Siirry sisältöön

Seksuaalisuus raskauden aikana ja synnytyksen jälkeen

30.09.2021 klo 15:23 - Kirjoittanut Vanhemmuuden asiantuntijat , Väestöliitto
Seksuaalisuus ja seksi niin raskauden aikana kuin synnytyksen jälkeen voivat herättää kysymyksiä. Esiin voi nousta myös haasteita. Raskaus ja vauvan syntymä vaikuttavat elämään suuresti. Uudessa tilanteessa on hyvä oppia puhumaan sen herättämistä tunteista, mieltä painavista asioista ja mahdollisista käytännön ongelmista.

Seksuaalinen halukkuus vaihtelee raskauden eri vaiheissa 

Seksuaalinen halukkuus voi vaihdella raskausaikana paljonkin. Joillakin raskaus ei juurikaan vaikuta haluihin suuntaan tai toiseen, toisilla se voi vakuttaa paljonkin. Raskauden aikaiseen seksiin ja seksuaalisuuteen vaikuttaa usein myös se, missä vaiheessa raskaus on.  

Raskauden ensimmäisellä kolmanneksella kiinnostus seksiin saattaa vähentyä, jos odottaja on väsynyt, huonovointinen tai itkuherkkä. Raskaus aiheuttaa myös rintojen aristusta, jonka vuoksi niiden hyväily voi sattua. Myös hiivatulehduksia voi olla ja penetraatioseksi joko peniksellä tai seksilelulla saattaa aiheuttaa silloin kirvelyä ja kipua. 

Raskauden toisella kolmanneksella seksuaalinen halukkuus ja nautinto yleensä kasvavat. Varsinkin kumppanit kertovat usein, että seksi oli tässä vaiheessa erityisen hyvää. Molemmat ovat jo tässä vaiheessa tottuneet ajatukseen vauvan tulosta eikä yleensä pahoinvointikaan enää vaivaa. Suhde kumppaniin voi tuntua tässä vaiheessa erityisen läheiseltä ja intiimiltä. 

Viimeinen raskauden kolmannes on puolestaan aikaa, jolloin seksuaalinen halukkuus voi laskea. Iso vatsa voi tuntua olevan tiellä, ja odottaja saattaa tuntea olonsa kömpelöksi. Tämän ei kuitenkaan tarvitse haitata seksielämää. Tässä vaiheessa voi ottaa mielikuvituksen ja luovuuden avuksi! Uusien paikkojen ja asentojen kokeilu voi auttaa, ja opittua voi käyttää jatkossakin. Toisilla halukkuus voi puolestaan lisääntyä.

Raskausaikana hormonaaliset vaihtelut vaikuttavat myös seksuaalisiin haluihin. 

Mahdollisista peloista kannattaa puhua 

Raskaus voi aiheuttaa myös pelkoja, jotka vaikuttavat seksielämään. Esimerkiksi kumppanilla voi olla pelkoa siitä, että penis tai seksilelu ”tökkii” vauvaa yhdynnän aikana. Onkin tärkeä tietää, että lähtökohtaisesti vauva on hyvin suojattu. Mielikuvitusta voi käyttää vapaasti seksissä ja seksuaalisuudessa. 

Jos pelkoja on, niihin auttaa parhaiten tieto. Kannattaa keskustella ennen kaikkea oman kumppanin kanssa, mutta asiasta voi puhua myös neuvolassa tai seksuaalineuvojan vastaanotolla. 

Vaikka se ei ole kovin tavallista, on mahdollista, että raskauden aikana joudutaan luopumaan penetraatioseksistä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että koko seksielämä pitäisi laittaa tauolle. Kaikki muu kehon hyväily on edelleen sallittua, vaikka yhdynnät olisivatkin kielletty. 

