Siirry sisältöön

Opeta uusia taitoja ja ongelmanratkaisua

Julkaistu 24.05.2022 - Tuottanut Väestöliiton vanhemmuuden asiantuntijat , Lastensuojelun Keskusliitto ry, Ensi- ja turvakotien liitto ry , Väestöliitto
Pienet lapset harjoittelevat ratkaisemaan ongelmia. Lapset ovat taitavia ongelmanratkaisussa, mutta toisinaan ongelmanratkaisuun kaivataan aikuisen tukea. Tässä jaksossa pohditaan, kuinka tukea vanhempana lasta ongelmanratkaisussa.

Sosiaalisten taitojen omaksumiseen vaikuttaa lapsen temperamentti ja persoonallisuuspiirteet. Lapselle on tärkeää tulla kuuluksi ja hänellä tulee olla lupa omien tunteidensa ilmaisuun ja niiden kokemiseen. Tunteiden säätelyä ja sanoitusta voi harjoitella yhdessä lapsen kanssa tunteita koskevan kirjallisuuden tai tunnekorttien avulla.

Mieti, mitä taitoja haluat opettaa lapselle

Lapsia on tärkeä opettaa ratkaisemaan arjessa vastaan tulevia ongelmia rakentavilla tavoilla. Lapset eivät luonnostaan osaa tällaisia keinoja, vaan aikuisen on opetettava näitä keinoja heille. Yleensä vanhemmat haluavat opettaa lapselle asioita, jotka ovat tärkeitä elämässä pärjäämisen kannalta. Näitä ovat esimerkiksi:

  • Miten kuunnella toisia.
  • Miten kertoa omista ajatuksista.
  • Miten säädellä ja ilmaista omia tunteita ilman, että vahingoittaa itseä tai toisia.
  • Miten selviytyä itsenäisesti arkipäiväisistä tehtävistä (hampaiden harjaus, aamupalan laitto, siivoaminen).
  • Miten säädellä ja tunnistaa omaa vireystilaa

Sosiaalisten taitojen oppiminen

Sosiaalisiin taitoihin kuuluu esimerkiksi kyky jakaa omastaan, kyky tehdä kompromisseja ja pyytää anteeksi, kun on loukannut toista. Lasta voi auttaa sosiaalisten taitojen oppimisessa näyttämällä itse mallia, opettamalla kuinka eri tilanteissa tulisi toimia ja tukemalla kaveritaitoja.

Lapset oppivat mallista. He kiinnittävät huomiota siihen, kuinka vanhempi puhuu muille tai miten vanhemmat puhuvat keskenään. Kuunteleeko vanhempi, puhuuko hän muiden päälle tai käyttääkö hän rumia sanoja? Kykeneekö vanhempi sopimaan asioista ja pystyykö vanhempi itse jakamaan tai tekemään kompromisseja?

Sosiaalisia taitoja voi oppia myös leikin kautta. Roolileikin avulla voi opettaa lapselle esimerkiksi, kuinka liittyä leikkiin tai kuinka tehdä siihen aloite. Voit opastaa lasta liittymään leikkiin esimerkiksi

  • kehumalla ”teillä on kivannäköinen leikki, sopisiko tulla mukaan?”
  • tarjoamalla apua “voisinko auttaa teitä tuon linnan rakentamisessa?”
  • olemalla kiinnostunut “mitä te leikitte, voisinko minä tulla mukaan?”

Lapsen kanssa voi myös opetella, kuinka esitellä itsensä. ”Hei, minä olen nalle. Kuka sinä olet?” Tai toisesta kiinnostumista sekä kehujen antamista, ”Mitä kilpikonnalle kuuluu tänään?”, “Onpa kilpikonnalla hieno hattu.”

Kun aikuinen on mukana lapsen leikissä, tulee samalla harjoiteltua myös sitä, miten vuorotellaan ja kuunnellaan toista. Jos vanhempana huomaat, että lapsellasi on selkeästi haastetta jossakin sosiaalisessa taidossa, voit harjoitella kyseistä taitoa leikkiessä lapsen kanssa. Muista aina kiittää ja kehua lasta, kun hän toimii toivomallasi tavalla.

Lasta voi auttaa sosiaalisten taitojen harjoittelussa myös kutsumalla kavereita kylään ja tukemaan lasten vuorovaikutustaitoja ja leikkiä. On hyvä kiittää lapsia aina kun leikki sujuu hyvin, ”Onpa mukava nähdä, miten hienosti jaatte leluja”. Tilannetta seuratessa vanhempi voi puuttua silloin, kun lapset eivät keskenään pääse jostakin erimielisyydestä eteenpäin.

