Siirry sisältöön
Tässä jaksossa pääset tutustumaan miten tunteet ilmenevät kehossasi. Tunteet synnyttävät kehollisia tuntemuksia, mutta myös kehon aistimukset synnyttävät tunteita. Keho ja mieli toimivat vahvassa yhteydessä toisiinsa.

Tunteiden tuomat keholliset muutokset ovat tunteen kokemisen perusta. Tunteet ohjaavat käytöstämme sekä keskus -sekä ääreishermostomme toimintaa. Aivoissa tunnekokemukset tapahtuvat kehollisella alueella. Tunteet näkyvät ulospäin kasvojen ilmeinä, kehon asentoina ja äänenpainoina. Tunteen kokemista voi muuttaa myös kehon asennon muutoksilla. Esimerkiksi jännittyneenä jo hartioiden rentoutus voi saada jännityksen tunteen pienemään/laskemaan. 

Vireystilan säätely

Vireystila tarkoittaa kehossa ja mielessä vallitsevaa energiatasoa kyseisellä hetkellä. Katso alla olevassa kuvassa vireystilan sietoikkuna, joka auttaa hahmottamaan vireystilasi vaihtelua päivän aikana. Pystymme parhaiten säätelemään tunteitamme, kun olemme hyvässä vireystilassa. Oman vireystilan säätelyn harjoittelu on vanhemmuudessa erityisen tärkeää, jotta vuorovaikutus lapsen kanssa on sujuvampaa. Se vaikuttaa myös jaksamiseen sekä hyvinvointiin arjessa.

vireystilan säätelyä
Kuva: Sanna Härkönen

Päivän aikana vireystilamme seilaa sietoikkunan sisällä ylä -ja alivireyden välillä. On luonnollista, että esimerkiksi kesken päivän puuhien olemme lähempänä ylivireyttä ja puolestaan illalla nukkumaan mennessä lähempänä alivireyttä.

Alivireydessä voi kokea alakuloa, hidastuneisuutta, jopa masentuneisuutta sekä lamaannusta. Tuolloin tunteiden ilmaisusta tulee usein jähmeää, keho ja mieli hidastuvat, voi olla vaikeutta kokea positiivisia tunteita. Sen sijaan ylivireydessä ajattelumme kaventuu, keho ja mieli menevät levottomaksi ja voi kokea mm. ahdistusta, aggressiota sekä keskittymishaasteita. Vireystilan vaihtelut tuntuvat niin kehossa kuin mielessä.

Vireystilaa voi harjoitella säätelemään mm. pitämällä kiinni arjen rutiineista. Säännölliset ruokailut, riittävä uni, vireystilaan sopiva liikunta (alivireydessä aktivointi esimerkiksi juosten tai reipas kävely, ylivireydessä mieluummin venyttely tai rauhallinen kävely), sekä ruutuajan sopiva määrä auttavat niin vanhempia kuin lapsia pysymään paremmin hyvän vireystilan alueella.

Kun tunnistat olevasi ylivireystilassa, voit harjoitella itsesi rauhoittamiskeinoja, esimerkiksi tietoisen hengityksen avulla. Voit kokeilla hengittää rauhallisesti 5 kertaa nenän kautta sisään ja ulos. Voit tunnustella jalkapohjiasi maata vasten, miltä esimerkiksi matto tuntuu jalkojen alla.

Kun tunnistat olevasi alivireystilassa voit koittaa aktivoida kehon liikettä esim. taputellen kehoasi tai lähtemällä kävelylle, vaikka se tuntuisi vaikealle.

Tehtävät

Tunteet kehossa

Tunteet ovat vahvasti kehollisia kokemuksia. Tässä tehtävässä pääset tutustumaan tunteiden kehollisuuteen. Erityisesti vanhemmuudessa koetut tunteet voivat yllättää voimakkuudellaan niin hyvässä kuin pahassa. Kehon reaktioihin huomion kiinnittäminen voi auttaa sinua tunnistamaan omia tunteitasi sekä tarpeita niiden taustalta. Nämä taidot tukevat tunnesäätelyäsi vanhempana.

