Mitä on lähisuhdeväkivalta?

Tämä lähisuhdeväkivallan ehkäisykurssi käsittelee erityisesti romanttisessa suhteessa, kuten seurustelusuhteessa, avoliitossa tai avioliitossa ilmenevää väkivaltaa. Sisältöä voi hyvin soveltaa myös muihin läheisiin suhteisiin. Voit käydä verkkokurssia läpi haluamassasi järjestyksessä, aloittaa alussa olevista tieto-osioista tai loppuosan tapausesimerkeistä ja pohdintatehtävistä. 

Lähisuhteilla tarkoitetaan perheenjäseniä, lähisukulaisia tai läheisiä ystäviä.  

Väkivalta on toisia ihmisiä vahingoittavaa voiman- tai vallankäyttöä. Väkivalta ymmärretään usein pelkäksi fyysiseksi väkivallaksi, mutta henkinen väkivalta voi olla jopa haitallisempaa kuin fyysinen väkivalta. Fyysisen väkivallan yhteydessä esiintyy usein myös henkistä väkivaltaa.  

Lähisuhdeväkivalta voi olla fyysisen koskemattomuuden rikkomista, uhkailua tai uhkaavaa käyttäytymistä, sanoilla loukkaamista ja toista kontrolloivaa tai alistavaa toimintaa. Seksuaalisuuteen kohdistuva lähisuhdeväkivalta koetaan usein erityisen satuttavana. Seksuaalinen väkivalta on esimerkiksi sanallista arvostelua tai satuttamista, seksiin painostamista tai pakottamista. Lähisuhdeväkivalta voi olla myös taloudellista hyväksikäyttöä, haitan tekemistä, juridisten tai moraalisten oikeuksien rikkomista tai toisen sosiaalisia suhteita vahingoittavaa toimintaa. Väkivallan eri muotoja voi esiintyä samanaikaisesti, toisiinsa kietoutuneina ja vastavuoroisesti.  

Lähisuhdeväkivaltaa voi esiintyä myös lapsen kasvattamiseen liittyvissä tilanteissa lapsen liian kovakouraisena kohtelemisena. Parisuhteessa ilmenevän väkivallan on osoitettu olevan riskitekijä myös lapsiin kohdistuvalle väkivallalle. Ihmisten välillä on eroja siinä, minkälaista tukea väkivallasta pidättäytymisessä tarvitaan. 

Lähisuhdeväkivaltaa pidetään vakavana maailmanlaajuisena terveysongelmana. Väkivallantekoihin lähisuhteissa syyllistyvät huolestuttavan usein molemmat sukupuolet sekä eri elämäntilanteissa ja yhteiskunnallisissa asemissa olevat henkilöt. Lähisuhdeväkivalta on aina vahingollista. Väkivaltaisesti käyttäytynyt on aina tilanteesta riippumatta vastuussa omasta käytöksestään. 

Vältelty ongelma 

Perheväkivaltaongelma tuli ensimmäisiä kertoja esille raittiusliikkeen toimesta 1800-luvun aikana. Väkivaltaisen käyttäytymisen syynä pidettiin silloin alkoholinkäyttöä. 1970-luvulla lähisuhdeväkivalta tuli osaksi julkista keskustelua naisasialiikkeen periksiantamattoman ja pitkäjänteisen työn tuloksena. Sukupuolten välinen epätasa-arvo oli tuohon aikaan nykyistä suuremmassa roolissa lähisuhdeväkivaltakeskustelussa monessa länsimaassa. Lainsäädäntöön ja muihin yhteiskunnallisiin rakenteisiin kohdistunut huomio ja keskustelu mahdollisti monia väkivaltaa kokeneiden asemaa parantaneita muutoksia. Väkivaltaisesti käyttäytyneiden juridiseen vastuuseen saattaminen korostui aikaan, jolloin asian saaminen edes oikeuden käsittelyyn oli vaikeaa. Valitettavasti suurin osa lähisuhdeväkivallasta jää edelleen piiloon ja vaille asianmukaista huomiota. 

Lähisuhdeväkivaltaan liittyvän tiedon lisääntyessä monet asiantuntijat ovat katsoneet, ettei sukupuoli yksin ole riittävän laaja-alainen selitys lähisuhdeväkivallan ymmärtämiseen tai lähtökohta sen ehkäisemiseen. Parisuhteessa väkivallan tekoihin syyllistyvät huolestuttavan usein molemmat osapuolet. Laajimmassa tunnetussa tutkimuskatsauksessa havaittiin lähisuhdeväkivallan käyttämisessä länsimaissa enemmän sukupuolten välisiä yhtäläisyyksiä kuin eroavaisuuksia (Partner Abuse State of Knowledge -projekti). 

