. Toiselle riittää muutamakin läheinen kontakti ja toiselle tärkeää on laaja joukko eritasoisia, löyhempiä ja syvempiä, ihmissuhteita. Yhtä ainoaa ja oikeaa sosiaalisen verkoston mallia ei ole olemassa.

Saamme myös erilaisia asioita erilaisista ihmissuhteista. Kaikkien merkityksellisten suhteiden ei tarvitse olla syviä ja läheisiä. Pinnallisemmistakin suhteista voi saada monenlaista hyvää itselle ja eri suhteet vastaavat eri tarpeisiimme: jossain suhteessa voimme jakaa syvimpiä tuntojamme, toisessa pitää hauskaa tai harrastaa jotain. Tärkeää on, että saamme tukea silloin kun sitä tarvitsemme.

On hyvä huomata, että joskus ongelmaksi omassa sosiaalisessa verkostossa voi muodostua se, että kontakteja on liikaa tarpeisiisi nähden. Tällöin kontaktit alkavat kuormittaa ja stressata. Pysähdy silloin arvioimaan, miten voit vähentää tai keventää niitä, jolloin itsellesi jää aikaa lepoon ja latautumiseen.

  • Opettele sanomaan ei, jos sinua pyydetään mukaan sellaiseen, mitä et halua.
  • Jos vietät paljon aikaasi netissä, rajaa sitä.
  • Kerro rehellisesti ja suoraan, mitä itse haluat.

Jotta verkostosi tukee hyvinvointiasi, on sen oltava sinulle iloa ja energiaa antava. On tärkeää, että saamme ihmissuhteistamme enemmän hyvää, kuin mitä ne meiltä verottavat. Joskus läheisetkin ihmissuhteet voivat olla energiaa vieviä ja liian raskaita. Mieti omaa tilannettasi: ovatko omat ihmissuhteesi enemminkin voimaa antavia kuin energiasyöppöjä?

 

Ihmiset

Yksinäisyys koskettaa monia

Yksinäisyys koskettaa monia ihmisiä. Yksinäisyyden kokemus on henkilökohtainen, eikä näy aina ulospäin. Yksinäisyys on tunnetta läheisten ihmissuhteiden puuttumisesta tai kokemusta, ettei tule nähdyksi tai kuulluksi. Myös parisuhteessa, ison perheen tai jonkun ryhmän jäsenenä voi kokea yksinäisyyttä. Yksinäisyys voi olla myös tunne siitä, ettei ole tarpeeksi ihmissuhteita ja ettei kuulu mihinkään yhteisöön.

On hyvä huomata, että yksinäisyys on eri asia kuin yksinolo. Yksinolo on sellaista, jota jokainen meistä kaipaa – toiset enemmän, toiset vähemmän. Yksinäisyys ei kuitenkaan ole vapaaehtoinen tila. Yksinäisyyttä emme koskaan valitsisi itsellemme. Olemme kuitenkin yksilöllisiä siinä, milloin koemme yksinäisyyttä. Joku voi viettää pitkiäkin aikoja itsekseen, vain minimimäärällä kontakteja muihin ihmisiin. Hän saattaa silti olla äärimmäisen tyytyväinen tilanteeseensa eikä koe itseään yksinäiseksi lainkaan. Toisella voi olla vaikeuksia kestää muutamia tuntejakaan ilman toisen ihmisen seuraa.

Se, missä määrin kaipaamme yksinoloa, vaihtelee ihmisestä toiseen. Yksinolo on kuitenkin tärkeää ja siitä kannattaa oppia nauttimaan. Yksinolo voi olla positiivinen voimavara. Se antaa mahdollisuuden rentoutua ja rauhoittua oman itsensä ja ajatustensa kanssa. Yksinoloa ei kannata paeta pakonomaisesti esimerkiksi liialla tekemisellä. Joskus on hyvä pysähtyä omien ajatusten ääreen ja harjoitella yksinoloa.

Olemme yksinäisiä eri syistä

Yksinäisyydelle ei ole yksittäistä syytä tai selitystä. Yksinäisyyden kokemiselle on monesti useita syitä ja ne voivat vaihdella eri ihmisillä, eri elämänvaiheissa. Yksinäisyyden taustalla voi olla koulukiusaamista, erilaisuuden tunnetta, ystävien menetyksiä, hylkäämiskokemuksia ja estyneisyyttä. Omassa elämässä voi tapahtua muutoksia, jotka muuttavat ihmistä, hänen arvojaan ja ajatuksiaan sekä mahdollisuuksia ylläpitää sosiaalisia suhteita. Esimerkiksi opiskelujen aloitus tai päättyminen, muutto toiselle paikkakunnalle, ero parisuhteesta, työpaikan vaihtuminen tai työttömäksi jääminen korostavat yksinäisyyden kokemusta ja ulkopuolisuuden tunnetta.

