BETA Siirry sisältöön
Sosiaaliset taidot auttavat meitä kommunikoimaan tehokkaasti, liittymään ryhmään sekä luomaan hyviä ihmissuhteita. Ihmissuhteiden tärkeyden huomaakin yleensä kunnolla vasta siinä vaiheessa, kun niitä ei ole tai ne eivät ole tyydyttäviä. Moniin asioihin voi kuitenkin itse vaikuttaa. Sosiaalisia taitoja voi harjoitella siinä missä mitä tahansa muitakin taitoja. Jos olet uskotellut itsellesi, että olet tuomittu epäonnistumaan sosiaalisissa vuorovaikutuksessa, on aika karistaa tuo luulo pois. Jokainen meistä voi oppia uusia tapoja toimia hankalissa tilanteissa.
Tehtävät

Pohdintatehtävä 11

Ennen kuin tutustut tarkemmin seuraavaan jaksoon, pohdi seuraavia kysymyksiä:
• Millaisia sosiaalisia taitoja minulla on?
• Pystynkö pitämään puoleni ja ilmaisemaan muille mitä tahdon? Uskallanko sanoa EI?
• Osaanko antaa anteeksi? Osaanko pyytää anteeksia?

Sosiaalisuus on eri asia kuin sosiaaliset taidot

Kun puhutaan sosiaalisuudesta,jattelemme usein tilanteessa kuin tilanteessa sujuvasti esiintyvää, puheliasta, pidettyä, lahjakasta ja menestyvää ihmistä. Todellisuudessa sosiaalisuus on synnynnäinen temperamenttipiirre, joka tarkoittaa halua ja kiinnostusta olla muiden ihmisten seurassa. Sosiaalinen ihminen etsiytyy aktiivisesti muiden seuraan. Hän haluaa olla ihmisten kanssa. Sosiaalisuus sinälleen ei kuitenkaan kerro vielä mitään siitä, onko ihminen pidetty, menestyksekäs tai taitava. Voimme olla temperamentiltamme sosiaalisia, mutta emme silti välttämättä hallitse tärkeitä sosiaalisia taitoja. Sosiaalisuus synnynnäisenä temperamenttipiirteenä ei myöskään kerro vielä mitään siitä, miten hyvin suoriudumme velvollisuuksistamme tai miten lahjakkaita olemme.

Onkin hyvä erottaa sosiaalisuus synnynnäisenä temperamenttipiirteenä sosiaalisista taidoista, joita jokainen meistä voi opetella. Sosiaaliset taidot tarkoittavat ensisijaisesti kykyä olla muiden kanssa. Sosiaalisista taidoista on kyse esimerkiksi silloin, kun tapaamme uusia ihmisiä ja alamme jutella heidän kanssaan. Ystävyyden luominen ja ylläpitäminen, ryhmässä toimiminen sekä viestinnän taidot vaativat myös sosiaalisia taitoja.

Koska sosiaalisten taitojen hallitseminen ei ole synnynnäistä, meillä on hyvät mahdollisuudet kehittyä niissä läpi elämän. Sosiaaliset taidot kehittyvät suurelta osin:
• Mallioppimisen ja saatujen kokemusten myötä.
• Vanhempien, opettajien ja muiden läheisten aikuisten tietojen ja kasvatuksen kautta.
• Saamamme palautteen perusteella.

Koskaan ei ole liian myöhäistä opetella tai kehittää omia sosiaalisia taitojaan. Erilaiset vuorovaikutustilanteet tarjoavat oivallisia mahdollisuuksia näiden taitojen harjoitteluun ja testaamiseen. On hyvä muistaa, että taidot kehittyvät usein pikkuhiljaa.

Nyrkit

Sosiaalisia taitoja joka lähtöön

Sosiaaliset taidot tulevat esille siinä, miten toimimme niin tutuissa kuin vieraammissakin vuorovaikutustilanteissa, sekä siinä, millaisia ratkaisuja käytämme esimerkiksi ristiriitatilanteissa. Kun neuvottelet vastavuoroisesti ja osaat tehdä kompromisseja sekä arvostat itseäsi ja muita, omaat sosiaalisesti tärkeitä taitoja. Tällöin sinun ei myöskään tarvitse käyttää voimakeinoja tai alistaa toisia. Sosiaalisesti taitavalla ihmisellä on käytössään laaja työkalupakki, josta hän tilanteen ja tarpeen tullen ottaa käyttöönsä sopivimman työkalun. Nämä työkalut ovat erilaisia sosiaalisia taitoja, joita on opittu vuosien varrella. On olemassa perustaitoja, jotka ovat keskeisiä monissa vuorovaikutustilanteissa muiden kanssa.

