Siirry sisältöön

Luo johdonmukainen ympäristö lapselle

Julkaistu 04.12.2019 - Tuottanut Lastensuojelun Keskusliitto ry, Ensi- ja turvakotien liitto ry , Väestöliitto
On tärkeää kertoa lapselle mitä haluamme ja mikä ei ole toivottavaa. Jotta lapsi voi noudattaa sääntöjä, täytyy hänen selkeästi tietää mitkä säännöt ovat. Tässä kurssin osiossa mietitään johdonmukaisten sääntöjen luomista kotiin.

Säännöt

Aika usein vanhempi saattaa turhautua lapsen käytökseen. On kuitenkin tärkeä miettiä, onko lapselle kerrottu riittävän selkeästi mitä häneltä odotetaan. Saatamme odottaa lapsen tietävän jo ennalta, kuinka hänen tulisi toimia. Näin ei usein kuitenkaan ole.

Käy lapsen kanssa vuoropuhelua säännöistä ja kerro miksi säännöt ovat tärkeitä. Näin lapselle kehittyy ymmärrys siitä, miksi sääntöjä on. Vanhempi ei käytä omaa auktoriteettiaan rankaistakseen lasta, vaan auttaakseen lasta oppimaan oikeanlaista käytöstä.

Vanhemman tehtävä on kehumisen ja kannustamisen lisäksi rajata selkeästi lasten sopimatonta käytöstä. On normaalia, että lapset kasvussaan ja kehityksessään koettelevat vanhempien asettamia sääntöjä. Lapsen kapinointi ei tarkoita, että vanhempi olisi epäonnistunut kasvattajana. Testaamalla lapset oppivat, että säännöt ovat olemassa. Jos säännöt eivät ole voimassa johdonmukaisesti, lapset testaavat ja vastustavat enemmän. Matematiikkaakaan ei lapsi voi omaksua, jos 1+1 olisi välillä 2 ja välillä 3.

Erään tutkimuksen mukaan vanhemmat komentavat lapsiaan lähes 20 kertaa puolessa tunnissa. Lapset, joilla on käytöspulmia, kuulevat vanhempien käskyjä tätäkin useammin. On tärkeää välttää liiallista komentamista, jotta lapsen on mahdollista onnistua vanhemman odotusten noudattamisessa. On vaara, että liiallinen lapsen käskyttäminen tuntuu lapsesta mahdottomalta ja hän alkaa vastustaa sääntöjä, koska kokee odotukset kohtuuttomina. Joskus vanhemmat myös jakelevat komentoja uudelleen ja uudelleen, ja lapset oppivat, että vasta kuudennella kerralla tarvitsee totella.

Mieti 4-5 perussääntöä kotiin, joita tulee kaikkien noudattaa.  Jos sinulla on puoliso, niin keskustele säännöt läpi hänen kanssaan. On hyödyllistä, että vanhemmat ovat kodin säännöistä riittävän yksimielisiä. Jos vanhemmat antavat vastakkaisia ohjeita lapselle, lapsen on vaikea tietää, mitä häneltä odotetaan. Lapsen on vaikea kunnioittaa tai omaksua sääntöjä.

Kun olet miettinyt 4-5 perussääntöä, ota rauhallinen hetki ja keskustele lapsen kanssa säännöistä. Kysy lapsen mielipidettä ja onko hänellä joitakin ehdotuksia sääntöjen joukkoon. Lapsen kanssa voi jutella myös siitä, että säännöt koskevat myös aikuisia. Esimerkiksi jos kotona ei kiroilla, ei vanhempikaan saa tätä tehdä. Tässä ohjeita sääntöjen tekoon.

