Siirry sisältöön

Mindfulness-kurssin esittely

Julkaistu 15.01.2019 - Tuottanut Elina Kauppila , mindfulness MBSR -ohjaaja CFM® , Äidit irti synnytysmasennuksesta Äimä ry
Mindfulness käännetään suomeksi usein tietoisuustaidoiksi tai hyväksyväksi tietoiseksi läsnäoloksi. Mindfulness-metodi, jota käytetään tässä verkkokokonaisuudessa, perustuu Massachusettsin yli-opistossa kehitettyyn MBSR-menetelmään. Lyhenne tarkoittaa mindfulnessiin perustuvaa stressin vähentämistä (Mindfulness-Based Stress Reduction). Menetelmän on kehittänyt Jon Kabat-Zinn ja sitä on akateemisesti tutkittu vuodesta 1979.

Alun perin mindfulness-harjoittamisen vaikutuksia tutkittiin pitkäaikaissairailla, masentuineilla ja kroonisesta kivusta kärsivillä. Tutkimusten kohteena on useimmiten pidempiaikainen päivittäinen harjoittaminen. Tätä nykyä tutkimuksia on jo tuhansia ja niiden perusteella voidaan sanoa, että säännöllinen mindfulness-harjoitus vaikuttaa ainakin stressin vähenemiseen, elämänlaadun kohenemiseen, solujen uusiutumiseen ja erilaisiin paranemisprosesseihin.

Kun harjoittamiseen tutustuu, on olennaista ymmärtää, ettei sillä yritetä tavoittaa mitään toista tasoa, mielentilaa tai edes rauhaa. Itse asiassa kysymys on kokonaan suorittamisesta ulos astumisesta – siirrymme kokemisen tilaan ja tutkimme sitä, mitä meissä oikeasti tapahtuu kullakin hetkellä.

Mindfulness onkin ensisijaisesti kokemuksellinen metodi. Siitä voi lukea loputtoman paljon, mutta sitä ei voi ymmärtää ilman harjoittamista ja omaa kehollista kokemusta ja sen tuomaa oivallusta.

Mindfulness on tämän hetken tutkimista sellaisena kuin se kulloinkin on. Omaa kokemusta tutkitaan kehon tuntemuksiin tutustumalla. Harjoituksissa aistitaan kehon jotain määriteltyä toimintaa tai aistikokemusta tietyn ennalta määritetyn ajan. Se, kuinka täsmällisesti kehon tuntemukset tavoittaa, on toisarvoista. Toisaalta kehon tuntemuksiin tutustuminen voi olla hyvinkin antoisaa.

Mieli on luonteeltaan sellainen, että se saattaa poukkoilla ajatuksiin, muistoihin, odotuksiin ja suunnitelmiin. Kun huomaat, että mieli vaeltaa, yritä olla lempeä ja tuomitsematta tuo huomiosi takaisin siihen, mihin se kyseessä olevassa harjoituksessa kohdistetaan. Tämä lempeys vahvistaa lempeää puhetapaa itsellesi arjessa. Huomion tuominen takaisin vahvistaa kykyäsi tehdä arjessa tietoisia valintoja oman toimintasi suhteen.

Myös tunteet ja aistimukset vaihtelevat harjoituksen aikana. Huomaa nekin lempeän hyväksyvästi ja kun toteat huomiosi karanneen niihin, tuo se taas tuomitsematta sinne, minne haluat huomion suunnata. Jos huomaat ahdistusta, kokeile, voitko olla lempeä tuota ahdistusta kohtaan.

 

Harjoitukset voivat olla muodollisia tai epämuodollisia. Muodollisiin harjoituksiin luetaan istumameditaatio, kävelymeditaatio, jooga ja kehomeditaatio. Näissä videoissa muodollisia harjoituksia edustavat kävely-, istuma- ja kehomeditaatio. Epämuodollista harjoittamista on se, kun tuot läsnäoloa mihin tahansa arkiseen toimintaan. Epämuodollisia harjoituksia videoissa ovat ruokailu- ja tiskaamisharjoitukset.

Tässä kokonaisuudessa harjoitukset ovat eri pituisia keskenään, jotta voit valita sen, joka sinua parhaiten palvelee. Jos olet kovin kiireinen tai ahdistunut, valitse lyhyempi harjoitus. Pidempi ei tarkoita parempaa. Olennaista on harjoittaa mieluummin vähän kuin ei ollenkaan. Lyhyen harjoituksen voi saada ujutettua paremmin esimerkiksi vauvan päiväunien ajaksi tai voit tehdä vaunukävelyn lomassa kävelymeditaation. Tarkoitus on parantaa elämänlaatua, ei luoda lisäpaineita. Harjoitus on elämää varten, ei toisin päin. Ole siis lempeä itseäsi kohtaan ja valitse sellainen harjoitusaika ja -paikka, joka nyt on paras mahdollinen sinulle.

Jos haluat lukea lisää mindfulnessista, esimerkiksi Jon Kabat-Zinnin Mindfulness on todella hyvä kirja aloittaa.

Kaikissa mindfulness-harjoituksissa harjoitellaan suhtautumista omiin ajatuksiin, reaktiohin ja tunteisiin. Jos siis tunnet ärtymystä, pitkästymistä, turhautumista tai epämukavuutta, hyvä! Silloin olet huomannut tuon tunteen ja juuri silloin olet tietoinen siitä. Jos voit vielä hyväksyä tunteen olemassaolon ja sallia sen myös mahdollisesti mennä ohi, olet asian ytimessä. Tämä taito siirtyy arkeen. Sitä voi harjoitella vain omassa kehossa omalla kokemuksella ja siksi näiden harjoitusten tekeminen on olennaista.

Ihannetilanteessa mindfulnessia harjoitetaan ryhmässä kokeneen ohjaajan kanssa. Suomessa koulutettuja mindfulness-ohjaajia alkaa olla jo ainakin kaikissa suurimmissa kaupungeissa.

Ryhmässä harjoituksen hyötynä on ohjaajan ja ryhmän tuki. Käytännössä elämäntilanne voi kuitenkin olla sellainen, että kursseille pääseminen on hankalaa. Tuolloin harjoituksiin voi tutustua omatoimisesti – kuten tämän kokonaisuuden avulla. Jos kohtaat haasteita tai kysymyksiä, käänny Äimä ry:n tai kokeneen ja koulutetun mindfulness-ohjaajan puoleen.

Oliko tästä sinulle apua?

Saatat olla kiinnostunut myös näistä

Mitä on astman hallinta? / Astman omahoidon ABC -hankkeen tietoisku

Tallenne Astman omahoidon ABC -hankkeen tietoiskusta. Luennoimassa keuhkolääkäri Antti Saarinen Filha ry:stä.

Digilaitteet ja keskittyminen, tehtäviä lapsen kanssa

Tässä osuudessa voitte käsitellä yhdessä lapsen kanssa digilaitteiden vaikutuksia keskittymiseen. Lue alapuolella olevat tehtävänannot....

Vertaistuesta voimaa astman omahoitoon

Astman omahoidolla tarkoitetaan sairastuneen osallistumista oman hoitonsa suunnitteluun ja toteutukseen. Omahoidon toteuttamiseen saat tukea...