Oman ja kumppanin historian ymmärtäminen

Läheiset ihmissuhteet, kuten perhe ja ystävät, muokkaavat sitä, keitä olemme ja kuinka käyttäydymme. Voimme esimerkiksi saada kotoa mallin siihen, kuinka vaikeita asioita käsitellään. Toisaalta ihminen voi vaikuttaa myös itse omaan käyttäytymiseensä, esimerkiksi pyrkimällä toimimaan toisin, kuin omat vanhemmat.

Oman ja kumppanin elämänhistorian läpikäyminen auttaa ymmärtämään, mitä päällepäin näkyvän käyttäytymisen taustalla on. Voit tuntea myötätuntoa ja ymmärtää kumppaniasi paremmin, kun kuulet hänen lapsuuden ja nuoruuden kokemuksistaan.

Lapsuudenkodista ihminen saa ensimmäisen esimerkin siitä, mitä parisuhde on. Näit esimerkiksi, miten vanhempasi toimivat omassa suhteessaan, kuinka he näyttivät toisilleen välittämistä ja kuinka he riitelivät tai sopivat asioista. Näit perheenjäsenten erilaisia rooleja ja tehtäviä ydinperheessä. Ehkä näit myös vanhempien eron ja myöhemmät uudet suhteet ja uudet perhemuodot. Elämänhistoriasi ei välttämättä määrittele, millä tavalla suhtaudut parisuhteisiin ja miten käyttäydyt omassa seurustelusuhteessasi. Tutustumalla omaan historiaasi voit tulla tietoisemmaksi siitä, mitä ajatusmalleja, toiveita tai vaikkapa pelkoja olet ottanut mukaasi lapsuudenperheestäsi. Voit pohtia, mitä lapsuudenperheesi toimintamalleja haluaisit säilyttää ja mistä luopua.

Lapsuuden kokemukset ja omat uskomukset

Seurustelusuhde nostaa pintaan odotuksesi ja kaipauksesi, mutta ikävä kyllä myös kaikki pelkosi ja kielteiset uskomuksesi. Oman kumppanin ilmeet, eleet ja sanat nostavat herkästi pintaan kokemukset siitä, oletko voinut luottaa tulevasi rakastetuksi. Monesti aikaisemman elämänkokemukset vaikuttavat meihin tiedostamatta. Näet oman kumppanisi sellaisena, kuin tämä on, mutta toisinaan myös heijastat häneen kokemuksiasi aikaisemmista ihmissuhteistasi.

Jos olet omassa lapsuudessasi viettänyt paljon aikaa yksin ja tottunut luottamaan vain itseesi, kiintymyksen syveneminen kumppaniin voi herättää ahdistusta. Suhteessa olo on ehkä omassa historiassa tarkoittanut sitä, että ollaan yhdessä, mutta erikseen. Tunteista tai tarpeista ei keskustella ja ne ovat jokaisen omalla kontolla. Jos seurustelukumppani alkaa vaatia syvällisiä keskusteluja ja tunnetason läheisyyttä, tämä voi tuntua vieraalta ja vaikealta.

Jos et ole lapsuudessasi voinut täysin luottaa rakkauden ja huolenpidon pysyvyyteen, saatat korostetusti pelätä tulevasi hylätyksi. Turvallisuuden tunteesi on riippuvainen siitä, että varmistat toisen lähellä olon. Tällöin toisen poissaolon hetket voivat herkästi tuoda pintaan ahdistusta ja hätäännystä. Suhteessa tämä saattaa aiheuttaa riitoja ja toisen sitomista.

On hyvä huomioida mitä erilaiset kiintymyksen tavat voivat tuoda seurustelusuhteeseen. Jos toinen saa turvaa menemällä hyvin lähelle ja toiselle lähelle meno aiheuttaa ahdistusta, voi suhteeseen syntyä väärinkäsityksiä. Toinen saattaa tulkita toisen vetäytymisen merkkinä välittämisen puutteesta ja alkaa vaatia läheisyyttä. Toinen taas voi säikähtää vaativuutta ja vetäytyä vielä voimakkaammin. Tällaisissa tilanteissa on hyvä havainnoida omaa tapaa toimia ja sen herättämiä tunteita toisessa. Läheisyyttä välttelevä voi harjoitella sitä, että avautuu enemmän ja uskaltautuu luottamaan toiseen. Läheisyyttä kaipaava taas voi yrittää rauhoitella itseään ja vahvistaa omaa itsetuntoaan.

