Itsetuntemus ja itsetunto

Itsetuntemus on kaikki kaikessa

Itsetuntemus on ymmärrystä itsestä. Se on omien arvojen, tarpeiden ja tavoitteiden tunnistamista. Hyvän itsetuntemuksen avulla tiedostamme paremmin, miksi käyttäydymme ja ajattelemme tietyllä tavalla. Itsetuntemuksen kautta voimme paremmin ymmärtää ja käsitellä tunteitamme. Sen avulla voimme voittaa omat pelkomme sekä ymmärtää ja hyväksyä erilaisuutta itsessämme ja muissa.

Itsetuntemus auttaa meitä näkemään itsessämme hyvien puoliemme lisäksi myös omat kehityskohteemme. Myös nämä puolet voi hyväksyä ja niiden kanssa voi työskennellä. Hyvä itsetunto perustuukin itsensä hyväksymiselle kaikkine puolineen.

Jos ei tiedä kuka on tai mitä tarvitsee ollakseen onnellinen, on sitä vaikea myöskään saavuttaa. Monesti saatamme ajatella omaavamme hyvän itsetuntemuksen, mutta käytännössä toimimmekin sen mukaan, mihin olemme tottuneet, mitä meiltä odotetaan tai mitä luulemme haluavamme. Vasta kun oikeasti pysähtyy itsensä äärelle ja antaa itsetutkiskelulle tilaa, voi päästä lähelle totuutta. Jotta elämä tuntuu mielekkäältä ja mukavalta, on sen oltava itsemme näköistä.

Itsetuntemusta voi harjoitella pohtimalla seuraavia kysymyksiä:

• Mitkä asiat ovat minulle tärkeitä?
• Mitä tarvitsen voidakseni hyvin?
• Missä olen hyvä ja missä koen onnistumisia?
• Millaisia luonteenpiirteitä minulla on?
• Miten suhtaudun muihin ihmisiin?
• Miten suhtaudun epäonnistumisiin ja vastoinkäymisiin?

Parantamalla omaa itsetuntemustamme opimme selkeämmin erottamaan todelliset ominaisuutemme niistä, jotka eivät ole omiamme. Voimme kysyä: Onko tuo todella ominaisuuteni? Miten se näkyy minussa tai toiminnassani? Entä olenko oikeasti sellainen, jona minua pidetään? Voinko hyväksyä sen, että en ole täydellinen?

Vasta kun rehellisesti kohtaa itsensä ja on valmis hyväksymään itsessään myös ei-toivottuja ominaisuuksia, on lähempänä hyvää itsetuntoa. Aito itsetuntemus on pohja, jonka päälle itsetuntoa voi alkaa rakentamaan.

Elämäntaitokurssin jokainen jakso auttaa osaltaan sinua tutustumaan itseesi ja vahvistamaan itsetuntemustasi. 

Meillä kaikilla on itsetuntoa

Itsetunto on rohkeutta olla oma itsensä, uskallusta toimia, puhua, pukeutua ja ajatella siten kuin tuntee oikeaksi. Se on myös itsensä hyväksymistä ja perusvarmuutta siitä, että on toisten hyväksymä. Ihminen, jolla on hyvä itsetunto, tietää millainen on ja arvostaa itseään sellaisena kuin on.  Hän myös luottaa itseensä. Itseluottamusta on esimerkiksi se, että uskaltaa ottaa vastaan haastavia tehtäviä, joista ei kenties selviä, mutta uskaltaa silti yrittää.

Itsetunto voi vaihdella elämäntilanteiden, kokemusten, vastoinkäymisten ja epäonnistumisten myötä. Itsetunto rakentuu sen mukaan, millaiseksi koemme itsemme. Itseluottamus ja oman itsensä arvostaminen ovat osa itsetuntoa. Samoin oman elämän arvokkaana ja ainutlaatuisena pitäminen muodostavat yhden osan itsetuntoa.

Hyvään itsetuntoon kuuluu myös omien oikeuksien tunnistaminen, niistä kiinni pitäminen ja omasta hyvinvoinnista huolehtiminen. Hyvä itsetunto lisää tyytyväisyyttä elämään ja antaa tunteen oman elämän hallinnasta. Samoin se lisää myös joustavuutta ja suvaitsevaisuutta.

