Siirry sisältöön
Lapselle on tärkeää ylläpitää yhteyttä omaan vanhempaan. Suhde vanhempaan on lapselle elintärkeä. Lapsi peilaa omaa arvoaan vanhemman rakkauden kautta. Tämän jakson tarkoituksena on miettiä keinoja, joilla vanhemman ja lapsen välistä sidettä voitaisiin vahvistaa.

Mitä on kannustava kasvatus?

Kannustava vanhemmuus tarkoittaa hoivaa antavaa, välittävää, rajoja asettavaa, johdonmukaista, lasta ohjaavaa ja lapsen tarpeisiin vastaavaa vanhemmuutta. Kannustava kasvatus on väkivallatonta. Kaikki toimintatavat lapsen kasvatuksessa perustuvat vanhemman ja lapsen välisen myönteisen siteen vahvistamiselle. Myönteiset kokemukset ja positiivinen suhde lapseen ovat vanhemmalle hyvä pohja kasvatuksellisten ristiriitatilanteiden ratkaisemiseen. Lapsi asettuu helpommin vanhemman tuomiin sääntöihin, kun hän kokee, että ei halua menettää hyvää yhteyttä vanhempaan.

Kannustava kasvatus on siis kasvatusta, jolla pyritään tukemaan lapsen positiivista minäkuvaa ja hyvää itsetuntoa. Se on muun muassa neuvottelua ja perustelemista, johdonmukaisia ja selkeitä rajoja, hellää kosketusta, sylissä tai lähellä pitämistä, silittelyä, hyväksyvää ja rohkaisevaa katsetta ja puhetta, lapsen tarpeiden asettamista ensisijaiseksi, kannustavaa puhetta ja palautetta, vahvuuksien tukemista, kiittämistä, tunteiden tunnistamista, sanoittamista ja hyväksymistä, lapsen mielen ymmärtämistä sekä ylipäätään myönteistä suhtautumista lapseen.

Turvallinen kiintymyssuhde

Lapselle pahin mahdollinen tilanne on jäädä näkymättömäksi. Siksi lapsi pyrkii varmistamaan vanhemman huomion, yhteyden vanhempaan, vaikka kielteisin keinoin. Tästä syystä vanhempi ja lapsi saattavat joskus juuttua ikävään vuorovaikutuksen kehään, jossa lapsi hakee huomiota huonolla käytöksellä ja vanhempi reagoi lapsen käytökseen torumalla ja kieltämällä. Vanhemman toruminen taas lisää lapsen huonoa käytöstä. Tällöin hyvä ja turvallinen yhteys vanhemman ja lapsen välillä saattaa kärsiä. Turvallinen kiintymyssuhde tarkoittaa sitä, että lapsi kokee vanhemman olevan saatavilla tarvittaessa, kokee vanhemman vastaanottavaisena ja ymmärtävänä  ja kokee, että tämä on tunteidensa kanssa läsnä (lapsi tunnistaa, että vanhempi huomaa hänen pahanolonsa).

Kun lapsi haluaa näyttää vanhemmalle jotakin itselle tärkeää, kertoa jostakin tapahtuneesta tai tarvitsee apua, on tärkeä, että vanhempi on saatavilla. Tämä lisää lapsen turvallisuuden tunnetta joka taas lisää lapsen kykyä myös itsenäiseen olemiseen. Vanhemman mieli voi risteillä työ tai ihmissuhdeasioissa ja lapsen lähestyessä vanhempi saattaa torjua tai olla huomioimatta lasta. Tämä voi lisätä lapsessa sellaista käytöstä, jolla hän varmistaa vanhemman huomion, kuten valittamista, ääntelyä, huutamista tai sääntöjen vastaisia tekoja.

TEHTÄVÄ: Mieti kuinka paljon oma mielesi on viime aikoina ollut muissa asioissa. Kuinka usein huomaat lapsen jos hänellä on asiaa tai hän haluaa näyttää jotakin?

