Siirry sisältöön

Vahvista käytöstä jota toivot lisää -kannusta, kehu ja palkitse

Julkaistu 24.05.2022 - Tuottanut Väestöliiton vanhemmuuden asiantuntijat , Lastensuojelun Keskusliitto ry, Ensi- ja turvakotien liitto ry , Väestöliitto
Lapsen kehityksen kannalta on olennaista, että hän saa kehuja, kannustusta ja myönteistä palautetta toiminnastaan vanhemmalta. Kehuminen ja kiittäminen vahvistaa lapsen itsetuntoa. Tässä jaksossa perehdytään siihen, kuinka lisätä lapsen toivottua käytöstä.

Lapsi kokee tärkeäksi sen, että oma vanhempi on hänestä ylpeä. Kehuminen ja kiittäminen ovat tehokkaita tapoja vahvistaa lapsen käytöksessä sellaista, mitä toivot häneltä lisää. Kehuminen myös auttaa lasta omaksumaan myönteisen käsityksen itsestään. Kun vanhempi kiittää ja näyttää arvostamisen mallia, antavat lapset kiitosta ja arvostusta helpommin myös muille. Tämä tukee lapsen kaveritaitoja. On tärkeää, että lapsella säilyy kokemus myös siitä, että hän on hyväksytty ja rakastettu omana itsenään. Lapselle tulee välittyä tunne siitä, ettei ahkeruus ja suorittaminen ole vanhemman välittämisen ja rakkauden mittari.

Huomaa hyvä, kiitä ja kehu

Kun vanhempi kehuu tai kiittää lasta tietystä käytöksestä, se motivoi lasta kehittämään kehuttua taitoa. Kehuminen ja kiittäminen eivät vaikuta kuitenkaan heti, vaan toiminnan sisäistäminen vie aikaa ja vaatii johdonmukaisuutta ja sitkeyttä. Siksi halutusta käytöksestä pitää kiittää ja sitä tulee huomioida pitkään. Jos jokin tavoiteltu taito ei ole vielä hallussa, on tärkeää kehua lasta yrittämisestä. Lapsen kehuminen on hyvän huomioimista ja siihen tarvitaan positiivista puhetta arkisissa tilanteissa.

Kehuminen ei pilaa lasta

Suomalaisessa kulttuurissa myönteisen palautteen antamiseen ei välttämättä olla totuttu. ”Älä kehu lasta, ettei hän ylpisty”, on lentävä lause, jota monien vanhempien omassa lapsuudessa on viljelty. Nykykäsityksen mukaan kehuminen ei kuitenkaan pilaa lasta. Sen sijaan vaille vanhemman positiivista huomiota jääneet lapset voivat oppia myöhemmin suojakseen ylimielisyyden. Myönteinen huomio tukee sitä, että lapsen itsetunto vahvistuu sellaisella tavalla, että lapsen ei tarvitse tuntea alemmuutta tai ylemmyyttä toisiin verrattuna.

Voi olla vaikea vanhempana osata tehdä sellaista, mitä itse ei ole saanut lapsuudessa tai joka tuntuu itselle vieraalta. Se on ymmärrettävää. Kehumista ja kannustamista voi kuitenkin harjoitella. Se muuttuu luontevammaksi, kun näkee mikä vaikutus sillä on lapsen käyttäytymiseen ja itseluottamuksen rakentumiseen.

Yrittämisestä kehuminen

Yrittämisen kehuminen on tehokkaampaa lapsen käytöksen vahvistamista, kuin lapsen taitavuuden tai älykkyyden huomioiminen. On tutkittu, että lapset, joita kehutaan yrittämisestä, oppivat sinnikkäiksi ja oppivat tuntemaan iloa tekemisestä. Lasta voi kehua esimerkiksi: “Hienoa, kun jaksat yrittää näin vaikeaa palapeliä”. Sen sijaan lapset, joita kehutaan ominaisuuksista tai saavutuksista, kuten ”oletpa älykäs, kun teit tämän palapelin”, voivat oppia välttämään uusia haasteita. He oppivat pelkäämään, että osaamattomuus paljastaa heidät huonoksi, joten he tekevät mieluiten tehtäviä, joita jo osaavat.

Lapsen kehuminen on helposti arjessa toteutettava pieni teko, jolla on suuri merkitys. Monesti vanhemmat ajattelevat, että kehuvat lasta vasta, kun hän on selkeästi saavuttanut jotakin. Kehuja ei kuitenkaan kannata säästellä vain erinomaisiin suorituksiin, vaan liittää se kaikkeen yrittämiseen. On hyvä muistaa, että lapsi vasta opettelee asioita ja onnistumiseen voi olla pitkä matka. Kehuja ei myöskään kannata jättää pois, kun toivotut taidot on omaksuttu. Hyviä asioita tulisi huomioida joka päivä.

