Siirry sisältöön
Leikki on olennainen osa lapsen kehitystä. Leikin avulla lapset oppivat ymmärtämään itseään, toisia ihmisiä ja maailmaa ympärillään. Tässä jaksossa saat vinkkejä siihen, miten tukea lapsen leikkiä vanhempana.

Leikki kehittää mielikuvitusta ja ongelmanratkaisutaitoja. Aikuisen kanssa leikkiessään lapsi oppii uusia sanoja. Leikissä vahvistuvat sosiaaliset taidot, kuten jakaminen, vuorottelu ja toisten huomiointi. Lapsen itseluottamus ja osaamisen tunne kasvavat leikkimällä.

Leikkivinkkejä aikuiselle:

  • Anna lapsesi kuljettaa leikkiä eteenpäin. Seuraa lapsen mielikuvitusta ja oivallusta. Vältä ohjaamasta liikaa leikkiä ja kertomasta lapselle ohjeiden kautta, miten leikitään oikein. Jäljittele lasta ja tee, mitä lapsi pyytää. Seuraile leikkiä hieman taustalla ja ole lapsellesi hyvä yleisö.
  • Leiki lapselle sopivassa tahdissa. Lapsen on tärkeää saada toistaa asioita, sillä lapsi oppii toistoista. Aikuisesta toisto voi tuntua turhauttavalta. On kuitenkin hyvä olla luomatta liian suuria paineita tai kärsimätöntä hoputusta leikkiin. On hyvä huomioida, että lapsen tahti on aikuista hitaampi ja oman toiminnan sovittaminen lapsen rytmiin tukee lapsen keskittymiskykyä.
  • Kuuntele lapsen viestejä ja yritä tunnustella lapselle sopivaa leikin tasoa. Lapsi saattaa vastustaa leikkiä, koska kokee sen olevan vaikea ja näin ollen ei ole vielä valmis opettelemaan sitä. Jos lapsi vastustaa leikkiä, ota askel taaksepäin ja kuuntele, mitä leikkiä lapsi haluaa leikkiä. Ei haittaa, vaikka liian vaikea peli muuttuisi joksikin muuksi, kuten pelinappuloiden pyöritykseksi.
  • Vältä kilpailua ja valtataistelua. Leikin on tärkeä vaalia lapsen itsenäisyyden ja itsetunnon kokemuksia. Lapsi on monissa asioissa aikuisten ohjausvallan alainen. Leikki saa olla alue, missä lapsi voi vaikuttaa ja hallita, kunhan leikki tapahtuu turvallisesti – itseä tai toisia vaarantamatta tai satuttamatta. Jos aikuinen kertoo koko ajan, miten vaikkapa rakennuspalikoilla pitää rakentaa ja rakentaa itse, voi lapsi päätyä seuraamaan rakentelua turhautuneena sivusta.
  • Kehu lasta kekseliäisyydestä. On tärkeää, että leikkiessä lapsi saa vapaasti käyttää mielikuvitustaan ja oivaltaa asioita, eikä aikuinen leikkiessä kerro lapselle, miten tulisi leikkiä. Vältä ojentamista ja kiistelyä. Anna lapselle mahdollisuus itse oivaltaa ja kokeilla.
  • Mene mukaan roolileikkeihin, sillä roolileikit opettavat lapselle myötätuntoa. Kuvittelun kyvyn kehittyminen auttaa lasta pärjäämään maailmassa ja ymmärtämään mielikuvituksen ja toden välistä eroa.
  • Kuvaile leikkiä, älä kysele liikaa. Voit kommentoida leikkiä ääneen, esimerkiksi: ”Laitat sammakon junaan, nyt juna lähtee liikkeelle”. Voit kuvailla myös lapsen tunteita ja käyttäytymistä: ”Näytät harmistuneelta, kun linna meni rikki, mutta jaksat rauhassa jatkaa rakentamista”. Lapsi saa silloin nauttia saamastaan huomiosta ja hän oppii sanoja asioille ja tapahtumille. Liiallinen kysely ”mitä sammakko tekee seuraavaksi?”, ”mikä on tämän paikka?” voi estää lapsen luovaa leikkiä ja tuoda lapselle leikkiin tunteen suorittamisesta. Kysymykset voivat aiheuttaa lapselle tunteen, että hän on velvollinen selittämään ja tietämään mitä leikissä tapahtuu sen sijaan, että lapsi saisi itse tutkia ja oivaltaa asioita.