Itsetunto on yksi herkimmistä ominaisuuksistamme. Se ei periydy, vaan kehittyy läheisissä ihmissuhteissa kanssakäymisen kautta. Kun meitä rakastetaan, meistä huolehditaan ja meidät hyväksytään jo aivan pienestä pitäen, niin itsetunto kehittyy ja antaa suuntaa tulevalle – nuoruudelle ja aikuisuudelle. Mitätöinti ja arvostelu omien vanhempien, muiden läheisten tai tärkeiden ihmisten taholta ja terveen hyväksynnän puute saattavat aiheuttaa huonoa itsetuntoa.

Hyvä itsetunto on hyvä pohja kehitykselle ja vaikuttaa myönteisesti mielialaan ja elämäntyytyväisyyteen. Kellään ei ole kuitenkaan täydellisen hyvää itseluottamusta – eikä sellaisen tule olla edes tavoitteena. Jokaisella meillä on myös rahtunen itseluottamusta, ja itsetuntoaan voi kaikissa elämänvaiheissa kehittää parempaan suuntaan.

Hyvä itsetunto ei ole

• Samaa kuin itsevarma esiintyminen tai ulkoinen menestyminen.
• Pelkkää itsevarmuutta ja itsensä näkemistä ainoastaan myönteisessä valossa.
• Sosiaalista rohkeutta, sillä myös ujolla tai syrjäänvetäytyvällä ihmisellä voi olla hyvä itsetunto. Vastaavasti kaveripiirin keskipiste, äänekäs, näkyvä ja sosiaalinenkin ihminen voi kaiken takana kärsiä huonosta itsetunnosta. Itsetunto ei aina näy ulospäin.
• Itsensä toteuttamista toisen kustannuksella.

Itsetunnon vahvistaminen

Itsetunto ei vahvistu hetkessä yhden muutoksen tai oivalluksen myötä, vaan vähitellen. Itsetuntoaan voi siis kehittää, mutta se vaatii sitoutumista ja aktiivista työskentelyä itsensä kanssa. Keinoja itsetunnon vahvistamiseen on olemassa monia, ja alla on esitelty muutama keskeinen.

Itsestä huolehtiminen

Itsetunnon peruspilari on kyky ja valmius pitää itsestään huolta. Se tarkoittaa omien tarpeiden, toiveiden ja tavoitteiden tunnistamista sekä lujaa pyrkimystä täyttää ne. Voit lähteä liikkeelle pohtimalla mistä pidät ja miten käytät aikaasi. Mitä hauskaa, ilostuttavaa ja innostavaa voisit tehdä jo tänään? Haluaisitko esimerkiksi mennä elokuviin tai leipoa jotain hyvää? Pienikin itseäsi ilostuttava teko päivittäin kasvattaa kykyäsi pitää itsestäsi huolta.

Kyky pitää itsestä huolta on erityisen tärkeä myös silloin, kun kohtaat surua ja murhetta. Niissä hetkissä voit kysyä itseltäsi: mitä tarvitsen juuri nyt? Miten voisin lohduttaa itseäni? Auttaisiko esimerkiksi lämmin kylpy tai läheiseltä pyydetty halaus? Pienten tekojen kautta voit osoittaa itsellesi olevasi tukenasi vaikeanakin hetkenä. Omien tarpeiden tunnistamisen harjoitteluun saat tukea ensimmäisestä jaksosta.

Muilta saatava tuki ja läheisyys

Itsetunto ja omanarvontunne rakentuvat sisältä päin, mutta arvostuksen tunnetta on tärkeää saada myös muilta ihmisiltä. Vaikka muilta ei voikaan saada täydellistä riittävyyden tunnetta, vahvistaa toisilta saatu hyväksyntä, kunnioitus ja tuki myönteistä suhtautumista itseen. Pyri siis hakeutumaan sellaiseen seuraan, jossa sinun on hyvä olla ja jossa tunnet olosi hyväksytyksi.

Läheisyyden lisäksi myös jämäkkyys ja omista rajoista kiinni pitäminen ovat tärkeitä taitoja itsetunnon kannalta. Ne auttavat ilmiasemaan muille, mitä haluat tai et halua. Jämäkkyyttä ja rajoista kiinni pitämistä kuvaa se, että kykenee terveellä tavalla laittamaan oman hyvinvointinsa etusijalle. Jämäkkyyttä on kuvattu tarkemmin sosiaalisia taitoja käsittelevässä jaksossa.