Omat kielteiset uskomukset itsestä ja toisista syntyvät kipeiden elämäntilanteiden yhteydessä, kun omanarvontunto tai läheisyyden tunne toisiin ihmisiin on uhattuna. Kun omassa seurustelusuhteessa on yksinjäämisen hetkiä, voi tilanteissa toistua varhainen kokemus siitä, miten omat vanhemmat ovat hylänneet tai jättäneet liian yksin. Vaikea kokemus voi nousta pintaan myös myöhemmästä elämästä. Esimerkiksi koulukiusaaminen tai seksuaalinen kaltoinkohtelu voivat vaikuttaa omiin uskomuksiin. Vaikeat kokemukset voivat kalvaa luottamusta siihen, että oma kumppanisi voisi oikeasti ajatella sinusta hyvää. Näin menneisyyden kokemukset voivat tulla suhteen väliin ja vaikuttaa suhteen läheisyyteen.

Kielteisiä uskomuksia voivat olla esimerkiksi: ”en kelpaa kenellekään”, ”keneenkään ei voi luottaa”, ”lopulta pitää pärjätä aina itse” tai ”olen huonompi kuin muut”.

On tärkeää voida jakaa kumppanille omia kipeitä elämänkokemuksia ja niissä syntyneitä uskomuksia. Se ei aina ole helppoa. Saatat pelätä, että kumppanisi ei enää arvosta sinua, jos näytät hänelle herkkyytesi. Päinvastoin on tavallista että omien säröjen paljastaminen syventää suhdetta sekä auttaa siinä, että kumppanin on helpompi ymmärtää käyttäytymistäsi sekä tarjota tukea ja lohtua.

Kun katsoo videoiden pareja, voi nähdä, millaisia tunteita tai ajatuksia heillä on. Monesti omat pelot tai uskomukset jäävät kertomatta toiselle. Silloin toinen ei voi auttaa niiden kanssa tai korjata vääriä pelkoja.

Pyry ja Petra: Pyry on tullut myöhään kotiin. Petra kyselee, missä Pyry on ollut ja miksi Pyry ei ole laittanut mitään viestiä. Petra tuo esiin pettymystään ja Pyry hiljenee. Petra kertoo kameralle, että hänestä tumtuu siltä, että hän ei merkitse mitään Pyrylle. Hän kokee, että hänon kakkospaikalla ja kaverit ovat tärkeämpiä, kuin hän. Petra pelkää, ettei Pyry ehkä haluakaan olla hänen kanssaan. Pyry taas kertoo kameralle, että kokee tekevänsä kaiken väärin. Pyryn huoli on, että hän ei sovi tähän parisuhteeseen ja että Petra ansaitsisi paremman.

Elsa ja Essi: Essi on jutellut exänsä kanssa, jolla on ollut elämässä vaikeaa. Hän kertoo empaattisesti exän huolista Elsalle. Elsa loukkaantuu tästä ja korottaa ääntään. Hänestä Essi on liian kiltti ja häntä käytetään hyväksi. Elsa kertoo kameralle, kuinka hänestä tuntuu, että muut ovat tärkeämpiä Essille kuin hän. Essi on olemassa vain toisia varten. Essi taas toteaa kameralle, että hän kokee tekevänsä kaiken väärin ja olevansa vääränlainen

Tarpeet uskomusten takana

Monesti hankalan tunteen tai uskomuksen kääntöpuolelta löytyy jokin täyttymätön toive tai tarve, jonka kanssa on jäänyt yksin. Kielteiset uskomukset syntyvät tilanteissa, joissa ihminen on kokenut jäävänsä liian yksin hankalien tunteiden kanssa tai kokee, että oma arvo on viety.  Ihminen jää kaipaamaan sitä, että joku näkisi hänet ja tarjoaisi sellaista tukea, jota ilman on jäänyt.

Jos kielteinen uskomus on, että ”en kelpaa kenellekään”, suurin tarve omassa suhteessa voi olla se, että saisi puolisolta vahvistusta siihen, että riittää omana itsenään. Jos taas kielteinen uskomus on, että ”keneenkään ei voi luottaa”tai ”lopulta pitää pärjätä aina itse”, voi omalta kumppanilta toivoa eniten konkreettista apua ja turvallisuutta.

Monesti on vaikea pyytää toiselta sitä, mitä todella kaipaisi. Käykää nyt läpi tehtävä, jossa voitte kertoa, mitä kaipaisitte kumppanilta vaikeassa elämäntilanteessa.