Haastavan temperamentin omaavia lapsia voi olla vaikea kehua. Joskus voi olla niin, että lapsi on jo omaksunut kielteisen käsityksen itsestään ja hakee sellaista huomiota, joka tukee tätä käsitystä. Tällöin vanhemman tulisi kehua vielä enemmän, pienemmistä asioista ja pidempään. Lapsi todennäköisesti aluksi vastustaa kehuja. Vanhemman on hyvä olla sinnikäs ja kehua lapsen vastustelusta huolimatta. Kehujen tulee kuitenkin olla aitoja, sillä lapsi aistii epäaitouden, eikä kiitoksella ja kehuilla ole tällöin toivottavaa vaikutusta.

Kuinka kehua?

  • Kehu täsmällisesti ja mielellään välittömästi. Anna kehu mielellään heti, eikä vasta esimerkiksi seuraavana päivänä.
  • Muista kehua juuri sitä toimintaa, jota toivot lapselta. ”Hienosti jaksoit kerätä kaikki väriliidut”.
  • Anna myönteistä huomiota ja tukea, halaa, kosketa, suukota, hymyile.
  • On hyvä, jos tyytyväisyys ja iloisuus näkyvät vanhemman kasvoilta ja eleistä. ”Vau, kylläpä sinä sait hienosti harjattua hampaasi ihan itse: taputukset siitä.” “Hienosti tehty.” “Olen ylpeä, kun yrität niin sitkeästi.”

TEHTÄVÄ 1:

Kiinnitä seuraavien kahden päivän ajan huomioita kaikkeen siihen, mitä lapsesi tekee hyvin. Huomaa myös pienet asiat, kuten se jos lapsi leikkii hetken kivasti, jakaa tai lainaa lelujaan toisille. Hymyile lapselle, silitä, kosketa häntä ja kiitä. Kerro tarkasti, mikä hänen toiminnassaan ilahdutti sinua.

TEHTÄVÄ 2:

Mieti kaksi asiaa, joiden toivot lisääntyvän lapsesi käytöksessä. Ne voivat liittyä vaikkapa pukemiseen, siivoamiseen, oman vuoron odottamiseen tai jakamiseen leikeissä. Ota sitten viikon ajaksi tehtäväksesi kehua aina, jos huomaat pientäkin hyvää juuri tuohon liittyvässä lapsen toiminnassa. Katso viikon jälkeen onko lapsen toiminnassa tapahtunut edistymistä.

Palkitseminen

Aineellinen palkitseminen on hyvä keino motivoida lapsia opettelemaan uusia tapoja toimia. Kehumista, kiittämistä ja ihailua on hyvä käyttää jokapäiväisessä arjessa ja aineellista palkitsemista harvoin ja harkitusti. Jatkuva aineellinen palkitseminen saattaa johtaa siihen, että lapsi odottaa suorituksista vain aineellista lahjaa ja sanallinen kehuminen voi menettää lapsen silmissä merkityksen.

Palkitsemista voi käyttää yllättäen, kun lapsi tekee jotakin toivottua. Esimerkiksi ”huomasin, miten hienosti tänään jaoit leluja kaverin kanssa. Sen kunniaksi saat valita tänään koko perheelle yhteisen lautapelin”. Tämä sopii päiväkoti-ikäisille lapsille silloin, kun toivottua käytöstä esiintyy jo melko usein.

 

Lähteet:

Webster-Stratton, C. (2005). Ihmeelliset vuodet. Ongelmanratkaisuopas 2-8-vuotiaiden lasten vanhemmille. ER-Paino: Profami Oy.

Triple P – Positive Parenting Program.

Oliko tästä sinulle apua?

Saatat olla kiinnostunut myös näistä

Lapsen viisi toivetta eroaville vanhemmille

Vanhempien ero on myös lapsen kriisi. Eroavat aikuiset voivat sitä omalla toiminnallaan syventää tai madaltaa. Parhaimmillaan vanhemmat...

Puhutaan rahasta osa 2: Raha-asioista puhuminen lapsen kanssa

Lasten ja nuorten kanssa on tärkeää puhua rahasta ikätasoisesti. Lapsille voi kertoa perheen rahatilanteesta ja siitäkin, että ei ole varaa...

Nuoren itsenäistyminen haastaa vanhemman muutokseen

Itsenäistyvä nuori haastaa myös vanhempaa itsenäistymään. Vanhemman tehtävä on sekä tukea nuorta hänen itsenäistymisessään että kantaa...