PUUTTEET SOSIAALISISSA TAIDOISSA

Joskus osaamattomuus toimia sosiaalisissa tilanteissa aiheuttaa kierteen, joka voi johtaa yksinäisyyteen. Puutteet keskeisissä sosiaalisissa taidoissa, kuten toisten huomioimisessa ja kuuntelemisessa tai vaikkapa keskustelun avaamisessa, hankaloittavat muiden ihmisten kanssa toimimista ja kontaktien luomista. Mikäli harjoitusta erilaisista sosiaalista tilanteista ei tule, eivät sosiaaliset taidot myöskään pääse kehittymään paremmiksi.

KIUSAAMINEN

Kiusatuksi joutuminen voi vaikeuttaa kavereiden saamista vielä aikuisuudessakin. Kiusaaminen jättää kipeitä haavoja ja muihin ihmisiin voi olla vaikeaa luottaa. Ystävyyssuhteiden solmiminen pelottaa ja kokemukset yksinjäämisestä tuntuvat pahalta. Tämä lisää helposti kyynisyyttä ja epäuskoa siihen, että kavereiden saaminen olisi mahdollista. Kiusatuksi joutunut alkaa helposti syyttää itseään ja voi uskoa myöhemminkin elämässään, ettei kelpaa kenenkään kaveriksi. Joskus kiusaamiskokemukset ovat jättäneet niin syvät haavat, että niistä on vaikea päästä itse yli. Silloin kannattaa hakea itselleen keskusteluapua esimerkiksi psykologilta.

LAPSUUDEN KOKEMUKSET

Jos lapsena ei ole saanut kokea riittävästi läheisyyttä tai on tullut usein torjutuksi, voi tuntua vaikealta luoda läheistä ystävyyttä aikuisenakin. Yksin olemisen turvallinen kokemus on välttämätöntä lapsuudessa, jotta voi kokea yksinäisyyden positiivisena voimana myöhemmin elämässään.

PERSOONALLISUUDENPIIRTEET

Joskus yksinäisyys liittyy luonteenpiirteisiin ja temperamenttiin. Se että on arka, hiljainen, jäykkä tai ei halua herättää huomiota, hankaloittaa sosiaalisten suhteiden muodostumista. Silloin tarvitsee aikaa toisiin tutustumiseen. Myös ujouteen liittyy joskus yksinäisyyttä. Ujon henkilön voi olla vaikeampaa tutustua uusiin ihmisiin ja luoda uusia sosiaalisia suhteita. Temperamentiltaan ulospäin suuntautunut onnistuu helpommin. Ujous ei ole rohkeuden puutetta ja pelkoa, vaan epämiellyttävän olon kokemista sosiaalisissa tilanteissa.

On tärkeää tuntea ja hyväksyä oma temperamenttinsa. Ujon ihmisen ei tarvitse muuttua sosiaalisemmaksi, sillä ujous on myös voimavara. Ujo voi sen sijaan pohtia, mitkä ovat hänelle helppoja ja luontaisia tapoja ottaa kontaktia toiseen ihmiseen. Kirjoittamalla viestiminen voi helpottaa kommunikoimista ja omista tunteista kertomista.

Kädet

Kuinka murtaa yksinäisyys?

Yksinäisyyden murtamiseen ei ole olemassa yhtä oikeaa tapaa. On hyvä tuntea itsensä ja tunnistaa itselleen sopivat keinot. Yksinäisyys voi tuntua joskus kipeältä ja masentavalta. Se saattaa myös hävettää, jolloin sitä alkaa helposti peitellä muilta. Kuitenkin oman tilanteen hyväksyminen sellaisena kuin se on, vähättelemättä tai paisuttelematta, on tärkeä askel eteenpäin.