Perustaitoja
  • itsensä ja muiden esitteleminen
  • kuunteleminen
  • keskustelun aloittaminen ja keskustelutaidot
  • kysyminen ja neuvon tiedusteleminen
  • vapaamuotoinen juttelu toisen kanssa
  • kohteliaisuuksien esittäminen ja vastaanottaminen
  • avun pyytäminen

Näihin perustaitoihin kannattaa panostaa. Kun hallitset ne hyvin, on sinun helpompi vahvistaa kehittyneempiä sosiaalisia taitojasi.

Kehittyneitä taitoja
  • ryhmään liittyminen ja toimiminen ryhmässä
  • ohjeiden antaminen
  • opetuksen seuraaminen
  • anteeksipyytäminen
  • toisiin vaikuttaminen ja jämäkkyyden osoittaminen
  • ystävyyden luominen ja yhteistyötaidot

Perustaidot ja kehittyneemmät taidot luovat hyvän peruspaketin erilaisiin vuorovaikutustilanteisiin. Niitä täydentävät kuitenkin monet erittäin olennaiset muut taidot. Esimerkiksi sosiaalisilla tunnetaidoilla on suuri merkitys ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. Ilman ymmärrystä omista tai muiden tunteista eivät eläytyminen, kokemusten jakaminen tai aidot kohtaamiset olisi mahdollisia.

Sosiaalisia tunnetaitoja
  • omien tunteiden tunnistaminen ja nimeäminen
  • empatiataidot eli kyky eläytyä toisen ihmisen asemaan ja ymmärtää hänen tunteensa ja niiden merkitys
  • kiintymyksen ilmaiseminen
  • kaikkien tunteiden, myös vaikeiden, ilmaiseminen
  • toisen tunteiden, myös vaikeiden, kohtaaminen ja käsittely

Sosiaaliset taidot muodostavat ison työkalupakin, johon voidaan edellä esitettyjen taitojen lisäksi lukea myös lukuisia muita hyödyllisiä taitoja. Esimerkiksi häviämisen taidot, omasta jakaminen ja toisten auttaminen, neuvottelutaidot, syytösten ja epäoikeudenmukaisuuden käsittely ja toisista ihmisistä kiinnostumisen osoittaminen ovat myös tärkeitä taitoja arkielämässä.

Purkki

Harjoittele sosiaalisia taitoja

Muista, että voit harjoitella ja kehittää omia sosiaalisia taitojasi. Voit parantaa esimerkiksi keskusteluun ja kuunteluun liittyviä taitojasi, kun kiinnität huomiota omaan käyttäytymiseen vuorovaikutustilanteissa. Jotkin sosiaaliset taidot voivat tuntua joskus itsestään selviltä, mitättömiltäkin asioilta. Mutta juuri nämä pienet asiat voivat ratkaista, miten tilanne etenee tai ratkeaa.

Asioita, joihin voit kiinnittää huomiota
  • Muistanko esitellä itseni uusille ihmisille?
  • Vastaanko minulle esitettyihin tervehdyksiin ja kysymyksiin?
  • Kuuntelenko muita keskustelijoita, annanko heille puheenvuoron?
  • Katsonko keskustelukumppania silmiin, kun puhun hänelle?
  • Osoitanko kuuntelevani keskustelukumppaniani elein, ilmein ja ääneen?
  • Tuonko omia mielipiteitäni keskustelussa esille?
  • Käytänkö minä-viestiä ilmaistessani rajojani?
  • Muistanko sanoa sanat kiitos, anteeksi, ole hyvä?

Välillä onkin hyvä pysähtyä tarkastelemaan, millaisen vaikutelman itsestään antaa ulospäin. Kasvosi, kehosi, ulkoasusi, puheesi, tapasi keskustella ja asenteesi vaikuttavat ensivaikutelmiin, joita ihmiset sinusta tekevät. Hyvä tapa harjoitella sosiaalisia taitoja on myös ottaa mallia sellaisista ihmisistä, joiden käyttäytymisestä pidät. Millä tavalla he tulevat tilanteisiin? Mitä he sanovat? Miten he reagoivat sinuun? Voit harjoitella taitoja myös läheistesi kanssa joko keskustellen tai konkreettisesti harjoittelemalla tiettyjä vuorovaikutustilanteita.

Tärkeää on myös huomata, miten oma mieliala vaikuttaa kanssakäymiseen muiden kanssa. Kun olemme allapäin, myös käytöksemme on erilaista. Tunnet ehkä, että muut käyttäytyvät sinua kohtaan välttelevästi tai töykeästi, vaikka niin ei oikeasti olisikaan. Tulkintasi vaikuttaa kuitenkin tapaan, jolla itse olet vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Saatat omalla käytökselläsi antaa muille viestejä, että et ole kiinnostunut heistä tai haluaisit mieluummin olla rauhassa. Tällöin muutkaan eivät lähesty sinua ja vuorovaikutus jää vähäiseksi, vaikka se ei olisikaan ollut alkuperäinen toiveesi. Joskus on myös hyvä muistaa, että ihmisten suhtautuminen meihin ei välttämättä johdu lainkaan meistä. Voi olla, että henkilöllä itsellään on huolia ja murheita, jolloin hän saattaa käyttäytyä töykeästi eikä vaikuta kiinnostuneelta.