Keinoja joilla voit vahvistaa sidettäsi lapseen:

  • Viettämällä kahdenkeskistä aikaa lapsen kanssa. Tekemällä kiinnostavia ja hauskoja asioita yhdessä.
  • Juttelemalla lapsen kanssa ja olemalla utelias ja kiinnostunut siitä, että mitä lapsesi miettii. Miten päiväsi meni? Mikä oli mukavaa? Kenen kanssa leikit?
  • Näyttämällä oman kiintymyksesi halaamalla ja kiinnostumalla lapsen tekemisistä. Erityisesti yhteenpalaamisen ja eron hetket ovat tärkeitä.
  • Huomaamalla hyvän lapsessa ja lapsen käytöksessä. Muista aina kiittää, kun ilahdut jostain.

Yksi hyvä keino vahvistaa suhdetta lapseen on  leikki. Yhdessä leikkiminen vahvistaa lapsen ja vanhemman välistä tunnesuhdetta.

Lapsijohtoinen leikki

Leikin avulla lapset oppivat ymmärtämään itseään, toisia ihmisiä ja maailmaa ympärillään. Leikki kehittää mielikuvitusta ja ongelmanratkaisutaitoja. Aikuisen kanssa leikkiessään lapsi oppii uusi sanoja. Leikissä vahvistuvat sosiaaliset taidot, kuten jakaminen, vuorottelu ja toisten huomiointi. Lapsen itseluottamus ja osaamisen tunne kasvavat leikkimällä.

Leikkivinkkejä aikuiselle:

