Siirry sisältöön

Opeta uusia taitoja ja ongelmanratkaisua

Julkaistu 04.12.2019 - Tuottanut Lastensuojelun Keskusliitto ry, Ensi- ja turvakotien liitto ry , Väestöliitto
Pienet lapset ovat taitamattomia ratkaisemaan ongelmia. Heidän tapansa ratkaista ongelmia voivat tuoda lisää ongelmia. Esimerkiksi kaverin lyöminen ristiriidan ratkaisukeinona voi olla keinoton yritys, joka vaikeuttaa kaverien kanssa leikkimistä. Tässä kurssin osiossa mietitään, kuinka tukea lasta ongelmanratkaisussa.

Mieti mitä taitoja haluat opettaa lapselle

Lapsia on tärkeä opettaa ratkaisemaan arjessa vastaan tulevia ongelmia rakentavilla tavoilla. Lapset eivät luonnostaan osaa tällaisia keinoja, vaan vanhempien on opetettava näitä keinoja heille. Yleensä vanhemmat haluavat opettaa lapselle asioita, jotka ovat tärkeitä elämässä pärjäämiseksi. Näitä ovat esimerkiksi:

  • Miten kuunnella toisia ja kertoa omista ajatuksista
  • Miten säädellä omia tunteita ilman, että vahingoittaa itseä tai toisia
  • Miten selviytyä itsenäisesti arkipäiväisistä tehtävistä (hampaiden harjaus, aamupalan laitto, siivoaminen)

 

Sosiaalisten taitojen oppiminen

Sosiaalisiin taitoihin kuuluu esimerkiksi kyky jakaa omastaan, kyky tehdä kompromisseja ja pyytää anteeksi kun on loukannut toista. Lasta voi auttaa sosiaalisten taitojen oppimisessa näyttämällä itse mallia, opettamalla kuinka eri tilanteissa tulisi toimia tai tukemalla ystävyyssuhteita.

Lapset oppivat mallista. He kiinnittävät huomiota siihen, kuinka vanhempi puhuu muille tai miten vanhemmat puhuvat keskenään. Kuunteleeko vanhempi, puhuuko päälle tai käyttääkö rumia sanoja. Miten vanhempi pystyy sopimaan asioista ja pystyykö vanhempi itse jakamaan tai tekemään kompromisseja.

Sosiaalisia taitoja voi oppia myös leikin kautta. Roolileikin avulla voi opettaa lapselle esimerkiksi, kuinka liittyä leikkiin tai kuinka tehdä siihen aloite. ”Teillä on kivannäköinen leikki, sopisiko tulla mukaan?” Lapsen kanssa voi myös opetella, kuinka esitellä itsensä. ”Hei, minä olen nalle. Kuka sinä olet?” Tai toisesta kiinnostumista sekä kehujen antamista, ”Mitä kilpikonnalle kuuluu tänään?”, “Onpa kilpikonnalla hieno hattu.”

Kun aikuinen on mukana lapsen leikissä, tulee samalla harjoiteltua myös sitä, että miten vuorotellaan ja kuunnellaan toista. Jos vanhempana huomaat, että lapsellasi on selkeästi haastetta jossakin sosiaalisessa taidossa, voit harjoitella tuota taitoa leikkiessä lapsen kanssa. Muista aina kiittää ja kehua lasta, kun hän toimii toivomallasi tavalla.

Lasta voi auttaa sosiaalisisten taitojen harjoittelussa myös kutsumalla kavereita kylään ja tukemalla lasten leikkiä. On hyvä kiittää lapsia aina kun leikki sujuu hyvin, ”Onpa mukava nähdä, miten hienosti jaatte leluja”. Tilannetta seuratessa vanhempi voi puuttua silloin, kun lapset eivät keskenään pääse jostakin erimielisyydestä eteenpäin.