Tunteiden ilmeneminen kehossa

Tunteet kehossa

Tunteet tuntuvat kehossa erilaisina fyysisinä reaktioina. Vanhempana voit harjoitella huomaamaan arjen tilanteissa viriäviä tuntemuksia omassa kehossasi. Kun alkaa esimerkiksi suututtaa, saatat havaita nyrkkien puristuvan yhteen, lihasten jännittyvän ja päässä voi tuntua kuumottavaa tunnetta. Ilo puolestaan voi tuntua kuplivalta energialta vatsan pohjassa. Kiitollisuus puolestaan ylävartalon rentoutumisena ja lämpö voi täyttää rintakehäsi.

Tunteet tuntuvat kehossa aaltomaisina kokemuksina, onkin tärkeää uskaltautua ottamaan aallot vastaan itseään rauhoitellen. Aallot nimittäin tulevat ja menevät. Välillä myrskyää ja toisinaan on tyyntä. Vireystilan yhteydestä tunteiden säätelyyn voit lukea lisää seuraavassa tehtävässä.

  • Ylläolevassa kuvassa kylmät sinisen sävyt kuvastavat aktiivisuuden laskua ja punaiset puolestaan aktiivisuuden nousua. Pohdi kuvan pohjalta, missä kehon osissa sinun kohdallasi kyseiset tunteet tuntuvat? Voit keksiä myös muita tunteita, kuin kuvassa olevia.
  • Miten kuvailisit paineen tuntua kehossasi eri tunteiden kohdalla? Missä paine tuntuu? Onko se voimakkaampaa tiettyjen tunteiden kohdalla?
  • Mitä värejä kuvaisit kehossasi olevan eri tunteiden kohdalla?
  • Tunnistatko tunteet kehossasi jo siinä kohtaa kun ne alkavat virittyä?
  • Voit halutessasi piirtää vastaavia ihmishahmoja ja värittää niihin omat tunnekokemuksesi.

Kun olet tunnistanut jonkin tunteen kehossasi, voit harjoitella nimeämään ja sanoittamaan niitä itsellesi. Samalla kun nimeät kokemasi tunteen, koita antaa itsellesi myös lupa kokea se sellaisenaan kuin se on. Voit harjoitella kertomaan niistä  myös kumppanillesi, lapsellesi tai ystävillesi. Esimerkiksi “nyt huomaan olevani väsynyt ja minua ärsyttää” tai “olen iloinen, että tulit minun luokseni”.

Tehtävät

Harjoitus vihan tunteen säätelyyn

Tämän tehtävän voit tehdä milloin vain omalla ajallasi. Mieti aika ja paikka etukäteen. Kun seuraavan kerran tunnet olevasi vihainen, voit ottaa tehtävän mukaisen harjoituksen käyttöösi, jos se sinulle tuntuu toimivalta. Me kaikki suhtaudumme vihan tunteeseen eri tavoin ja myös toimimme eri tavoin.
  1. Kiinnitä huomiota, miten kehosi muuttuu kun vihan tai ärsyyntymisen tunne nousee.
  2. Pyri tietoisesti rentouttamaan hartiasi . Nosta hartioita kolme kertaa ylös, jännitä hetki ja anna hartioiden tippua alas rentona.
  3. Hengitä 10 kertaa oikein syvään. Vedä henkeä niin, että keuhkosi täyttyvät, pidät hetki hengitystä ja puhalla ulos rauhallisesti.
  4. Kosketa käsivarsiasi ja anna vihan rauhassa laskeutua.

Oliko tästä sinulle apua?

Saatat olla kiinnostunut myös näistä

Perhepulma ajanvarus-chat

Koetko haasteita parisuhteessa ja vanhemmuudessa? Älä jää yksin vaan tule keskustelemaan Väestöliiton asiantuntijan kanssa. Jos chat on jo...

Perhepulma ajanvarauschat

Koetko haasteita parisuhteessa ja vanhemmuudessa? Älä jää yksin vaan tule keskustelemaan Väestöliiton asiantuntijan kanssa. Jos chat on jo...

Perhepulma ajanvarauschat

Koetko haasteita parisuhteessa ja vanhemmuudessa? Älä jää yksin vaan tule keskustelemaan Väestöliiton asiantuntijan kanssa. Jos chat on jo...