  • Anna lapsesi kuljettaa leikkiä eteenpäin. Seuraa lapsen mielikuvitusta ja oivallusta. Vältä ohjaamasta liikaa leikkiä ja kertomasta lapselle moitteiden ja ohjeiden kautta, miten leikitään oikein. Jäljittele lasta ja tee, mitä lapsi pyytää. Seuraile leikkiä hieman taustalla ja ole lapsellesi hyvä yleisö.
  • Leiki lapselle sopivassa tahdissa. Lapsi oppii toistoista. Hänen on tärkeä saada toistaa asioita monta kertaa. Aikuisesta toisto voi tuntua turhauttavalta. On kuitenkin tärkeää, että aikuinen ei luo liian suuria paineita tai kärsimätöntä hoputusta leikkiin. Lapsen tahti on aikuista hitaampi. Sovittamalla toimintasi lapsen rytmiin, tuet lapsen keskittymiskykyä.
  • Kuuntele lapsen viestejä. Yritä tunnustella lapselle sopivaa leikin tasoa. Lapsi saattaa vastustaa leikkiä, koska ei ole vielä valmis opettelemaan sitä. Leikki voi olla liian vaikea lapselle. Jos lapsi vastustaa, ota askel taaksepäin ja kuuntele, mitä leikkiä lapsi haluaa leikkiä. Ei haittaa, vaikka liian vaikea peli muuttuisi joksikin muuksi, kuten nappuloiden pyöritykseksi.
  • Vältä kilpailua ja valtataistelua. Leikin on tärkeä vaalia lapsen itsenäisyyden ja itsetunnon kokemuksia. Lapsi on monissa asioissa aikuisten ohjausvallan alainen. Leikki saa olla alue, missä lapsi voi vaikuttaa ja hallita, kunhan leikki tapahtuu turvallisesti – itseä tai toisia vaarantamatta tai satuttamatta. Jos aikuinen kertoo koko ajan, miten pitää rakentaa ja rakentaa itse, voi lapsi päätyä seuraamaan turhautuneena sivusta.
  • Kehu lasta kekseliäisyydestä. On tärkeää, että leikkiessä lapsi saa vapaasti käyttää mielikuvitustaan ja oivaltaa asioita, eikä aikuinen leikkiessä kerro lapselle, miten lapsi leikkii väärin. Vältä ojentamista ja kiistelyä. Anna lapselle mahdollisuus itse oivaltaa ja kokeilla.
  • Mene mukaan roolileikkeihin. Roolileikit opettavat lapselle myötätuntoa. Kuvittelun kyvyn kehittyminen auttaa lasta pärjäämään maailmassa ja ymmärtämään mielikuvituksen ja toden välistä eroa.
  • Kuvaile leikkiä, älä kysele liikaa. Voit kommentoida leikkiä kuten urheiluselostaja ”laitat sammakon junaan, nyt se lähtee liikkeelle”. Voit kuvailla myös lapsen tunteita ja käyttäytymistä ”Näytät harmistuneelta, kun linna meni rikki, mutta jaksat rauhassa jatkaa rakentamista”. Lapsi saa silloin nauttia saamastaan huomiosta ja hän oppii sanoja asioille ja tapahtumille. Liiallinen kysely ”mitä tyttö tekee seuraavaksi?”, ”mikä on tämän paikka?” voi estää lapsen leikkiä ja tuoda lapselle leikkiin tunteen suorittamisesta. Kysymykset asettavat lapsen selontekovelvollisiksi sen sijaan, että lapset saisivat itse tutkia ja oivaltaa asioita.
  • Anna lapsen kokeilla ja tehdä itse. Leikissä on tärkeää antaa lapsille tilaa ponnistella itse ja keksiä ratkaisuja. On tavallista, että lapset saattavat lähettää vanhemmille ristiriitaisia viestejä. Lapsi saattaa olla turhautunut, kun ei osaa, esimerkiksi tehdä palapeliä. samaan aikaan lapsi saattaa suuttua, jos vanhempi tekee vaikean asian lapsen puolesta. Puolesta tekeminen lisää lapsen riippuvuutta aikuisista ja vähentää lapsen onnistumisen kokemuksia. Olisi tärkeää auttaa lasta ja tehdä tarvittaessa yhdessä, mutta jättää lapselle oman ponnistelun ja oivaltamisen sekä onnistumisen mahdollisuus.
  • Tue lasten yhteisleikkiä. Leikkiminen auttaa lapsia oppia tärkeitä sosiaalisia taitoja. Voit kuvata myönteisesti lapsen rakentavaa käyttäytymistä kavereiden kanssa ja siten vahvistaa sitä ”kylläpä olet ystävällinen, kun jaat leluja ja odotat vuoroasi”. Samalla lasta voi ohjata ja auttaa rakentavien toimintatapojen valitsemiseen, kuten kiittämiseen, anteeksipyytämiseen ja myönteisen palautteen antamiseen. Kiinnitä huomiotasi hyvin ja rauhallisesti sujuvaan leikkiin. Usein vanhemmat käyttävät tätä aikaa keskittyäkseen omiin asioihinsa. Jos haluat tukea lapsesi myönteistä käytöstä, on tärkeää huomata se ja kehua siitä. Silloin lapsen ei tarvitse käyttäytyä huonosti tullakseen huomatuksi.
  • Tee leikkihetkestä säännöllinen rutiini. Vanhemman läsnäolo säännöllisesti leikissä vähentää lasten kitinää ja rauhattomuutta. Lapsen on helpompi odottaa, kun hän tietää, että oma vuoro on tulossa.
  • Rajaa ystävällisen jämäkästi epäasiallista käytöstä. Jos lapsi alkaa leikissä esimerkiksi tönimään, voit keskeyttää leikin ja sanoa, että ”kun tönit, meidän täytyy lopettaa leikki”.
  • Valmistele leikin loppuminen. Leikkiä lopettaessa voit kiittää lasta leikkihetkestä ja kertoa, miten mukavaa leikkiminen oli. Voit ennakoida leikin lopettamista ilmoittamalla, että viiden minuutin päästä leikki täytyy lopettaa. Ennakoiminen auttaa lasta siirtymään toiminnasta toiseen. On parempi pitää kiinni leikin lopetuspäätöksestä, kun antaa periksi lapsen suostuttelulle jatkaa leikkiä. Päättäväisyys ja ystävällinen jämäkkyys vähentävät lapsen kitinää.

