Siirry sisältöön
Laadimme kyselyn vanhemmuutta pohtiville ja vauvapäätöksen jo tehneille. Kokoamme tuoreiden vanhempien kuvauksia, siitä, miten arki muuttui raskauden yrittämisen, odotuksen ja vauvan myötä.

Tunnelmia Väestöliiton vauvahaave-kyselystä

“Noin 23 vuotiaaksi asti olin sitä mieltä, että en halua lapsia. Ajatus tuntui vain lähinnä epämiellyttävältä, en nähnyt siinä mitään järkeä. Sitten yhtäkkiä se alkoikin vaikuttaa mielenkiintoiselta ja sellaiselta asialta elämässä, että sitä ei voi mihinkään verrata. Halusin ehdottomasti tietää mitä lapsen saaminen on. En hakenut faktapohjaista tietoa, lähinnä lähipiirin raskaana olevilta utelin asiasta. Varmaan vauvakuume tarttui. Olin siihen asti koko elämäni suhtautunut lapsiin ja lapsen saamiseen voimakkaan negatiivisesti, ettei mieleeni  juolahtanut ajatella niitä hyviä puolia. Negatiiviset mietteet auttoivat tavallaan varautumaan lapsen saantiin, tai että minulla ei ollut mitään ruusuisia kuvia siitä. Näin ollen kohdatut vaikeudet eivät tulleet yllätyksenä. Eihän sitä lapsen saannin kokonaisvaltaisuutta ymmärrä ennen kuin sen kokee ja elää. Päätöksentekoon olisi voinut ehkä vielä enemmän kuulla niitä negatiivisia kokemuksia, koska kun niitä itselle tuli, niin ne on edelleen sellainen asia mistä ei kovin helposti kehtaa puhua, vaikka varmasti kaikki niitä kokee.”

 

“Raskaus oli helppo, nautin raskausajasta. Liikuin viime hetkiin saakka paljon, ja ehkä siitä syystä synnytys oli nopea, helppo, “kivuton” ja palautuminen sujui todella nopeasti. Puoliso oli enemmän huolissaan ja hän saattoi yöllä herättää minut, kun vauva mylläsi mahassa, että “eikö sua satu?” Kun hän tunsi liikkeet vatsan läpi. Itse koin turvallisuuden tunnetta ja nukuin kuin tukki vauvan riehuessa. Puoliso pelkäsi meidän molempien puolesta läpi raskauden, itse en halunnut kertoa odotuksesta kovin julkisesti vaan halusin nauttia odotuksesta pienessä piirissä. Koska mahani pysyi tosi pienenä niin liikkuminen oli tosi helppoa läpi raskauden.”

 

“Suhde oli vakaalla pohjalla. Oli hankittu oma talo ja laitettu se kuntoon. Tämän jälkeen mies oli myös valmis lapsen hankintaan, kun ei tarvinnut stressata remontti asioita pienen lapsen kanssa. Itse halusin enemmän lasta, ja olisin ollut valmis jo aiemmin vanhemmaksi. Itsestä lasten hankinta on luonnollinen jatkumo.”

 

“Olisin kaivannut nuorempana tietoa siitä, kuinka vaikeaa raskaaksitulo voi olla. Jälkikäteen ajatellen käytimme kumppanini kanssa ehkäisyä liian pitkään, ennen kaikkea sen takia, että oma seksuaalikasvatus oli niin ehkäisykeskeistä. Olisin kaivannut enemmän tietoa myös siitä, että elämän ei tarvitse olla “valmis” (tutkinto ja vakityöpaikka), jotta elämä lapsen kanssa voi olla hyvää, ja että esim. opiskelujen ei tarvitse loppua siihen, että saa lapsen. Olisin kaivannut enemmän tietoa myös sitä, kuinka kivaa ja antoisaa elämä lasten kanssa voi olla.”

 

“Raskaaksitulo oli vaikeaa, käytiin ennen kumpaakin raskautta hedelmöityshoidoissa. Molemmat lapset saivat lopulta alkunsa luomusti, vaikka luomuraskautumisen mahdollisuus piti olla äärimmäisen heikko. Ehkä se osittain vaikuttaa siihen, että pidän heitä molempia ihmeinä. Raskausajat sujuivat hyvin, olin todella hyvinvoiva ja nautin kehostani eri tavalla kuin koskaan aikaisemmin. Ensimmäistä raskautta tosin varjosti huoli siitä, voiko oikeasti olla mahdollista, että vauva syntyisi elävänä (vaikka siis mikään ei missään vaiheessa viitannut siihen, etteikö näin olisi). Myös läheisille meidän raskaudet olivat tosi toivottuja. Kumppanin (mies) seksihaluihin loppuraskaus vaikutti, vaikka hän oli tietoinen, ettei yhdyntä vahingoita vauvaa yms., mutta silti hän oli huomattavasti vähemmän aktiivinen kuin yleensä.”

 

Tutustu myös sisältöihin:

Vanhemman seksuaalisuus vauvavuonna -kurssi löytyy täältä.

Vanhemmuus täynnä tunteita -kurssi täältä.

Kuinka selvitä arjen kaaoksesta -artikkeli täältä.

Seksuaalisuus raskauden aikana ja synnytyksen jälkeen -artikkeli täältä.

Katso webinaari “Ihana, kamala vauvavuosi” täältä. Videon kesto 27:03.

 

 

Oliko tästä sinulle apua?

Saatat olla kiinnostunut myös näistä

Mitä on astman hallinta? / Astman omahoidon ABC -hankkeen tietoisku

Tallenne Astman omahoidon ABC -hankkeen tietoiskusta. Luennoimassa keuhkolääkäri Antti Saarinen Filha ry:stä.

Digilaitteet ja keskittyminen, tehtäviä lapsen kanssa

Tässä osuudessa voitte käsitellä yhdessä lapsen kanssa digilaitteiden vaikutuksia keskittymiseen. Lue alapuolella olevat tehtävänannot....

Vertaistuesta voimaa astman omahoitoon

Astman omahoidolla tarkoitetaan sairastuneen osallistumista oman hoitonsa suunnitteluun ja toteutukseen. Omahoidon toteuttamiseen saat tukea...