Vauvan syntymän jälkeen seksi usein jää hetkeksi 

Myös synnytys ja sen jälkeinen vauvaelämä vaikuttavat usein seksuaalisuuteen ja seksielämään. Ongelmia voivat aiheuttaa muun muassa fyysiset vaivat. Esimerkiksi limakalvojen kuivuus on yleinen vaiva. Se voi aiheuttaa kipua yhdynnässä, ja siten aiheuttaa jännitystä. Kivusta ei kuitenkaan tarvitse kärsiä, vaan asia voidaan hoitaa apteekista saatavilla kosteuttavilla emätinpuikoilla ja voiteilla sekä tarvittaessa myös paikallisestrogeenilla, jota myös saa apteekista ilman reseptiä. Myös liukuvoidetta kannattaa käyttää runsaasti. Jos itsehoidosta ei ole riittävää apua, kannattaa hakeutua lääkärin vastaanotolle. Synnytyksen jälkeen kannattaa muistaa, että vaikka joku seksitapa ei tuntuisi hyvältä, toisenlainen seksi voi tuntua. 

Myös unenpuute ja väsymys ovat tavallinen syy siihen, ettei seksi vauva-arjessa kiinnosta. Unen priorisoiminen seksin edelle voi silloin olla täysin perusteltua. Unen ongelmiin kannattaa hakea apua neuvolasta. Vauva-arjessa voi joutua muuttamaan seksiin liittyviä tapojaan radikaalistikin, ja esimerkiksi opetella ajoittamaan seksin vauvan päiväuniaikaan viikonloppuisin. 

On luonnollista, että vauvan syntymän jälkeen seksi jää hetkeksi. Uudessa tilanteessa keskitytään vauvaan ja tutustutaan myös kumppaniin uudella tavalla. Seksiä ei kuitenkaan kannata jättää liian pitkäksi aikaa. Pitkä (arviolta 6kk) seksittömyys voi aiheuttaa kynnyksen, jonka yli alkaa olla hankala päästä. Voit olla myös kiinnostunut artikkelista: Seksuaalinen haluttomuus synnytyksen jälkeen.

Asiasta kannattaa keskustella kumppanin lisäksi neuvolassa, apua voi hakea myös seksuaalineuvonnasta. Jos seksielämän loppumisen taustalla on traumoja, voidaan tarvita myös terapiaa. 

Molemmilla on aina oikeus kieltäytyä seksistä. Kieltäytyessä on tärkeää, kun muistaa tehdä se niin, ettei loukkaa ja torju toista. 

Kannattaa kuitenkin suhtautua avoimesti toisen kutsuun. Joskus voi antaa hetken viedä mukanaan. On hyvä unohtaa välillä äitiys, isyys, silittämättömät pyykit ja hakkaamattomat halot. Jos miettii liikaa, onko kaikki nyt varmasti hyvin ja haluaako nyt varmasti, menettää paljon hyviä hetkiä. 

On muistettava, että parisuhteessa molemmat ovat vastuussa hellyydestä, eroottisen kipinän säilyttämisestä ja avoimuudesta. Vaikka ongelmiakin olisi, on hyvä pyrkiä keskustelemaan niistä tasavertaisesti sekä kuulemaan myös toisen kokemusta asiasta. On hyvä puhua siitä, mikä surettaa tai saa iloiseksi, ei tunnu hyvältä tai tuntuu hyvältä. Asiat kannattaa jakaa kumppanin kanssa, se puolittaa murheet. 

Kirjoittanut: Vanhemmuuden asiantuntijat, Väestöliitto
Artikkelia varten on haastateltu Väestöliiton kliinistä seksologia Tarja Santalahti

Oliko tästä sinulle apua?

Saatat olla kiinnostunut myös näistä

Lastenpsykiatrin chat monikkoperheille

Tervetuloa kahdenkeskiseen chattiin! Voit kysyä monikkkoperheen lasten tai aikusten asioista. Linjoilla kanssasi lastenpsykiatri, psykoterapeutti ja...

Lastenpsykiatrin chat monikkoperheille

Tervetuloa kahdenkeskiseen chattiin! Voit kysyä monikkkoperheen lasten tai aikusten asioista. Linjoilla kanssasi lastenpsykiatri, psykoterapeutti ja...

Lastenpsykiatrin chat monikkoperheille

Tervetuloa kahdenkeskiseen chattiin! Voit kysyä monikkkoperheen lasten tai aikusten asioista. Linjoilla kanssasi lastenpsykiatri, psykoterapeutti ja...