Kurittaminen on lapselle vahingollista

Nykyään on jo paljon tietoa siitä, että lapsen fyysinen kurittaminen ei vaikuta lapsen käytökseen myönteisesti ja voi päinvastoin aiheuttaa lapselle tunne- ja käytösongelmia. Lapsen kurittaminen fyysisesti ei opeta lapselle vastuunkantoa, omatunnon kasvua tai itsekontrollia. Myös verbaalinen väheksyminen, torjunta ja muut psyykkisen väkivallan keinot vaikuttavat negatiivisesti lapsen tunnelämän tasapainoon. Henkisen väkivallan käyttö on vähintään yhtä vahingollista tai kuin fyysisen kurittamisen käyttö kasvatuksellisena keinona.

Lapsen käytös voi muuttua hetkeksi silloin kun kurittava vanhempi on läsnä, mutta muutoin käytös voi olla aivan muuta kuin toivottua. Kurittamisella vanhempi saa lapsen huomion, mutta lapselle ei synny käsitystä oikeasta tai väärästä tai siitä, miten heidän tulisi käyttäytyä. Lapsi oppii seuraamalla vanhempaa. Vanhempi voi näin huomaamattaan opettaa, että konfliktit ratkotaan väkivallan keinoin.

Lapset eivät tarvitse kipua oppiakseen, he tarvitsevat ymmärrystä siitä, miksi joku asia on väärin tai oikein. Kaikkein eniten fyysistä kuritusta käytetään 3-5 -vuotiaiden lasten kanssa. Nämä ikävuodet ovat lapsen oman tahdon kehitysvaihetta. Lapsi uhmaa rajoja, koska lapsen tarve tässä kehitysvaiheessa on harjoitella ilmaisemaan, mitä hän tahtoo ja mitä ei tahdo. Vaihe on lapsen minuuden kehityksen kannalta tärkeä. Vaihe koettelee vanhemman tunteiden säätelykykyä. Kiukku herkästi tarttuu ja voi saada vanhemman käyttäytymään lapsen tavoin. Lapselle on tärkeää nähdä vanhempi, joka kestää kiukun ja säilyy turvallisena ja johdonmukaisena, vaikka lapsi uhmaa. Tämän ikäiset lapset tarvitsevat vanhemman mallia ja apua oppiakseen toivottuja taitoja.

Tunnista väkivalta ja laiminlyönti

Väkivalta ja laiminlyönti kasvatuksessa – Tunnista, puutu ja auta

 

Lähteet:

Webster-Stratton, C. (2005). Ihmeelliset vuodet. Ongelmanratkaisuopas 2-8-vuotiaiden lasten vanhemmille. ER-paino: Profami Oy.

Triple P – Positive Parenting Program.

 

 

Oliko tästä sinulle apua?

Saatat olla kiinnostunut myös näistä

Apua monikkoperheille - lastenpsykiatri vastaa chatissa

oit keskustella luottamuksellisesti ja nimettömänä kaikista monikkoperheiden asioista. Linjoilla kanssasi lastenpsykiatri, psykoterapeutti ja...

Apua monikkoperheille - lastenpsykiatri vastaa chatissa

Voit keskustella luottamuksellisesti ja nimettömänä kaikista monikkoperheiden asioista. Linjoilla kanssasi lastenpsykiatri, psykoterapeutti ja...

Apua monikkoperheille - lastenpsykiatri vastaa chatissa

Voit keskustella luottamuksellisesti ja nimettömänä kaikista monikkoperheiden asioista. Linjoilla kanssasi lastenpsykiatri, psykoterapeutti ja...