Muista siis vielä nämä

Älä lannistu, jos tulet torjutuksi – se  ei välttämättä johdu sinusta. Vältä kielteistä ajattelua, esimerkiksi:

  • Olen huonompi kuin muut.
  • En kiinnosta ketään.
  • Kukaan ei välitä minusta.

Pyri ajattelemaan myönteisemmin:

  • Olen yhtä hyvä kuin muutkin.
  • Kyllä joku on kiinnostunut minustakin.
  • Minusta välitetään.

Jämäkkyys on tärkeää hyvinvoinnillemme

Jämäkkyystaidot ovat erittäin tärkeitä sosiaalisia taitoja. Ilman niitä olemme muiden ihmisten armoilla. Meillä on oikeus olla jämäköitä ja rajata, missä kaikessa olemme mukana. Vastuu siitä, mitä minulle tapahtuu tai mihin suostun ihmissuhteissa ja vuorovaikutustilanteissa, on minun. Jos sinun on vaikea pitää kiinni omista oikeuksistasi, on hyvä pohtia, mitä taustalla on. Oletko liian kiltti? Kiltteys kuulostaa kivalta, mutta loputon myötäileminen ei tee kenellekään hyvää. Jos kiltteys tarkoittaa, että joutuu jatkuvasti suostumaan sellaiseen mitä ei haluaisi, tekee elämästään vaikeaa ja lopulta uupuu. Kiltteyden taustalla voi olla pelko, että minusta ei enää pidetä, jos olen eri mieltä tai kerron, mitä haluan. Jos on oppinut lapsena tavan, että täytyy yrittää miellyttää muita, voi miellyttämispaine seurata isompanakin ja syödä voimavaroja. Joissain tilanteissa kiltin rooli on saattanut tuntua ainoalta tavalta selviytyä.

Jämäkkyys eli assertiivisuus tarkoittaa kykyä ilmaista omia ajatuksia, tarpeita, haluja ja mielipiteitä suoraan ja vilpittömästi. Silloinkin kun ne ovat erilaisia kuin muilla. Ollessamme jämäköitä puolustamme omia oikeuksiamme siten, ettemme loukkaa toisen henkilön oikeuksia. Jämäkkyys perustuu ajatukseen, että sekä sinulla että minulla on oikeuksia ja ne ovat yhtä arvokkaita. Jämäkkyyttä on kyky sanoa ”ei” eli asettaa rajat itselle ja muille. Tällöin sinua ei käytetä hyväksi tai pidetä kynnysmattona. Jämäkkyyden opettelu voi auttaa ihmissuhteissa niin, että muut kuuntelevat ja kunnioittavat sinua enemmän. Aina ei tarvitse joustaa tai miellyttää muita. Tätä voi kutsua myös omista rajoista huolehtimiseksi eli terveeksi itsekkyydeksi. Kysymys on neuvottelusta ja rajanvedosta omien ja muiden tarpeiden välillä. Jämäkkyyttä on hyvä harjoitella ja työstää. Etsi omasta elämästäsi kohtia, joissa jämäkkyystaitoja olisi hyvä parantaa. Mieti, miten tilanteisiin voisi etukäteen jo valmistautua. Mitä vastaat, kun opiskelukaveri pyytää sinua hoitamaan puolestaan ikävän asian? Mitä kieltäydyt kutsusta lauantai-illan juhlimiseen, kun tunnet, että tarvitset omaa aikaa? Miten sanot kohteliaasti, mutta jämäkästi kaverillesi puhelimessa, että tänä iltana et voikaan kuunnella kolmen tunnin purkausta hänen sydänsuruistaan? Arkielämä on tasapainoilua kyllä ja ei-sanan välillä. Täytyy miettiä, mitkä asiat ovat tärkeitä juuri nyt, mihin haluan käyttää aikaani ja energiaani, miten lataan akkujani. On löydettävä sopiva tasapaino omien halujen ja tarpeiden sekä muiden asioiden välille.

