BETA Siirry sisältöön
Liikkuminen itselleen mieluisalla tavalla voi tuoda elämään suuren määrän iloa ja mielihyvää. Liikkumalla voit huoltaa paitsi kehoasi, myös mieltäsi. Se voi toimia muodosta riippuen niin aktiivisuuden kuin rauhoittumisenkin lähteenä. Jotta saisit liikkumisesta mahdollisimman paljon iloa irti, on olennaista että löydät itsellesi sopivan liikkumisen muodon.
Tehtävät

Pohdintatehtävä 4

Ennen kuin tutustut tarkemmin seuraavaan jaksoon, pohdi seuraavia kysymyksiä:
• Tunnistanko millainen liikunta tuottaa minulle iloa ja mielihyvää?
• Liikunko itselleni sopivasti?

Liikkumista vai liikuntaa?

Liikkuminen tekee hyvää niin mielelle kuin kehollekin. Jos koet, että aikaa liikkumiselle on vaikea järjestää, muista että lyhyetkin liikuntahetket riittävät, sillä jo pienikin aktiivisuus on hyväksi. Liikuntaa ei tarvitse mieltää myöskään vain urheilusuorituksiksi tai -saavutuksiksi, sillä erilaisia tapoja liikkua on valtavasti. Jokaiselle varmasti löytyy se omin ja mieluisin tapa. Fyysistä aktiivisuutta on kaikenlainen luuston ja lihaksiston toiminta, joka kuluttaa enemmän energiaa kuin paikallaan oleminen. Liikunta on siis paitsi urheilua tai kuntoharjoittelua, myös erilaista arjen hyötyliikuntaa, kuten kävellen tai pyöräillen kulkemista, kotitöitä ja rappusten kävelyä.

Liikunnan hyötyjä – miksi kannattaa liikkua?
  • kohentaa mielialaa ja vireystilaa
  • helpottaa masennusoireita
  • lievittää stressiä
  • parantaa unen laatua
  • ehkäisee ja hoitaa monia sairauksia
  • välittäjäaineiden eritys kasvaa
  • edistää monipuolisesti terveyttä
  • keskittymiskyky, oppiminen ja muistin toiminta paranevat
Portaat

Löydä oma tapasi liikkua

Aikaisemmat kokemukset liikunnasta voivat vaikuttaa aikuisiän liikuntatottumuksiin. Joillakin on ikäviä muistoja liikuntalajeista, joita on ollut pakko harjoitella. Sen seurauksena moni päättää, ettei koskaan enää harrasta lajia tai liiku ensinkään. Onkin löydettävä itselle sopiva ja mielekäs tapa, hyötyliikuntaa unohtamatta. On olemassa lajeja, joita ei itse ehkä miellä liikunnaksi, vaikka niillä pystyy hyvin ylläpitämään kuntoa. Esimerkkeinä tästä ovat tanssi, keilailu, jooga ja pilates. Oman mieluisan liikuntatavan löytymistä voit helpottaa miettimällä sellaista liikuntamuotoa, joka on omalla mukavuusalueellasi ja jossa koet onnistumisen elämyksiä. Tärkeintä on tunnistaa oma liikuntatyyli sekä sen vahvuudet ja sudenkuopat. Mikä motivoi, mikä innostaa tai mikä karkottaa sinut kauaksi kuntoilusta? Itselle mieluisan liikkumistavan löytäminen lisää todennäköisyyttä siitä, että liikunnasta tulee pitkäaikainen elämäntapa.

Voit myös pohtia liikunnan merkitystä itsellesi. Ovatko sinulle tärkeitä elämyskokemukset eli nautit fyysisesti ja psyykkisesti liikunnasta, vai onko liikuntalajin sopivuus persoonaasi ja omaan elämäntyyliisi merkityksellistä? Merkityksellisyyden kokemusta voi tuoda myös osallisuuskokemus, jolloin liikuntalajin avulla tunnet kuuluvasi osaksi porukkaa. Saatat olla myös aktiivinen toimija lajissasi, jolloin et urheile pelkästään itsesi vuoksi, vaan haluat tukea muidenkin liikkumista. Mitä enemmän merkityksiä liikunnalla on sinulle, sitä enemmän luultavasti haluat sisällyttää sitä osaksi elämääsi.