  • Anna lapsen kokeilla ja tehdä itse. Leikissä on tärkeää antaa lapsille tilaa ponnistella itse ja keksiä ratkaisuja. On tavallista, että lapset saattavat lähettää vanhemmille ristiriitaisia viestejä. Toisinaan lapsi saattaa olla turhautunut, kun ei vielä osaa. Samaan aikaan lapsi saattaa suuttua, jos vanhempi tekee vaikean asian lapsen puolesta. Lapsen puolesta tekeminen lisää riippuvuutta aikuisista ja vähentää lapsen onnistumisen kokemuksia. Olisi tärkeää auttaa lasta ja tehdä tarvittaessa yhdessä, mutta jättää lapselle oman ponnistelun, oivaltamisen ja onnistumisen mahdollisuus.
  • Tue lasten yhteisleikkiä. Leikkiminen auttaa lapsia oppimaan tärkeitä sosiaalisia taitoja. Sosiaalisia taitoja voi vahvistaa esimerkiksi sanoittamalla lapselle myönteisesti lapsen rakentavaa käyttäytymistä kavereiden kanssa: ”kylläpä olet ystävällinen, kun jaat leluja ja odotat vuoroasi”. Samalla lasta voi ohjata ja auttaa rakentavien toimintatapojen valitsemiseen, kuten kiittämiseen, anteeksipyytämiseen ja myönteisen palautteen antamiseen muille. Huomioi lasten hyvin ja rauhallisesti sujuva leikki. Usein vanhemmat käyttävät tätä aikaa keskittyäkseen omiin asioihinsa. Jos haluat tukea lapsesi toivottua ja myönteistä käytöstä, on tärkeää huomata se ja kehua siitä. Silloin lapsen ei tarvitse käyttäytyä huonosti tullakseen huomatuksi.
  • Tee leikkihetkestä säännöllinen rutiini. Vanhemman läsnäolo säännöllisesti leikissä vähentää lasten turhautumista ja rauhattomuutta. Lapsen on helpompi odottaa, kun hän tietää, että oma vuoro on tulossa.
  • Rajaa ystävällisen jämäkästi epäasiallista käytöstä. Jos lapsi alkaa leikissä esimerkiksi tönimään, voit keskeyttää leikin ja sanoa, että ”kun tönit, meidän täytyy lopettaa leikki”.
  • Valmistele leikin loppuminen. Leikkiä lopettaessa voit kiittää lasta leikkihetkestä ja kertoa, miten mukavaa leikkiminen oli. Voit ennakoida leikin lopettamista ilmoittamalla, että viiden minuutin päästä leikki täytyy lopettaa. Ennakoiminen auttaa lasta siirtymään toiminnasta toiseen. On parempi pitää kiinni leikin lopetuspäätöksestä, kun antaa periksi lapsen suostuttelulle jatkaa leikkiä. Päättäväisyys ja ystävällinen jämäkkyys vähentävät lapsen rauhattomuutta.

Oliko tästä sinulle apua?

Saatat olla kiinnostunut myös näistä

Perhepulma ajanvarauschat vanhemmille

Koetko haasteita parisuhteessa tai vanhemmuudessa? Älä jää yksin vaan tule keskustelemaan Väestöliiton asiantuntijan kanssa. Jos chat on jo...

Perhepulma ajanvarauschat vanhemmille

Koetko haasteita parisuhteessa tai vanhemmuudessa? Älä jää yksin vaan tule keskustelemaan Väestöliiton asiantuntijan kanssa. Jos chat on jo...

Perhepulma ajanvarauschat

Koetko haasteita parisuhteessa tai vanhemmuudessa? Älä jää yksin vaan tule keskustelemaan Väestöliiton asiantuntijan kanssa. Jos chat on jo...