Anteeksiantaminen ja anteeksipyytäminen ovat arvokkaita taitoja

”Anteeksi” on pieni, mutta tärkeä sana. Anteeksiantaminen ja anteeksipyytäminen ovatkin tärkeitä sosiaalisia taitoja, joilla on iso merkitys hyvinvoinnillemme. On eri asia arkitilanteissa pyytää anteeksi vaikkapa sitä, että on vahingossa tönäissyt toista kuin anteeksianto tilanteissa, joihin liittyy henkilökohtainen kokemus väärinkohdelluksi tulemisesta. Juuri tämän kaltaiset jälkimmäiset tilanteet ovat niitä, jotka monesti jäävät vaivaamaan mieltämme ja voivat aiheuttaa esimerkiksi katkeroitumista, vihaa tai pettymystä. Syrjityksi tai kiusatuksi tuleminen, väärinkohtelu läheisten tai tärkeiden ihmisten taholta, toisen vahingoittaminen tai ylipäänsä kokemukset epäoikeudenmukaisuudesta ovat esimerkkejä tilanteista, joihin anteeksianto liittyy. Eletyssä elämässä loukkaamisia ja loukkaantumisia syntyy. Niitä ei voi välttää. Niitä tulee niin pieniä kuin suuria, tahattomia ja tahallisia.

Mitä vaikeammasta ja haavoittavammasta asiasta on kyse, sitä hankalampaa on anteeksianto. Jokaisen tulisi kuitenkin pyrkiä anteeksiantamiseen. Se vapauttaa ihmisen vihasta ja katkeruudesta iloon ja eheään elämään. On tärkeää muistaa, että anteeksiantaminen ei tarkoita vääryyden hyväksymistä vaan ihmisen vajavuuden tunnustamista. Anteeksianto ja anteeksipyytäminen ovat molemmat tärkeitä sosiaalisia taitoja.

Anteeksianto ei ole
  • tehdyn hyväksymistä
  • tekojen puolustelua
  • tekojen oikeuttamista
  • välttämätöntä sovintoa osapuolten välillä
  • tekojen torjumista
  • sokeutta tapahtuneelle
  • unohtamista
  • sitä, että kieltäytyy suhtautumasta vääryyteen vakavasti
  • teeskentelyä, ettei ole tullut loukatuksi.

Ennen kuin vääryyden kokenut voi antaa anteeksi, hän tarvitsee tunteen, että hänen kokemuksensa ja tunteensa ovat tulleet kuulluiksi. Anteeksi voi antaa vaikka anteeksiannon tarpeen aiheuttanut ihminen ei olisi läsnä. Joskus on oman hyvinvoinnin kannalta parempikin, ettei aiheuttaja osallistu anteeksiannon prosessiin. Tällöin kuulijana voivat toimia ystävät. Joskus tarvitaan ammattiauttajan apua.

Anteeksiantaminen tarkoittaa, että
  • Olen tietoinen siitä, mitä toinen on tehnyt ja silti annan hänen tekonsa anteeksi.
  • Päätän, etten jää muistelemaan kärsimääni vääryyttä.
  • Päätän ja haluan jättää tapahtumat taakseni.
  • Kieltäydyn rankaisemasta toista osapuolta.
  • Kieltäydyn juoruamasta.
  • Olen armahtavainen ja armollinen.
  • Vapautan itseni katkeruudesta.

Anteeksiantaminen vähentää vihaisuutta, loukkaantumisen tunnetta, masennusta ja stressiä. Anteeksiantaminen johtaa myös lisääntyneisiin toivon, rauhan, myötätunnon ja itsevarmuuden tunteisiin. Se parantaa ihmissuhteita sekä fyysistä terveyttä. Kyky antaa anteeksi kasvaa iän myötä. Monesti on myös tarpeen antaa anteeksi itselleen. Voit käyttää seuraavaa menetelmää: Illalla nukkumaan mennessäsi sano oma nimesi ja ” Annan sinulle anteeksi”. Toista tämä kolme kertaa. Toimi samalla tavalla sinua loukanneen ihmisen kohdalla.

Anteeksipyytäminen

Anteeksipyytäessään haluaa selvittää tapahtuneen, joka on loukannut toista ihmistä. Anteeksipyytäminen ei ole aina helppoa. Joskus ei löydä oikeita sanoja, aina ei edes huomaa loukanneensa toista. Anteeksipyytämiseen voi liittyä häpeää ja pelkoa. Joutuu myöntämään, ettei ole virheetön. Anteeksipyyntö ei tarkoita sitä, että unohdetaan menneet. Anteeksipyytäminen on askel, jonka loukannut osapuoli voi ottaa. Anteeksipyyntö merkitsee vastuun ottamista omista virheistä. Oman epätäydellisyyden näkeminen ja myöntäminen on avain ihmisenä kasvamiseen. Jos ei koskaan näe tehneensä mitään väärin eikä koe tarvetta pyytää anteeksi, poissulkee itseltään kasvun mahdollisuuden.

 

Lisätietoa:

Kehitä ystävyystaitoja – MIELI Suomen Mielenterveys ry

Vuorovaikutustaitoja voi oppia – MIELI Suomen Mielenterveys ry

 

Oliko tästä sinulle apua?