Väkivalta ja vuorovaikutus
Väkivalta on toisia ihmisiä vahingoittavaa voiman- tai vallankäyttöä. Väkivalta voi ilmetä myös toisen perustarpeiden huomiotta jättämisenä. Henkinen laiminlyönti on yksi haitallisimmista lapsiin kohdistuvista väkivallan muodoista. Väkivaltaisen käyttäytymisen taustalla on usein monia samanaikaisesti vaikuttavia ulkoisia stressitekijöitä, kyvyttömyyttä rakentavaan vuorovaikutukseen ja omaan tunne-elämään liittyviä kysymyksiä. Ihmissuhteen myönteisen kehittymisen kannalta keskeistä on kumppania kunnioittava vuorovaikutus sekä kyvyt kuulemiseen ja kohtaamiseen.
Väkivalta
Väkivaltaa käyttävä pyrkii toista vahingoittamalla saavuttamaan oman tietoisen tai tiedostamattoman tavoitteensa, eikä siksi aina ymmärrä tilannetta toisen kannalta tai nimeä tekojaan väkivallaksi. Väkivalta on vastavuoroisen vuorovaikutuksen sijaan yksisuuntaista toiseen vaikuttamista. Väkivalta aiheuttaa kärsimystä toiselle ja vahinkoa ihmissuhteille, josta koituu myös väkivaltaa käyttäneelle itselleen vahinkoa. Oman väkivallankäytön tunnistaminen ja tunnustaminen on alku muutokselle.
Vääristyneet roolimallit
Käsitykset miehen ja naisen rooleista, sekä siitä miten muiden odotetaan suhtautuvan itseen, voivat olla erilaisia. Yksilöiden välille voi syntyä väkivallan käyttöön päätyviä ristiriitatilanteita, varsinkin jos käsitykset sukupuolirooleista poikkeavat paljon toisistaan. Samanlainen rooliodotuksiin liittyvä ristiriita voi toteutua myös suhtautumisessa lapsiin, mikä voi äärimmillään ilmetä väkivallan hyväksymisenä kasvatuskeinona.
Ulkoisten stressitekijöiden vaikutus väkivallankäytön laukaisijana
Lisääntynyt stressi voi heikentää aggression hallintaa. Yksittäisen väkivaltaisen teon taustalla voi olla monia stressiä aiheuttaneita tekijöitä, jotka voivat liittyä työhön, ihmissuhteisiin, terveyteen, talouteen tai läheisten huoliin – ja joita voi olla vaikea ratkaista nopeasti.
Vaikeasti kohdattavan tunteen käsittely väkivaltaisena reaktiona
Väkivallalla voidaan saavuttaa hetkellinen helpotus omaan ahdistukseen tai muuhun tunnetilaan. Pettymyksen tai loukkaantumisen tunnetta seuraava suuttuminen ja sanallinen satuttaminen ovat tyypillinen esimerkki vaikean tunnekokemuksen käsittelystä väkivallan avulla. Välitön suuttuminen ja toisen sanallinen loukkaaminen vaimentaa omaa loukkaantumisen tunnetta. Kokijan kannalta sanallinen loukkaaminen on henkistä väkivaltaa.
Toisen alistaminen ja kontrollointi oman mielen tasapainon ylläpitäjänä
Toistuva tarve kontrolloida ja alistaa läheisiä on lähtöisin tekijänsä tunne-elämästä. Oman psyykkisen tasapainon ylläpitäminen toteutetaan kohdistamalla läheisiin arvostelua, rajoittamista, loukkaamista, uhkailua ja muita tarkoitukseen sopivia keinoja. Mustasukkaisuus voi olla yksi kontrolloivan käyttäytymisen taustalla oleva luonteenpiirre. Mustasukkaisuuteen ei välttämättä löydy mitään todellista perustetta. Kontrolloinnin ja alistamisen toimintatavoista luopumiseen tarvitaan vahvaa motivaatiota ja pitkäjännitteistä hoitoa.
Empaattinen suhtautuminen toiseen
Empaattinen suhtautuminen toiseen on väkivallan käytölle vastakkainen tapa toimia. Omat tunteet ja ajatukset pyritään ilmaisemaan niin, että ne olisivat toiselle helposti vastaanotettavassa muodossa. Toisen tunteet ja ajatukset pyritään hyväksymään niin, että ajatellaan tilannetta toisen näkökulmasta ja otetaan vastaan hänen tunteensa hänen kokemuksenaan.