Ongelmanratkaisu

Toimiessa ja leikkiessä syntyy herkästi pieniä ja suuria pettymyksiä ja ongelmatilanteita. Pienellä lapsella ei ole vielä kokemusta pettymyksistä ja vanhemman tulee auttaa lasta niiden kestämisessä ja käsittelemisessä. Tällöin lapsi tarvitsee vanhemman sanoja ja tukea. Vanhemman on tärkeää sanoittaa lapselle ääneen tunteita ja sitä, että ne ovat sallittuja ja ymmärrettäviä. Mietitään vaikka tilannetta, jossa pieni lapsi ei voi keinua, koska toinen lapsi ehti siihen ensin. Vanhempi voi todeta vaikka; “Ymmärrän, että sinua harmittaa, koska olisit halunnut keinua ja toinen lapsi ehti ennen sinua. Odotetaan, että keinu vapautuu.” Pientä lasta voi myös auttaa kääntämällä huomio johonkin muuhun. “Hei katso, karuselli on vapaana.”

Jos kysymys on hieman isommasta lapsesta, voi lapsen kanssa jo keskustella siitä, että mikä olisi paras keino ratkaista tilanne. “Nyt on vain yksi keinu ja teitä lapsia on kaksi. Mitäs tehdään?”

Vanhemman on tärkeää muistaa, että lapsen tunteita ei tule koskaan vähätellä eikä niille saa nauraa. Lapsen kokema tunne voi olla hänelle voimakas ja sen käsittelyyn aikuisen tuki on merkittävä.

Ongelmanratkaisutilanteessa:

  1. Auta lasta ensin hahmottamaan tilanne ja siihen liittyvät tunteet. Mikä on ongelma?
  2. Rohkaise lasta keksimään pulmaan ehdotuksia. Kiitä kaikista ehdotuksista. Miten ongelman voisi ratkaista? Mitä erilaisia tapoja ratkaisuksi voi keksiä?
  3. Mieti lapsen kanssa yhdessä, mitä seurauksia erilaisilla ratkaisuvaihtoehdoilla on? Käytä avoimia kysymyksiä ja auta lapsia huomaamaan ehdotuksissa hyviä ja huonoja puolia. Mitä sitten tapahtuu?
  4. Mikä ratkaisuvaihtoehto kannattaa valita? Mistä tulee hyvä mieli? Mikä on reilua? Mikä on turvallista?
  5. Lasta autetaan ottamaan valittu suunnitelma käyttöön ja katsomaan, mitä tapahtuu.
  6. Ole myönteinen ja tee tilanteesta hauska.
  7. Kiitä lasta hienosta pohdinnasta.

Lapset seuraavat vanhempiaan ja omaksuvat vanhempien toimintamalleja. Voit mallintaa lapsellesi erilaisia ongelmanratkaisutaitoja. Jos vanhempi vetäytyy kylpyhuoneeseen mököttämään tai paiskoo ovia ja huutaa, lapset todennäköisesti seuraavat ja omaksuvat vastaavia toimintamalleja vaikeissa tilanteissa. Jos vanhempi ajattelee ääneen kohtaamansa ongelman ratkaisua ja yrittää pysyä rauhallisena, lapsi oppii tällaisen toimintatavan mallin. Lasten on hyödyllistä oppia vanhemman tuella omia keinoja ja ajattelun tapoja, joilla vaikeista tilanteista voi selviytyä. Tällöin vanhempi opettaa ajattelun tapaa pikemminkin kuin kertoo oikeaa toimintatapaa.

Auta lasta oppimaan tunteiden säätelyä

Tunnesäätelyllä tarkoitetaan ihmisen kykyä hallita riittävässä määrin omia tunnereaktioitaan. Kuten syöminen itse tai kävelemään oppiminen, myös tunnesäätely on kehityksellinen saavutus.