Väkivalta lähisuhteissa on yllättävän yleistä   

Lähes jokainen on elämänsä aikana syyllistynyt läheisen ihmisen sanalliseen loukkaamiseen. Fyysinen satuttaminen parisuhteissa on myös huolestuttavan yleistä. Laajassa tutkimusyhteenvedossa on arvioitu joka kolmannen miehen ja joka neljännen naisen käyttäneen parisuhteessa fyysistä väkivaltaa. Fyysiseen väkivaltaan tulee aina suhtautua vakavasti, sillä väkivalta voi muuttua kovemmaksi ja tulla suhdetta määritteleväksi tekijäksi. 

Fyysiseksi väkivallaksi luetaan kaikenlainen toisen koskemattomuuden rikkominen, kuten toiseen tarttuminen, töniminen, repiminen, riuhtominen, lyöminen, potkiminen, sekä aseella uhkaaminen tai vahingoittaminen. Fyysiseksi väkivallaksi määritellään usein myös esineiden rikkominen, heittely tai paiskominen sekä väkivallalla uhkaaminen. Seksuaalinen väkivalta määritellään yleisesti omaksi luokakseen, koska se on erityisen traumatisoiva fyysisen väkivallan muoto. 

Henkisen väkivallan vahingollisuus on heikommin tiedostettua  

Fyysinen väkivalta ja sen aiheuttamat ruumiilliset ja henkiset vauriot tiedostetaan nykyisin aiempaa paremmin. Henkisen väkivallan tiedostaminen ja tunnistaminen näyttää kuitenkin jääneen vähäisemmälle huomiolle ja se jää tunnistamatta usein muissakin suhteissa kuin lähisuhteissa. 

Henkinen väkivalta voi ilmetä toisen loukkaamisena sanoin ja teoin tai toiselle tärkeän asian tai kokemuksen vähättelynä. Kumppanin puheita tai käyttäytymistä voidaan kontrolloida ja rajoittaa tai häneen voidaan suhtautua alistavasti. Henkistä väkivaltaa on myös pyrkimys saada epäsuorilla keinoilla, esimerkiksi uhkaamalla tai manipuloimalla, toinen tekemään jotain mitä hän ei halua tehdä. Lapsuuden perheessä opittua toisia satuttavaa toimintatapaa voi tekijän olla vaikea ymmärtää väkivallaksi, jos käyttäytymisen vahingoittavuudesta ei ole puhuttu. Sukupuoleen tai seksuaalisuuteen kohdistuva henkinen väkivalta voi vaikuttaa ihmisen persoonallisuuden kehittymisen lisäksi seksuaaliseen minäkuvaan ja on siksi erityisen satuttavaa. 

Henkiseksi väkivallaksi voidaan lukea myös sosiaalisiin suhteisiin, talouteen tai juridiseen asemaan kohdistuva vahingonteko. Mikäli väkivaltaa kokenut kykenee, haluaa ja uskaltaa pukea kokemaansa sanoiksi, voi hänen hyvinvoinnistaan kiinnostunut väkivaltaa käyttänyt ymmärtää toimintansa satuttavuuden, kantaa vastuun teoistaan ja pyrkiä muuttamaan käytöstään. 

Väkivalta synnyttää väkivaltaa  

Lapsuudessa ja nuoruudessa koettu lähisuhdeväkivalta sekä altistaa käyttäytymään itse väkivaltaisesti, että hakeutumaan suhteisiin, joissa voi kokea väkivaltaa. Kaikissa suhteissa keskeistä on tietoisuus omista tavoista toimia ja oman käyttäytymisen vaikutuksista muihin ihmisiin. Vuorovaikutus lasten kanssa asettaa aikuisen poikkeukselliseen vastuuseen, koska lapsi tarvitsee tältä tukea ja mallia omien tunteidensa säätelyyn. Perheessä esiintyvä lähisuhdeväkivalta altistaa kehittyvän lapsen turvattomuudelle ja voi johtaa vaikeuksiin säädellä mielentilaa ja käyttäytymistä. 

Aikuinenkin voi oppia eroon väkivallan käytöstä. Tämä edellyttää pitkäjänteistä motivaatiota, selkeää vastuunottoa omasta väkivallasta ja halua pyrkiä ymmärtämään asioita myös väkivaltaa kokeneen kannalta. Väkivaltaa käyttäneille tarjottavassa tuessa huomioidaan väkivallan uusiutumisriski ja pyritään ennakoimaan tulevia tilanteita. Hoidollisissa tapaamisissa pohditaan mikä tapa välttää oma väkivallankäyttö läheisiä kohtaan toimii parhaiten juuri hänen kohdallaan. 