Ongelmanratkaisu

Toimiessa ja leikkiessä syntyy herkästi pieniä ja suuria pettymyksiä ja ongelmatilanteita. Pienellä lapsella ei ole vielä kokemusta pettymyksistä ja vanhemman tulee auttaa lasta niiden kestämisessä. Tällöin lapsi tarvitsee vanhemman sanoja ja tukea. Mietitään vaikka tilannetta jossa pieni lapsi ei voi keinua, koska toinen lapsi ehti siihen ensin. Vanhempi voi todeta vaikka; “Sinua harmittaa, koska olisit halunnut keinua ja toinen lapsi ehti ennen sinua. Odotetaan, että keinu vapautuu.” Pientä lasta voi myös auttaa kääntämällä huomio johonkin muuhun. “Hei katso, karuselli on vapaana.”

Jos kysymys on hieman isommasta lapsesta voi lapsen kanssa jo keskustella siitä, että mikä olisi paras keino ratkaista tilanne. “Nyt on vain yksi keinu ja teitä lapsia on kaksi. Mitäs tehdään?”

Ongelmanratkaisutilanteessa:

  1. Auta lasta ensin hahmottamaan tilanne ja siihen liittyvät tunteet. Mikä on ongelma?
  2. Rohkaise lasta keksimään pulmaan monia ehdotuksia. Kiitä kaikista ehdotuksista. Miten ongelman voisi ratkaista? Mitä erilaisia tapoja ratkaisuksi voi keksiä?
  3. Mieti lapsen kanssa yhdessä mitä seurauksia erilaisilla ratkaisuvaihtoehdoilla on? Käytä avoimia kysymyksiä ja auta lapsia huomaamaan ehdotuksissa hyviä ja huonoja puolia. Mitä sitten tapahtuu?
  4. Mikä ratkaisuvaihtoehto kannattaa valita? Mistä tulee hyvä mieli? Mikä on reilua? Mikä on turvallista?
  5. Lasta autetaan ottamaan valittu suunnitelma käyttöön ja katsomaan, mitä tapahtuu.
  6. Ole myönteinen ja tee tilanteesta hauska.
  7. Kiitä lasta hienosta pohdinnasta.

Lapset seuraavat vanhempiaan ja omaksuvat vanhempien toimintamalleja. Voit mallintaa lapsellesi erilaisia ongelmanratkaisutaitoja. Jos vanhempi vetäytyy kylpyhuoneeseen mököttämään tai paiskoo ovia ja huutaa, lapset todennäköisesti seuraavat ja omaksuvat vastaavia toimintamalleja vaikeissa tilanteissa. Jos vanhempi ajattelee ääneen kohtaamansa ongelman ratkaisua ja yrittää pysyä rauhallisena, lapsi oppii tällaisen toimintatavan mallin. Lasten on hyödyllistä oppia vanhemman tuella omia keinoja ja ajattelun tapoja, millä vaikeista tilanteista voi selviytyä. Tällöin vanhempi opettaa ajattelun tapaa pikemminkin kuin kertoo oikeaa toimintatapaa.

Auta lasta oppimaan tunteiden säätelyä

Tunnesäätelyllä tarkoitetaan ihmisen kykyä hallita riittävässä määrin omia tunnereaktioitaan. Vanhemman olisi hyvä ajatella, että ihan kuten syöminen itse tai vaikka käveleminen opitaan, myös tunnesäätely on kehityksellinen saavutus.

Lapset ovat erilaisia temperamentiltaan ja eroavat siinä, kuinka nopeasti he oppivat säätelytaitoja. Jotkut asiat, kuten viivästynyt puheen kehitys, tarkkaamattomuuden häiriöt tai oppimisen vaikeudet voivat viivästyttää tunteiden säätelyn kehitystä. Voit auttaa lasta oppimaan hallitsemaan tunteitaan paremmin.