 

  1. Ole tarkka ja selkeä säännöissä. Pidä säännöt ytimekkäinä ja lyhyinä. Tuo esiin yksi asia kerrallaan. Pienet lapset eivät jaksa pitää mielessään pitkiä lauseita. “Sisällä kävellään”, “Ruokapöydässä syödään”.
  2. Huolehdi, että säännöt ovat sopivia lapsen ikä huomioiden ja lapsella on mahdollisuus onnistua niiden noudattamisessa.
  3. Yritä muokata säännöt niin, että ne ovat positivisia. Kerro selkeästi, mitä odotat. Esim. ”Ole ystävällinen” ei ole selkeä sääntö, joka kertoo lapselle, mitä häneltä odotetaan. ”Anna kaverin nyt vuorostaan leikkiä nukella” antaa tarkempaa tietoa siitä, mitä ystävällinen käytös pitää sisällään. Kerro lapselle ennemmin siitä, mitä haluat, kuin mitä et halua.
  4. Kun säännöt on käyty läpi, muistuta lasta niistä. Kun lapsi käyttäytyy vastoin sääntöä: Kiinnitä lapsen huomio: mene lapsen luo, lapsen tasolle ja katso lasta silmiin. Kuvaa mitä toivot: “muista, että ruokapöydässä syödään”. Anna ohje vain kerran ja seuraa, että lapsi toimii säännön mukaan. Kiitä, jos lapsi noudattaa nyt sääntöä. Kerro lapselle miksi aiempi käytös on ongelma: “Ruokailuhetki on syömistä varten. Jos leikkii, syöminen unohtuu”.
  5. Pyydä lasta näyttämään tai harjoittelemaan kuinka tuli toimia. Anna lapselle mahdollisuus korjata tekonsa ja onnistua.

Muista, että säännöt opitaan vähitellen. Mitä johdonmukaisempi, selkeämpi ja säännönmukaisempi jaksat olla, sitä nopeammin lapsi omaksuu kodin säännöt.

Vinkkejä:

  • Ohjaus ei ole kysymys. Kohtelias kysymys ”laitetaanko lelut pois ruokapöydässä” ei ole selkeää lapsen ohjaamista, jos lapsella ei ole valinnanvaraa. Kysymysmuoto voi antaa lapselle mielikuvan valinnanvapaudesta ja lapsi saattaa suuttua, kun ei saakaan valita. ”Laitetaan lelut pois, koska ne häiritsevät syömistä” on selkeämpi ilmaistu. Vanhemman on hyvä ilmaista säännöt riittävän itsevarmasti.
  • Komenna kunnioittaen. Vältä kritisoimasta lasta henkilökohtaisesti. Vanhemman vihaisuus tai ivallisuus lasta komentaessa voi saada lapsen vastustamaan tätä sävyä. Tapa, miten asiat sanotaan, on vähintään yhtä tärkeä kuin asiat, mitä sanotaan. Kritiikki saa lapsen tuntemaan itsensä huonoksi ja tämä voi lisätä lapsen tottelemattomuutta. Komenna lasta kunnioittavasti. Tällaista puhetta on helpompi ottaa vastaa niin lapsen kuin aikuisenkin.
  • Anna ennakoiva varoitus ennen lapsen komentamista. Lapsilla muutostilanteet, kuten toiminnasta toiseen siirtyminen, aiheuttavat kitkaa. Mieluisa leikki on vaikea lopettaa kesken. Vanhempi voi ennakoida siirtymää ”kahden minuutin kuluttua leikki loppuu, ja menemme iltapesulle”. Myös ajastinta voi käyttää apuna.
  • Käytä “Ensin – sitten” -komentoja. Tuo esiin myönteinen seuraus sille, että lapsesi tottelee pyyntöäsi. “Ensin kerää lelut laatikkoon, sitten pääset katsomaan piirrettyjä”.
  • Tarjoa vaihtoehtoja. Kun lasta estetään tekemästä jotakin mieluista, lapselle voidaan tarjota vaihtoehtoja. Tämä auttaa lasta pääsemään yli pettymyksestä ja suuntaamaan huomiotaan uusiin asioihin. “Et voi katsoa enää piirrettyjä, mutta voit auttaa minua ruoanlaitossa tai lukea kirjaa”.