Ristiriidan hyväksymisen perustana tietoisuus erillisistä tunnekokemuksista ja ajattelusta
Tarve kieltää erilaisesta tunnekokemuksesta ja ajattelusta aiheutuva ristiriita liittyy usein vaikeuteen hyväksyä toinen erillisenä ihmisenä, jolla on oma tapa kokea ja ilmaista itseään. Toisen käyttäytymisen tulkitseminen omista mielikuvista käsin voi johtaa väärinymmärrykseen hänen aikomuksistansa tai tarpeista. ”Sen, että puoliso kääntää selkänsä ei tarvitse tarkoittaa muuta kuin että hän haluaa vaihtaa asentoa.”
Omien ja toisen tunteiden, mielikuvien ja ajatusten tunnistaminen ja hyväksyminen erilaisina henkilökohtaisina kokemuksina on edellytys itseä ja toista ymmärtävälle kohtaamiselle. Jokainen on vastuussa omista teoistaan ja tunteistaan sekä niiden säätelystä.
Tunteiden ja ajatusten ilmaiseminen toista huomioiden
Olemme usein eri mieltä asioista. Asialla tai siitä johtuvalla erimielisyydellä voi olla yhdelle osapuolelle suurempi merkitys kuin toiselle. Käyttäydymme ja suhtaudumme ristiriitatilanteisiin eri tavoin. Mikäli haluamme toisen vastaanottavan viestimme, meidän tulisi ottaa toisen tunnetila ja ajattelu huomioon. Vastavuoroisessa keskustelussa ristiriita hyväksytään, silti puhutaan ja yritetään ymmärtää toisen kokemuksia ja näkemyksiä.
Vastavuoroinen suhde
Vastavuoroinen toiminta on helpointa silloin, kun lapsuudessa on saanut kehitykseensä tukea ja myöhemmin elämänsä aikana riittävästi myönteisiä vuorovaikutuskokemuksia. Vastavuoroiseen suhteeseen kuuluu kumppania kunnioittava ja kuuleva, molempia hyödyttävä vuorovaikutus. Vastavuoroisen toiminnan monimutkaisen taidon kehittyminen lapsuudessa tai myöhemmin aikuisuudessa edellyttää, että saa kokemuksen läheisestä ihmisestä, joka toimii turvallisesti ja ennakoitavasti. Jos vastavuoroisen toiminnan alueella on puutteita, voi näitä taitoja tietoisesti kehittää parisuhteessa tai hakeutumalla ammattiavun piiriin.
—
Sivusto toistaa videoita YouTubesta. Videot näkyvät vain, jos hyväksyt Hyvä kysymys -sivuston markkinointievästeet. Pääset muokkaamaan evästesuostumustasi tästä linkistä avautuvalla sivulla. Valitse sivun keskikohdasta tekstilinkki Muokkaa hyväksyntääsi ja rastita avautuvasta näkymästä Markkinointievästeet. Klikkaa sitten Salli valitut evästeet. Lue lisää tietosuojaselosteestamme.
—
Pohdintatehtävät
- Tarkastele miten toimit, kun läheisesi tekee jotain mistä et pidä. Kerrotko hänelle miltä sinusta tuntuu hänen näin toimiessa? Muuttuuko käyttäytymisesi toista kohtaan vihamielisemmäksi? Oletko taipuvainen odottamaan kumppanilta tunteidesi mukaisesti toimimista, vai näetkö muutostarpeen itsessäsi? Missä tilanteissa toinen ratkaisutapa tuntuisi oikeammalta?
- Miten näet miehen roolin perheessä? Minkälaisia miehen mallin tai malleja olet saanut elämässäsi seurata? Mitä hyviä ja huonoja puolia asiassa on?
- Onko läheisissä suhteissasi tilaa erilaisille mielipiteille, ilman että se loukkaisi sinua tai jotain toista? Liittyykö se vain tiettyihin asioihin, vai pitääkö aina löytyä konsensus? Missä asioissa olisi erityisen tärkeää hyväksyä erilaiset näkökulmat tai mielipiteet.
Kurssin on kehittänyt Lyömätön Linja, joka on Miessakit ry:n lähisuhde- ja perheväkivaltaan erikoistunut toimintamuoto miehille. Lisätietoja: https://www.miessakit.fi/toimintamuodot/lyomaton-linja/