1. Luomalla turvalliset ja johdonmukaiset olosuhteet. Lasta auttaa se, että hän tietää mitä tulee tapahtumaan.

2. Näyttämällä itse mallia siitä, että tunteet ovat hallittavissa.

3. Suhtautumalla tunteisiin hyväksyvästi. Lapsi ei ilmaise tunteitaan kiusatakseen vanhempaa. Lapsi ei ole ilkeä.

4. Nimeämällä ja kuvaamalla tunteita. Säännöllinen tunteiden nimeäminen auttaa lasta tunnistamaan ja käsittelemään tunteita. Tutkimuksista tiedetään, että pelkkä tunteen nimeäminen ääneen laskee tunteen voimakkuutta.

5. Kertomalle lapselle omista tunteistasi ja näyttämällä lapselle mallia siitä, miten erilaisten tunteiden kanssa voi tulla toimeen.

6. Auttamalla lasta luomaan realistisempia odotuksia ja myötätuntoisempaa suhdetta itseen.

 

Itsenäiseksi oppiminen

Oppiminen tapahtuu ulkoa sisäänpäin. Ensin vanhempi tekee asiat ihan pienen lapsen puolesta ja lapsi vain havainnoi vanhempaa. Vähän isomman lapsen kohdalla vanhempi näyttää kuinka tehdään ja pyytää lasta harjoittelemaan tukien tätä siinä. Pikku hiljaa vanhempi vähentää omaa apuaan ja lopulta lapsi sisäistää taidon ja tekee itse. Kun lapsi on päässyt vaiheeseen jossa hän harjoittelee pärjäämään itsenäisesti, opettelussa voi käyttää menetelmää:

  1. KYSY
  2. SANO
  3. AUTA

Tässä menetelmässä vanhempi ensin kysyy lapselta tietääkö lapsi kuinka toimia. Hän voi esimerkiksi kysyä lapselta, että muistaako hän mikä on ensimmäinen asia joka tehdään hampaiden harjauksessa. Jos lapsi ei muista tai hän epäröi, vanhempi vihjaa ensin ja jos lapsi ei vieläkään tiedä, vanhempi kertoo. Vanhempi seuraa lapsen tekemistä ja auttaa häntä aina tarvittaessa. On hyvä muistaa kiittää lasta yrittämisestä. Kehu lasta, kun hän toimii itsenäisesti ja selvittää pulmallisia tilanteita.

Vanhemman odotukset itsenäisyydestä eivät saisi olla ikätasoon nähden liian kovia, mutta toisaalta eivät myöskään liian pieniä. Esimerkiksi 3 -vuotiaan kohdalla ei voi odottaa, että tämä siivoaisi oman huoneensa yksin. Ei myöskään voi olettaa, että 3 -vuotias pukisi itse ja olisi valmiina lähtöön vanhemman puuhaillessa omiaan. 3 -vuotiaalta voi odottaa, että hän osallistuu siivoamiseen omilla kyvyillään vanhemman kanssa. Samoin on pukemisen kohdalla. On hyvä muistaa, että lapsen itsenäistymisessä on erilaisia vaiheita ja joskus lapsi saattaa jossain kohtaa tarvita tukea jo omaksutun taidon muistuttelussa.

Lähteet:

Webster-Stratton, C. (2005). Ihmeelliset vuodet. Ongelmanratkaisuopas 2-8-vuotiaiden lasten vanhemmille. ER-paino: Profami Oy.

Triple P – Positive Parenting Program.

Oliko tästä sinulle apua?

Saatat olla kiinnostunut myös näistä

Voimat erityiseen elämään löytyvät yhdessä

Missä tahansa lapsiperheessä arki voi välillä olla aikamoista pyöritystä. Erityislapsiperheessä jokainen päivä on erityistä pyöritystä.

Yksin odottavien vertaischat

Odotatko lasta yllättäen yksin? Lapsen odotus ja syntymä on iso elämänmuutos, mahdollisesti vielä isompi jos kohtaat muutoksen ilman kumppanin...

Rekrytointi vanhempainvapaan aikana

Esimerkki elävästä elämästä: Uusi työpaikka vanhempainvapaan aikana onnistui.