Lapset ovat erilaisia temperamentiltaan ja eroavat siinä, kuinka nopeasti he oppivat tunteiden säätelytaitoja. Jotkut asiat, kuten viivästynyt puheen kehitys, tarkkaavuuden häiriöt tai oppimisen vaikeudet voivat viivästyttää tunteiden säätelyn kehitystä. Voit auttaa lasta oppimaan hallitsemaan tunteitaan paremmin

  1. luomalla turvalliset ja johdonmukaiset olosuhteet. Lasta auttaa se, että hän tietää mitä tulee tapahtumaan.
  2. näyttämällä itse mallia siitä, että tunteet ovat hallittavissa.
  3. suhtautumalla tunteisiin hyväksyvästi. Lapsi ei ilmaise tunteitaan kiusatakseen vanhempaa. Lapsi ei ole ilkeä.
  4. nimeämällä ja kuvaamalla tunteita. Säännöllinen tunteiden nimeäminen auttaa lasta tunnistamaan ja käsittelemään tunteita. Tutkimuksista tiedetään, että pelkkä tunteen nimeäminen ääneen laskee tunteen voimakkuutta.
  5. kertomalle lapselle omista tunteistasi ja näyttämällä lapselle mallia siitä, miten erilaisten tunteiden kanssa voi tulla toimeen.
  6. auttamalla lasta luomaan realistisempia odotuksia ja myötätuntoisempaa suhdetta itseen.

On tärkeää myös opettaa lapselle tunteen ja teon ero. Voimme harjoitella sietämään vaikeita tunteita ilman että teemme ikäviä tekoja. Kun suurin tunne on ohi, kykenemme ajattelemaan selkeämmin ja tekemään parempia valintoja.

Itsenäiseksi oppiminen

Oppiminen tapahtuu arjessa nähtyjen mallien ja tilanteiden avulla. Ensin vanhempi tekee asiat ihan pienen lapsen puolesta ja lapsi vain havainnoi vanhempaa. Vähän isomman lapsen kohdalla vanhempi näyttää kuinka asia tehdään ja pyytää lasta harjoittelemaan tukien tätä siinä. Pikkuhiljaa vanhempi vähentää omaa apuaan ja lopulta lapsi sisäistää taidon ja tekee asian itse. Kun lapsi on päässyt vaiheeseen, jossa hän harjoittelee pärjäämään itsenäisesti, opettelussa voi käyttää menetelmää:

  1. KYSY
  2. KERRO
  3. AUTA

Tässä menetelmässä vanhempi ensin kysyy lapselta tietääkö lapsi, kuinka toimia. Hän voi esimerkiksi kysyä lapselta, että muistaako hän mikä on ensimmäinen asia, joka tehdään hampaiden harjauksessa. Jos lapsi ei muista tai hän epäröi, vanhempi vihjaa ensin ja jos lapsi ei vieläkään tiedä, vanhempi kertoo. Vanhempi seuraa lapsen tekemistä ja auttaa häntä aina tarvittaessa. On hyvä muistaa kiittää lasta yrittämisestä. Kehu lasta, kun hän toimii itsenäisesti ja selvittää pulmallisia tilanteita.

Vanhemman odotukset itsenäisyydestä eivät saisi olla ikätasoon nähden liian kovia, mutta toisaalta eivät myöskään liian vaatimattomia. Esimerkiksi 3-vuotiaan kohdalla ei voi odottaa, että tämä siivoaisi oman huoneensa yksin. Ei myöskään voi olettaa, että 3-vuotias pukisi itse ja olisi valmiina lähtöön vanhemman puuhaillessa omiaan. 3-vuotiaalta voi odottaa, että hän osallistuu siivoamiseen omien taitojensa mukaan vanhemman kanssa. Samoin on pukemisen kohdalla. On hyvä muistaa, että lapsen itsenäistymisessä on erilaisia vaiheita ja lapsi saattaa joskus tarvita tukea jo omaksutun taidon muistuttelussa.

Lähteet:

Webster-Stratton, C. (2005). Ihmeelliset vuodet. Ongelmanratkaisuopas 2–8-vuotiaiden lasten vanhemmille. ER-paino: Profami Oy.

Triple P – Positive Parenting Program.

Karsten Hundeide: Kannustava vuorovaikutus käytännössä: ICDP-ohjelman toteutus. Kannustava vuorovaikutus – Suomi ry. 2017.

Oliko tästä sinulle apua?

Saatat olla kiinnostunut myös näistä

Perhepulma ajanvarauschat pienten lasten vanhemmille

Koetko haasteita vanhemmuudessa tai parisuhteessa? Älä jää yksin vaan tule keskustelemaan Väestöliiton asiantuntijan kanssa. Jos chat on jo...

Perhepulma ajanvarauschat pienten lasten vanhemmille

Koetko haasteita vanhemmuudessa tai parisuhteessa? Älä jää yksin vaan tule keskustelemaan Väestöliiton asiantuntijan kanssa. Jos chat on jo...

Perhepulma ajanvarauschat pienten lasten vanhemmille

Koetko haasteita vanhemmuudessa tai parisuhteessa? Älä jää yksin vaan tule keskustelemaan Väestöliiton asiantuntijan kanssa. Jos chat on jo...