Siirry sisältöön

Myönteisten tunteiden merkitys arjessa

Julkaistu 22.12.2021 - Tuottanut Väestöliitto
Vanhemmuudessa koetaan myönteisiä tunteita arjen tiimellyksessä. Tavallista on, että myönteiseksi tunteiksi nimetään esimerkiksi rakkaus, kiitollisuus, ilo ja toiveikkuus. On kuitenkin mahdollista kokea monenlaisia tunteita rinnakkain, voi olla iloinen esimerkiksi lasten kesäleikeistä, mutta kokea yksinäisyyttä jos ei ole ketään kenen kanssa jakaa näitä hetkiä. Tai voi kokea olevansa väsynyt, mutta onnellinen.

Myönteiseksi koetut tunteet arjessa

Lapsiperhearjessa kiitollisuuden ja myönteiseksi koettujen tunteiden merkitys auttaa jaksamaan ja saa arjen tuntumaan mielekkäältä. Tiukatkin arjen tilanteet ovat selätettävissä, jos kykenee huomaamaan hyvän ja sallimaan itselleen myös myönteisiä tunteita. Joskus väsyneenä ja kuormittuneena voi olla vaikeaa kokea ja sallia näitä tunteita itselleen. Lue myös artikkeli: Väsynyt, mutta onnellinen vanhempi.

Halutessasi voit tehdä alla olevat tehtävät, kuinka olla kiitollinen hetkessä sekä lisää mielihyvää arkeen.
Tehtävien alla on myös kodin tunneilmapiiritesti, jossa voit pohtia myönteisten tunteiden näyttäytymistä arjessasi.

Tehtävät

Kuinka olla kiitollinen hetkessä?

Tässä harjoituksessa voit pysähtyä pohtimaan arjessa koettuja kiitollisuuden aiheita. Kiitollisuuden tunne auttaa pysähtymään hetkeen ja suuntaamaan huomion hyvään. Se auttaa jaksamaan ja kokemaan elämän merkitykselliseksi. Harjoitteen on tarkoitus lisätä tyytyväisyyttä arjen hetkiin, sekä auttaa huomaamaan arjen pienet kiitollisuuden aiheet.
piirroskuva, jossa vanhempi halaa lastaan
Kuva: Sanna Härkönen

Harjoituksen voit tehdä missä kohtaa päivää hyvänsä. Harjoituksen tekeminen onnistuu parhaiten virkeänä ja kylläisenä. Tarkoituksena on huomata niitä asioita, joista voit olla kiitollinen juuri siinä hetkessä.

  1. Pysähdy arjen tiimellyksessä.
  2. Kiinnitä huomiosi sen hetken aistimuksiin. Mitä näet ja koet ympärilläsi, mistä voit olla kiitollinen?
  3. Jos ankarat ajatukset tai huonot tunteet tunkeutuvat hetkeen, kiitä niitä, mutta kerro niille, että heidän aikansa on vähän myöhemmin.
  4. Päästä hetkeksi irti kontrollista.
  5. Katso esimerkiksi lapsesi hymyä tai kotiasi. Voitko pysähtyä nauttimaan lämpimästä suihkusta, hyvästä ruoasta, lapsen tuoksusta ja elämän äänistä. Käytä kaikkia aistejasi: näkö, kuulo, haju, maku ja tunto.
  6. Mistä kaikesta voitkaan olla juuri tänään kiitollinen ja kokea hyvää oloa?
  7. Viipyile tunteessa sen aikaa, kuin se on mahdollista ja tuntuu sinusta luontevalta.
Tehtävät

Lisää mielihyvää arkeen

Tässä tehtävässä voit pohtia keinoja lisätä mielihyvää ja onnellisuuden tunteita arkeesi. Onnellisuuden tunteiden määrää voi kasvattaa arjessa lisäämällä mielihyvää kasvattavia tekoja, esimerkiksi ulkoilemalla, tapaamalla ystäviä tai nauttimalla hyvästä ruoasta. Omien arvojen mukainen elämä on myös merkittävä onnellisuuden lähde. Onnellisuus ei synny päätöksestä olla onnellinen tai työnteosta onnellisuuden eteen, vaan merkityksellisten ja mielihyvää tuottavien tekojen sivutuotteena.

Mielihyvää tuottavien tekojen lisääminen

Kirjoita lista itsellesi mielihyvää tuottavista asioista (esimerkiksi ulkoilu, ystävät, pyöräily, hyvä ruoka, saunominen) ja valitse listasi 5 asiaa, jotka haluat toteuttaa seuraavan kahden viikon aikana.  Kirjoita asiat kalenteriisi ja pyri toteuttamaan ne parhaasi mukaan. Voitko jakaa mielihyvän kokemukset kumppanisi, ystäväsi tai jonkun muun kanssa?

Hyvät teot

Hyvien tekojen tekeminen lisää onnellisuuden tunteita tutkitusti. Hyvät teot ovat sellaisia, joissa kokee aidosti auttavansa ja ilahduttavansa muita. Tee tulevan viikon aikana päivittäin yksi hyvä teko, joka tuntuu luontevalta. Soita esimerkiksi ystävälle, vie lapset leikkipuistoon tai hymyile läheiselle.

Onnen hetkiä

Milloin olet kokenut erityistä tyytyväisyyttä arjessasi? Mitä silloin teet lapsesi tai lapsiesi kanssa? Kuinka sinun hyvä olosi näkyy lapsissasi? Voisiko näitä hetkiä tehdä useammin arjessa?

 

Testit

Oliko tästä sinulle apua?

Saatat olla kiinnostunut myös näistä

Lapsen viisi toivetta eroaville vanhemmille

Vanhempien ero on myös lapsen kriisi. Eroavat aikuiset voivat sitä omalla toiminnallaan syventää tai madaltaa. Parhaimmillaan vanhemmat...

Puhutaan rahasta osa 2: Raha-asioista puhuminen lapsen kanssa

Lasten ja nuorten kanssa on tärkeää puhua rahasta ikätasoisesti. Lapsille voi kertoa perheen rahatilanteesta ja siitäkin, että ei ole varaa...

Nuoren itsenäistyminen haastaa vanhemman muutokseen

Itsenäistyvä nuori haastaa myös vanhempaa itsenäistymään. Vanhemman tehtävä on sekä tukea nuorta hänen itsenäistymisessään että kantaa...