Väkivallan ehkäiseminen edellyttää yksilöllistä tukea  

Tärkeä tavoite lähisuhteessa väkivaltaa käyttäneiden kanssa tehtävässä työssä on tulla mahdollisimman laaja-alaisesti tietoiseksi oman toiminnan vahingoittavuudesta. Lähisuhdeväkivaltaan katsotaan liittyvän monia biologisia, psykologisia ja sosiaalisia taustatekijöitä, joista kertyvää tutkimustietoa pyritään yhä enemmän hyödyntämään kehitettäessä parempia keinoja puuttua väkivaltaan. Ihmisten välillä on eroja siinä, kuinka vakavan riskin väkivalta aiheuttaa läheisille ja minkälaista tukea väkivallasta pidättäytymisessä tarvitaan. Yksilöllisten erojen huomioimista lähisuhdeväkivaltatyössä pidetään tukitoimien tuloksellisuuden kannalta keskeisenä. 

Myös lähisuhdeväkivaltaa kokeneella tulee olla mahdollisuus käsitellä kokemustaan turvallisessa ja henkisestä painostuksesta vapaassa ympäristössä. Lähisuhdeväkivaltatyössä väkivaltaa käyttäneellä ja kokeneella onkin usein omat työntekijät tukenaan. Mikäli muutosta väkivallattomuuteen tavoitellaan paritapaamisissa tai pariterapiassa, on ensin varmistettava, onko asioiden avoin käsittely paritapaamisessa riittävän turvallista. 

Parisuhdeväkivallan ehkäisemisessä on tärkeää huomioida, että molemmat osapuolet voivat käyttäytyä väkivaltaisesti. Väkivaltaisen käyttäytymisen loppuminen parisuhteen toisella osapuolella on epätodennäköistä, jos hänen kumppaninsa väkivaltainen käytös jatkuu. Tällaisessa tilanteessa jaottelu uhriin ja tekijään voi olla ongelmallista. Sana ”uhri” voi myös heikentää väkivaltaa kokeneen toimijuutta, mahdollisuuksia ja vastuita pyrkiä muuttamaan asioita. 

Sukupuoli voi heijastua kasvatukseen ja sääntöjen, käsitysten sekä asenteiden oppimiseen 

Miesten kasvatuksessa sallitaan usein suoraa väkivaltaa tai toisista piittaamatonta käytöstä enemmän kuin naisilla. Siksi miesten voi olla vaikeaa ymmärtää, kuinka pelottavalta heidän käytöksensä voi kumppanista tuntua, vaikkei näkyviä vammoja tulisikaan. Jos väkivaltaisesti käyttäytynyt ei kykene kantamaan vastuuta toisen vahingoittamisesta, on riskinä väkivallan uusiutuminen ja vammojen vakavoituminen. Jo yhden väkivaltaan päättyneen riidan jälkeen voi väkivaltaisesti käyttäytyneen henkilön kiivastuminen herättää väkivaltaa kokeneessa huomattavaa pelkoa. 

—
Sivusto toistaa videoita YouTubesta. Videot näkyvät vain, jos hyväksyt Hyvä kysymys -sivuston markkinointievästeet. Pääset muokkaamaan evästesuostumustasi tästä linkistä avautuvalla sivulla. Valitse sivun keskikohdasta tekstilinkki Muokkaa hyväksyntääsi ja rastita avautuvasta näkymästä Markkinointievästeet. Klikkaa sitten Salli valitut evästeet. Lue lisää tietosuojaselosteestamme.
—

Pohdintatehtäviä 

1. Minkälaista väkivaltaa olet käyttänyt tai sinun on syytetty käyttäneen lähisuhteissa. Onko tällaista ilmennyt useammassa suhteessa? Entä muualla? Olisiko tilanteessa syytä konsultoida väkivaltatyön ammattilaista?
2. Minkälaista väkivaltaa olet kokenut, lähisuhteissa, kuten romanttisissa suhteissa tai lapsuudenperheessä? Entä kadulla tai muussa yhteydessä?
3. Mitkä tekijät lisäävät väkivaltaisen käyttäytymisen riskiäsi? Työhön tai opiskeluun liittyvä kuormitus, taloudelliset haasteet, päihteiden käyttö, hankala tilanne ihmissuhteessa? Mitkä tekijät puolestaan tukevat myönteistä suhteessa olemista?

Kurssin on kehittänyt Lyömätön Linja, joka on Miessakit ry:n lähisuhde- ja perheväkivaltaan erikoistunut toimintamuoto miehille. Lisätietoja: https://www.miessakit.fi/toimintamuodot/lyomaton-linja/