Siirry sisältöön
Hyvä itsetunto auttaa lasta läpi elämän. Tässä osassa tutustut siihen, miten voit kannustaen kasvattamalla tukea lapsesi hyvän itsetunnon kehittymistä.

Kuinka itsetuntoa voi tukea?

Itsetunnolla tarkoitetaan sitä, millaiseksi ihminen arvioi oman arvonsa. Kun ihmisellä on hyvä itsetunto, hän pitää itsestään ja arvioi olevansa yhtä arvokas ja hyvä kuin kaikki muutkin. Huonosta itsetunnosta kärsivä taas ajattelee, että on muita alempi tai huonompi.

Itsetunto pitää sisällään uskomukset ja tunteet siitä voiko ihminen vaikuttaa ympäristöönsä, kuinka hän tuntee pärjäävänsä vastoinkäymisten kohdalla ja tunteeko hän voivansa oppia virheistään tai menestyksestään.

Vanhempien asenne ja käytös vaikuttavat voimakkaasti pienten lasten itsetunnon kehittymiseen. Tässä on joitakin vinkkejä vanhemmille.

  • Näytä lapselle kiintymyksesi ja rakkautesi. Hymyile, halaa ja helli lasta.
  • Osoita kiinnostusta siihen, mistä lapsesi on kiinnostunut. Kysy heidän leluistaan, leikeistään tai kaverisuhteistaan. Tue lapsen projekteja. Jos lapsi haluaa vain katsoa piirrettyjä, liity katsomishetkeen ja ole utelias siitä, mikä lasta ohjelmassa kiehtoo.
  • Kannusta, kannusta ja kiitä. Kiitä ja kommentoi lapsen yrittämistä ja selviytymistä erilaisista tehtävistä. Auta häntä tuntemaan itsensä erityiseksi ja arvostetuksi. Keskity lapsen vahvuuksiin, älä heikkouksiin. Huomaa se mitä lapsesi tekee hyvin ja mistä hän nauttii. Varmista, että lapsellasi on mahdollisuus kehittää tätä kykyään.  Näin lapsen on helpompi kokea itsensä hyväksi, vaikka joutuisi kokemaan muissa asioissa pettymyksiä.
  • Huomaa, jos lapsella on virheellisiä uskomuksia tai käsityksiä itsestään. Auta häntä ajattelemaan positiivisesti ja tue häntä muuttamaan kielteiset ajatuksensa positiivisemmiksi. Joskus esimerkiksi viisi -vuotias voi kokea turhautumista uutta asiaa opetellessaan. Tällöin voi lapsen suusta päästä sellaisia uskomuksia kuin; “olen huono”, “en ikinä opi tätä”, “kaikki muut ovat hyvä paitsi minä”.
  • Anna rakentavaa palautetta lapsen käytöksestä. Vältä kritiikkiä joka voisi tuottaa häpeää tai noloutta. Kun annat palautetta, anna sitä käytöksestä, älä lapsen persoonallisuudesta.  Ne viestit, joita lapsi kuulee itsestään toisilta kääntyvät heidän kokemukseksi omasta itsestään. Siksi sellaiset toteamukset, kuin “olet laiska”, ovat enemmän vahingollisia kuin hyödyllisiä. Ole siis maltillinen kun annat palautetta lapselle. Yritä miettiä, että mitä haluaisit heidän tekevän seuraavalla kerralla.
  • Auta ja tue lasta oppimaan ongelmanratkaisutaitoja ja päätöksentekoa. Huomaa ja kehu, kun he löytävät itse ratkaisun. Auta lasta, mutta älä liikaa. Anna lapsen etsiä ja erehtyä ja auta tarvittaessa.
  • Tue lasta itsenäiseen toimintaan ja uusien asioiden kokeiluun. Kun lapsi oppii olemaan itsenäisempi, hänen kokemus pärjäämisestä vahvistuu.  Joskus vanhemmasta voi tuntua raskaalta, että lapsi kasvaa ja ei enää tarvitse häntä. Lapsen parhaaksi on kuitenkin oppia vähitellen pärjäämään itsenäisesti.
  • Auta lasta realististen tavoitteiden asettamisessa. Auta lasta laittamaan epäonnistumiset johonkin perspektiiviin ja löydä merkitystä heidän yrittämisestään, ei vain menestyksestä.  Jokaisessa iässä lapsi oppii uusia asioita. Jopa ihan vauvana tai taaperona, lapsi oppii tarttumaan tai kävelemään tukea pitkin. Myöhemmin tärkeäksi tulee pukemisen opettelut, pyöräileminen tai vaikka lukemaan oppiminen. Kun lapsi saa haltuun jonkun asian, se tuottaa hänelle suurta mielihyvää. Kun autat lasta oppimaan, näytä ja auta heitä ensin. Sen jälkeen kannusta ja tue heitä yrittämään. Katso, että et tee oppimistilanteesta liian vaikeaa tai liian helppoa.

“Teet tosi paljon töitä oppiaksesi pyöräilemään, isä on sinusta ylpeä.”

“Huomaatko, että sinusta on tullut parempi pukemisessa, sinä edistyt tosi hienosti. Taputus sille.”

“Äiti on iloinen kun harjoittelet itse syömistä, se menee jo tosi hienosti.”