Joskus liikunta voi olla myös liiallista suorittamista ja näin ollen liian kuormittavaa kehollesi. Liikunnan ohessa on tärkeää muistaa myös riittävä palautuminen unen ja lepopäivien muodossa. Myös muu elämäntilanne vaikutta usein siihen, miten jaksamme liikkua. Esimerkiksi huonojen yöunien jälkeen tai kovan stressin alla kehomme ei yllä yhtä intensiivisiin liikuntasuorituksiin. Tämän takia on tärkeää kuulostella itseään sen suhteen,  millaista liikuntaa kaipaa milläkin hetkellä. Kuormittavina päivinä kevyt kävely voi olla paras tapa pitää huolta kehostaan ja mielestään liikunnan avulla.

Pienestäkin päivittäisestä liikunnasta saat siis hyötyä ja iloa. Jos liikkumisesi tuntuu vähäiseltä, mieti millä tavoin voit lisätä päivittäistä liikkumistasi. Voisitko liikkua paikasta toiseen enemmän kävellen tai pyöräillen tai valita rappuset hissin sijaan? Nämä ovat helppoja tapoja aloittaa, sillä tällä tavoin ei heti tarvitse erikseen etsiä tilaa harrastuksille. Muista kuitenkin, että omaa käyttäytymistä ja totuttuja tapoja ei ole helppoa muuttaa nopeasti, sillä uuden tavan muuttaminen säännölliseksi vaatii usein paljon toistoja. Helpointa onkin aloittaa pienistä muutoksista oman hyvinvointisi parantamiseksi. Alla olevaa listaa voit käyttää apuna muutoksen tekemisessä.

Avuksi hyvinvointiin liittyvien muutosten toteuttamisessa:
  • Valitse tarpeeksi pieni tavoite. Mitä pienempi muutos elämässä on, sen helpompi se on toteuttaa. Jos et saa aloitettua muutosta, on se todennäköisesti liian iso.
  • Tee yksi asia kerrallaan. Jos haluat muutosta liikkumiseesi, älä tee toista muutosta samaan aikaan (esim. ruokailuun liittyvää).
  • Seuraa onnistumisiasi merkkaamalla ne kalenteriin. Ole ylpeä jokaisesta edistysaskeleesta ja anna itsellesi palkinto.
  • Jos mahdollista, tee muutoslupaus toisen kanssa ja luvatkaa tsempata toisianne.
  • Tsemppaa myös itseäsi esim. liimaamalla kannustavia postit-lappuja asuntoosi.
  • Yritä päästä eroon pitää-ajattelusta. Pyri sen sijaan ajattelemaan, että saat tehdä hyvinvointisi eteen asioita. Teko on lahja itsellesi.
  • Älä lopeta, vaikka repsahdat, vaan palaa aina uudelleen takaisin suunnitelmaasi. Repsahdukset kuuluvat asiaan. Anna repsahdukset anteeksi itsellesi, sillä ne ovat inhimillisiä.
  • Uuden asian aloittamisessa on luonnollista, että välillä kyllästyy ja väsyy.
  • Vaihda lajia, jos liikkuminen alkaa kyllästyttää.
  • Mieti omia arvojasi  – mitä juuri sinä haluat ja tarvitset esim. liikkumiselta
  • Mieti, mikä estää toteuttamasta hyviä päätöksiä. Onko se kiire, muut ihmiset, taloudellinen tilanne, terveydentila tai ihan jokin muu.

 

Muistathan vielä, että ravinto, uni ja liikunta kietoutuvat vahvasti toisiinsa ja vaikuttavat keskeisesti hyvän arjen rakentumiseen. Liikkuminen lisää esimerkiksi ruokahalua ja parantaa unenlaatua. Samoin kiinnittämällä huomiota ravintoon ja uneen saat tukea myös liikkumisellesi. Ruokailua on käsitelty jaksossa kaksi ja unta jaksossa kolme.

 

Lisätietoa:

Liikunnan hyödyt – Suomimies

Liikunta – kehon kuunteleminen – Suomen Mielenterveysseura

Tietoa terveysliikunnasta – UKK-instituutti

Oliko tästä sinulle apua?