Vanhempi voi vahingossa vahvistaa ongelmakäytöstä

Aika usein vanhempi voi seurata sitä kuinka lapsi käyttäytyy, mutta ei huomioi sitä, kuinka johdonmukaisesti itse toimii suhteessa lapseen. Vanhemmat voivat huomaamattaan palkita lasta ongelmakäytöksestä. Tästä voisi olla esimerkkinä tilanne, jossa…

  1. Olet kaupassa ja olet sanonut lapselle, että tänään ei osteta herkkuja. Lapsi kinuaa ja vetoaa ja käyttäytyy huonosti. Lopulta väsyt lapsen käytökseen ja ostat hänelle jotakin, jotta hän lopettaisi mankumisen. Lapsi oppii, että kinuamalla saa asioita läpi.
  2. Lapsi ei halua siivota ja tiedät, että siivoamisen vaatiminen nostaa vastarinnan. Välttelet lapsen ohjaamista tai siivoat lapsen puolesta. Näin lapsi ei opi siivoamaan omia jälkiään, vaikka vanhempana toivoisit sitä.
  3. Olet puhelimessa ja lapsi kiljuu, puhuu päälle tai häiritsee, lopetat puhelun ja käännät huomiosi lapseen. Lapsi oppii, että hän saa kovasti metelöimällä vanhemman huomion.

Älä välttele vaan ennakoi tulevia vaikeita tilanteita

Monet vanhemmat kokevat hankalana tilanteet, joissa he julkisilla paikoilla haastaviin tilanteisiin lasten kanssa. Joskus voi käydä jopa niin, että yhden epäonnistuneen ravintolakäynnin jälkeen vanhempi lakkaa käymästä ravintolassa lasten kanssa.

Haastaviin tilanteisiin voi kuitenkin valmistautua ja ne voivat ajan kanssa muuttua helpommiksi. Yleensä julkisissa tilanteissa ongelmat liittyvät siihen, että lapsi ei voi toimia kuten tavallisesti, lapsella on tylsää, hän ei saa toivomaansa huomiota tai hän on väsynyt.

Kun tiedät, että on tulossa sellainen tilanne joka voi olla lapselle vaikea, kerro lapselle ennakkoon tuosta tilanteesta. Kerro millaista tuossa tilanteessa tulee olemaan ja kerro millaista käytöstä lapselta odotetaan. Kerro myös ennakolta seuraamuksista, jos lapsi käyttäytyy ei-toivottavalla tavalla. Voit myös sopia lapsen kanssa jostain mukavasta tekemisestä tai asiasta, jos lapsi toimii ohjeiden mukaan. Muista myös itse tilanteessa kiittää lasta kun huomaat hänen toimivan sovitusti.

Voit myös varautua esimerkiksi:

  • Ottamalla mukaan jotain tekemistä jos tiedät, että lapsen aika käy pitkäksi
  • Ottamalla mukaan jotakin syötävää, jos lapsen verensokeri laskee.
  • Rauhoittamalla itseäsi, luo ystävällisiä ja myötätuntoisia mielikuvia vaikeaan tilanteeseen. Kaikki ymmärtävät kyllä, että lasten kanssa liikkuminen on välillä kaoottista.
  • Muistamalla, että sinulla on lupa rajoittaa tai käyttää tekniikoitasi vaikka ympärillä olisi muita. Se ei ole väärin, eikä lapsen tunteen ilmaisut ole vaarallisia.

Lähteet:

Webster-Stratton, C. (2005). Ihmeelliset vuodet. Ongelmanratkaisuopas 2-8-vuotiaiden lasten vanhemmille. ER-paino: Profami Oy.

Triple P – Positive Parenting Program.

Oliko tästä sinulle apua?

Saatat olla kiinnostunut myös näistä

Apua monikkoperheille - lastenpsykiatri vastaa chatissa

oit keskustella luottamuksellisesti ja nimettömänä kaikista monikkoperheiden asioista. Linjoilla kanssasi lastenpsykiatri, psykoterapeutti ja...

Apua monikkoperheille - lastenpsykiatri vastaa chatissa

Voit keskustella luottamuksellisesti ja nimettömänä kaikista monikkoperheiden asioista. Linjoilla kanssasi lastenpsykiatri, psykoterapeutti ja...

Apua monikkoperheille - lastenpsykiatri vastaa chatissa

Voit keskustella luottamuksellisesti ja nimettömänä kaikista monikkoperheiden asioista. Linjoilla kanssasi lastenpsykiatri, psykoterapeutti ja...