  • Ole positiivinen roolimalli. Mallinna lapselle itsen rakastamista ja myötätuntoista suhdetta itseen. Puhu itsestäsi kauniisti. Kun laitat energiaasi joka päiväisiin hommiin, niin kuin ruuan laittoon, pyykkäämiseen tai vaikka auton huoltoon, näytät lapsellesi hyvää esimerkkiä. Kun teet asiat vielä hyväntuulisesti (ilman puhinaa ja valittamista) opetat lastasi tekemään samoin.  Kun huomaat väsymystä tai huonoa vointia, hoida itseäsi ja etsi apua jos tarvis. Lapsi saa tästä mallin, että itsestä pidetään huolta.
  • Luo lämmin ja rakastava kotiympäristö lapselle. Lapset jotka kokevat kotonaan turvattomuutta kärsivät huonosta itsetunnosta.
  • Näytä lapselle, että osaat nauraa itsellesi. Näytä, että elämän ei tarvitse olla aina niin vakavaa. nauraminen, hyvä huumori ja hymyily eivät ainoastaan paranna tunnelmaa, vaan ne myös helpottavat stressissä, lisäävät energiaa ja vähentävät vihaisuutta tai ahdistusta.
  • Auta lasta löytämään itselle liikunnallisia harrastuksia.

Tue lapsen kaveritaitoja

Pienelle lapselle hoitavien aikuisten huomio ja rakkaus ovat ensisijaisia. Lapsen kasvaessa ikätovereista tulee yhä tärkeämpiä. Ystävyyssuhteet ja ikätovereiden hyväksyntä muokkaavat lapsen käsitystä itsestään. Ystävyyssuhteiden puuttuminen tai vaikeudet niiden solmimisessa aiheuttavat lapsille yksinäisyyttä ja kärsimystä. Vanhemmat voivat tukea lastensa kaveritaitoja ja ystävyyssuhteiden muodostumista. Mitä pienemmistä lapsista on kysymys, sitä suurempi merkitys aikuisten tuella on.

Lapsille ystävyyssuhteiden luominen ja ylläpitäminen eivät ole välttämättä helppoa. Ystävyyssuhteiden sujumiseksi tarvitaan seuraavia taitoja, joita vanhemman avustuksella ja toisten lasten kanssa on hyvä harjoitella:

  • Itsensä esitteleminen
  • Tervehtiminen
  • Kuunteleminen
  • Kiittäminen
  • Anteeksi pyytäminen
  • Toisen kehuminen
  • Auttaminen
  • Vuoron ottaminen ja antaminen
  • Ehdotusten ja aloitteiden tekeminen
  • Aloitteisiin vastaaminen myönteisesti
  • Leikkiin mukaan pyytäminen
  • Leikkiin mukaan ottaminen
  • Lelujen jakaminen
  • Ristiriitojen ratkaisu

Jos lapsi ei ole riittävästi omaksunut kaveritaitoja, muut lapset voivat kokea hänet häiritsevänä. Muut saattavat torjua lasta, jonka kokevat esimerkiksi hyökkäävänä ja leikin sääntöjä rikkovana. Lapsi voi olla myös ujo menemään mukaan ryhmään, jolloin hän tarvitsee vanhemman tukea keinojen löytämiseksi ja jännityksen voittamiseksi.

Vanhempi voi harjoitella lapsen kanssa leikkitaitoja esimerkiksi pehmolelujen avulla. Vanhempi voi kädestä pitäen opettaa, miten leikkiin pyydetään päästä mukaan. Vanhempi voi myös näyttää mallia lapsen kanssa leikkiessään.

Vinkkejä leikkiin mukaan menemiseksi:

  • Lasta voi ohjata ensin seuraamaan muiden toimintaa
  • Sitten voi kysyä “voinko tulla leikkiin mukaan?” tai “millä lelulla minä voin leikkiä?”
  • Lasta voi auttaa myös tulemaan toimeen sen kanssa, että joku haluaa leikkiä yksin “okei, voinko tulla mukaan myöhemmin, jos haluat pelata myöhemmin?”.

Anna lapsille myönteistä palautetta ystävällisestä käytöksestä. Lapsen kanssa voi valita muutamia taitoja kerrallaan, mitä voi yhdessä vanhemman kanssa harjoitella. Lapselle tärkeitä ovat myös mahdollisuudet leikkiä valvotusti ikätovereiden kanssa niin, että vanhempi auttaa ristiriitojen selvittämisessä ja tukee rakentavien taitojen oppimista. On hyvä, että vanhempi järjestää kyläilyjä, jossa kaveritaidot voivat harjaantua. Lapsille voi järjestää jotakin ohjattua toimintaa, josta vieras saattaisi pitää. Tätä toimintaa voi miettiä lapsen kanssa yhdessä. Jos lapset alkavat riidellä ja mellastaa, on hyvä pitää tauko tai aikuisen tuella tehdä jotakin ohjattua toimintaa. Kyläilyt kannattaa pitää mukavina ja riittävän lyhyinä alkuun.

Lähteet:

Webster-Stratton, C. (2005). Ihmeelliset vuodet. Ongelmanratkaisuopas 2-8-vuotiaiden lasten vanhemmille. ER-paino: Profami Oy.
Triple P – Positive Parenting Program.
Helping young children develop self-esteem -fact sheets for families.

Oliko tästä sinulle apua?

Saatat olla kiinnostunut myös näistä

Apua monikkoperheille - lastenpsykiatri vastaa chatissa

oit keskustella luottamuksellisesti ja nimettömänä kaikista monikkoperheiden asioista. Linjoilla kanssasi lastenpsykiatri, psykoterapeutti ja...

Apua monikkoperheille - lastenpsykiatri vastaa chatissa

Voit keskustella luottamuksellisesti ja nimettömänä kaikista monikkoperheiden asioista. Linjoilla kanssasi lastenpsykiatri, psykoterapeutti ja...

Apua monikkoperheille - lastenpsykiatri vastaa chatissa

Voit keskustella luottamuksellisesti ja nimettömänä kaikista monikkoperheiden asioista. Linjoilla kanssasi lastenpsykiatri, psykoterapeutti ja...