Fyysinen hyvinvointi

Oloaan on vaikeampi tuntea hyväksi, jos fyysinen olotila on väsynyt ja vetämätön. Hyvä fyysinen kunto ruokkii itsetuntoa, ja siitä saa energiaa myös muihin itsetuntoon liittyvien osa-alueiden tarkasteluun. Ravintoon, uneen, liikuntaan ja rentoutumiseen liittyvistä jaksoista löydät lisää tukea hyvinvointisi ylläpitämiseen.

Tunteiden tunnistaminen ja ilmaisu

Omien tunteiden tunnistaminen ja niiden ilmaiseminen auttaa itseensä tutustumisessa. Tunteet ovat viestejä siitä, mitä haluamme, toivomme ja tarvitsemme. Ilman yhteyttä omiin tunteisiin on vaikea tietää, kuka on ja mitä haluaa. Esimerkiksi vihan tunteen taustalla voi olla kokemus siitä, että rajasi ylitettiin tai että et kokenut tulleesi arvostetuksi.

Tunteilla on aina viesti, ja siksi tilan antaminen omille tunteille auttaa itsetuntemuksen ja itsetunnon kehittymisessä. Jos on tottunut tukahduttamaan omia tunteitaan, voi niiden kohtaaminen olla aluksi vaikeaa. Vaikealta tuntuvan voimakkaan tunteen kohtaaminen voi kuitenkin kertoa siitä, että on oikeilla jäljillä. Tunteisiin liittyvässä jaksossa on esitelty erilaisia tunnetyökaluja, jotka auttavat tunteiden käsittelyn harjoittelussa.

Myönteinen sisäinen puhe

Itseä koskevat uskomukset ja sisäinen puhe vaikuttavat siihen, millaiseksi kokee itsensä. Jos mielessä pyörii jatkuvasti kielteisiä ja kriittisiä ajatuksia, on vaikea tuntea oloansa hyväksi. Päässä voi pyöriä ajatus esimerkiksi siitä, että ei tule koskaan onnistumaan missään.

Omia ajatuksia tutkimalla ja haastamalla sekä myönteiseen sisäiseen puheeseen panostamalla voi kuitenkin vaikuttaa siihen, miten hallitsevia tällaiset ajatukset ovat. Apuna voi käyttää erilaisia voimaa antavia lauseita, joita toistaa määrätietoisesti. Voit sanoa itsellesi esimerkiksi ”Olen arvostuksen ja hyväksynnän arvoinen” tai ”Jos yritän, on minulla mahdollisuus onnistua.” Omien ajatuksien kanssa työskentelyä on kuvattu tarkemmin jaksossa yhdeksän.

Itselle tärkeät tavoitteet ja saavuttamisen tunne

Itselleen tärkeiden tavoitteiden saavuttaminen on polttoainetta hyvälle itsetunnolle. Pelkille ulkoisille saavutuksille ei itsearvostustaan voi rakentaa, mutta itselleen merkityksellisten asioiden saavuttaminen vaikuttaa kokemukseen itsestä. Omiin tavoitteisiin sitoutuminen on vastuun ottamista omasta elämästä ja sen suunnasta. Itsetuntosi kasvaa, kun koet elämäsi suunnan olevan omissa käsissäsi.

Varaa siis aikaa itsellesi tärkeiden tavoitteiden pohtimiseen ja toimintasuunnitelman luomiseen. Tavoitteiden asettaminen vaatii myös kykyä tehdä valintoja. Päätösten tekoa voi joutua aluksi harjoittelemaan mitättömänkin tuntuisissa asioissa, jos ei ole tottunut tahtomaan mitään. Tavoitteiden asettamista voit harjoitella myös ensimmäisen jakson sisältöjen avulla.

Edellä esitellyt keinot tarjoavat kaikki hyvän mahdollisuuden itsetunnon vahvistamiselle. Voit käydä vielä kaikki keinot läpi ja pohtia, mitä keinoja sinulla on jo käytössäsi ja mitä voisit seuraavaksi kokeilla. Lähde liikkeelle yhden kohdan harjoittelusta. Muista, että muutoksen tekemisen tueksi tarvitset myös kärsivällisyyttä ja lempeyttä itseäsi kohtaan. Pyydä tukea myös läheisiltäsi, ja tarvittaessa käänny ammattilaisen puoleen.

Lisätietoa:

Hyvä itsetunto on optimistista realismia – Suomen Mielenterveys ry

Rakenna itsetuntoasi – Mielenterveystalo.fi

Anna palautetta kurssista.