OSALLISTU

Monesti ajatukset saa pois omasta yksinäisyydestä, kun lähtee liikkeelle ja osallistuu erilaisiin tapahtumiin. Vaikka voi tuntua vaikealta lähteä kotoa, se voi vaikuttaa myönteisesti omaan mielialaan. On olemassa monenlaisia kiinnostavia tapahtumia ja harrastuksia, joihin voit osallistua. Yksi mahdollisuus on ilmoittautua mukaan erilaisten järjestöjen ja organisaatioiden vapaaehtoistoimintaan. Vaikka ystäviä ei heti uudesta harrastuksesta löytyisikään, mieluinen harrastus tuottaa jo itsessään mielihyvää.

Joskus voi tuntua liian vaikealta tai ahdistavalta osallistua epämiellyttävän tuntuisiin tai uusiin tilaisuuksiin. On tärkeää kuulostella itseään siinä, millaisen askeleen on valmis ottamaan. Jos tuntuu vaikealta osallistua tapahtumiin tai puhua tuntemattomille, voi olla viisasta toimia rauhallisemmin ja itseään kunnioittaen.

Verkossakin on paljon erilaisia harrastusryhmiä, keskusteluryhmiä ja chatteja, joiden kautta voi tutustua ihmisiin. Myös erilaisia sosiaalisen median palveluita tai sovelluksia on olemassa, jotka voivat helpottaa erilaisten kontaktien luomista.

MURRA HAITALLISET JA KIELTEISET AJATTELUMALLIT

Yksinäisyyden taustalla voi olla hylätyksi ja torjutuksi tulemisen kokemuksia, pahimmillaan jopa kiusaamista. Tällaiset kokemukset vievät ymmärrettävästi rohkeutta tutustua muihin. Helposti jää miettimään ”miksi en kelpaa muille”. Joskus tällainen ajattelutapa jää päälle, jolloin alkaa itsekin uskoa että itsessä on jotain vikaa.

Onkin hyvä murtaa omia lukkiutuneita ja kielteisiä ajattelutapoja: onko itselläni sellaisia ennakkoajatuksia tai toimintamalleja, jotka ehkä vaikeuttavat kavereiden saamista.

HARJOITTELE SOSIAALISIA TAITOJA

Vaikka omissa sosiaalisissa taidoissa olisi puutteita, on niitä mahdollista harjoittaa paremmiksi – aivan kuin mitä tahansa taitoja. Kun asettaa itselleen sopivankokoisia haasteita, voi altistaa itseään erilaisiin sosiaalisiin kohtaamisiin. Niissä voi treenata erilaisia taitoja, kuten esimerkiksi keskustelun avaamista, toisen kuuntelua ja keskustelun ylläpitoa. Pikkuhiljaa omat taidot kehittyvät paremmiksi ja kanssakäyminen muiden kanssa helpottuu.

YKSINÄISYYDEN HYVÄKSYMINEN OSAKSI OMAA ELÄMÄÄ

On luonnollista kaivata ihmisiä ja ystäviä lähelleen, mutta toisinaan yksinäisyyden tunne saattaa helpottaa, kun sen kykenee hyväksymään osaksi elämäänsä. Hyväksymistä auttaa, jos oppii nauttimaan yksinäisyyden hyvistä puolista.

Yksinäisyyttä voi opetella sietämään. Jokainen ihminen joutuu viettämään eripituisia aikoja yksin. Yksinäisyyttä ei kannata paeta pakonomaisesti tai peittää esimerkiksi liialla tekemisellä. Joskus on hyvä pysähtyä omien ajatusten ääreen ja harjoitella yksinoloa.

JOS YKSINÄISYYS TUNTUU PAHALTA, HAE APUA

Joskus yksinäisyyden kokemukset voivat olla niin voimakkaita, että ne vaikeuttavat tavallista elämää. Silloin on hyvä hakea ulkopuolista apua. Yksinäisyyteen saattaa liittyä masennuksen ja arvottomuuden kokemuksia, joihin kannattaa hakea apua. Apua voi hakea

  • lääkäriltä
  • terveydenhoitajalta
  • psykologilta
  • psykoterapeutilta

On tärkeää, ettei pahan olon kanssa jää liian pitkäksi aikaa yksin. Monesti keskusteluapu ulkopuolisen kanssa voi avata uusia näkökulmia ja auttaa pääsemään eteenpäin.

 

Lisätietoa:

Elämme suhteessa muihin – MIELI Suomen Mielenterveys ry

Sosiaalisten tilanteiden pelko rajoittaa elämää – MIELI Suomen Mielenterveys ry

 

Oliko tästä sinulle apua?