Siirry sisältöön

Astman ABC - miten varautua talveen?

Julkaistu 05.09.2023 - Tuottanut Filha ry
Talven kylmä ja kuiva pakkasilma saa posket hehkumaan ja moni mielii talviharrastusten pariin. Astman ollessa hyvässä hoitotasapainossa voi talvesta nauttia usein täysin palkein.

Kylmä ilma ja liikkuminen talvipakkasilla

Kylmän ilman hengittäminen kuivattaa ja jäähdyttää hengitysteitä aiheuttaen sen supistumista. Erityisen herkkiä lämpötilojen poikkeavuuksille ovat astmaa sairastavat etenkin, jos astma ei ole hyvässä hoitotasapainossa. Jo parin asteen pakkanen ärsyttää nenän limakalvoja, jolloin nenän limakalvot turpoavat ja oireena on vesinuha. Nenän ollessa tukossa siirrytään hengittämään suun kautta. Hengitys voi vinkua ja uloshengitys tuntua raskaalta.

Hyvä fyysinen kunto on tärkeä osa astmaa sairastavan omahoitoa…

Lämpötilan nopeat muutokset tai pitkittyneet pakkasjaksot voivat kuormittaa kaikkien, ei ainoastaan astmaa sairastavien, elimistöä aiheuttaen esimerkiksi sydän- ja hengitystieoireita. Hengitysoireita ilmenee usein pakkasen ollessa 15–25 astetta. Myös hengitystieinfektioiden riski voi kasvaa kuivassa pakkasilmassa. Kylmän sieto on kuitenkin yksilöllistä, johon vaikuttavat muun muassa ikä, fyysinen kunto, sukupuoli, tupakointi ja ihonalaisen rasvan määrä.

Hyvä fyysinen kunto on tärkeä osa astmaa sairastavan omahoitoa, joten liikunta ei kannata lopettaa talvellakaan. Liikuntaa tulee kuitenkin harrastaa omat oireet huomioiden ja ehkäpä aiempaa rauhallisempaan tahtiin, sillä ponnistelu kylmässä voi joillakin lisätä hengitysoireita. Kasvot ja kaula on hyvä suojata ulkoliikunnan aikana esimerkiksi huivilla ja keuhkoja voi suojata hengitysilmalämmittimellä. Avaava lääke tulisi olla helposti saatavilla, lähellä kehoa, jottei se pääse jäätymään. Mikäli mahdollista, pyri liikkumaan paikoissa, joissa on mahdollisimman vähän pakokaasuja.

Kuiva sisäilma

Huoneilma on talvella lämmityskauden aikaan melkein aina kuivaa. Kovilla pakkasilla se voi kuivua entisestään. Siitä voi aiheutua silmien, limakalvojen ja ihon ärsytysoireita. Huoneilman korkea lämpötila lisää sisäilman kuivuutta. Huoneilman kosteutta lisää lämpötilan alentaminen mutta apuna voi käyttää myös ilmankostutinta. Sisäilman kosteuspitoisuuttaa tulee tällöin seurata mittarin avulla, jottei kosteus pääse nousemaan liian korkeaksi ja aiheuta rakenteisiin esimerkiksi kosteusvaurioita. Laitteen käyttö- ja huolto-ohjeisiin on hyvä perehtyä; huonosti hoidettu ilmankostutin voi muun muassa levittää ilmaan mikrobeja. Lisätietoa kodin sisäilmasta löydät esimerkiksi Hengitysliiton sivuilta: Kodin sisäilma ja kunnossapito.

Elimistön kosteustasapainoa edistää riittävä nesteiden saanti. Tarvittaessa ihon ja limakalvojen paikalloishoitoina voi käyttää esimerkiksi niille tarkoitettuja kosteuttavia voiteita, salvoja tai tippoja.

 

Mielen hyvinvoinnin ja stressin vaikutus vointiin

Jatkuva kiire, hälinä, työ, äkilliset elämänmuutokset ja kuormittavat tekijät – vain joitakin mainitakseen – voivat aiheuttaa sellaisia haasteita ja vaatimuksia, jotka vievät käytössä olevat voimavarat äärirajoille tai ylittävät ne. Tällöin puhutaan stressistä. Ajoittain sitä esiintyy jokaisen elämässä. Stressistä voi olla hyötyä silloin, kun se kannustaa kohti tavoitteita. Myönteinen stressi lisää toimintatarmoa ja tehokkuutta.

Lyhytkestoista stressiä ihminen kestää yleensä melko hyvin mutta pitkäkestoisesta, kuormittavavasta stressistä voi koitua haittaa terveydelle. Stressin kokeminen on yksilöllistä; se mikä toista innostaa voi saada toisessa ahdistusta aikaan. Stressi myös nostaa sydämen sykettä ja verenpainetta lisäten sydämen hapenkulutusta ja altistaen näin osaltaan hengenahdistukselle. Stressaantuneena sitä saattaa myös hyperventiloida eli hengitellä turhan tiheästi ja pinnallisesti. Tällöin elimistön happi-hiilidioksiditaso häiriintyy ja oireina voi olla muun muassa tukehtumisen tunne, huimaus, sydämentykytys ja käsien puutuminen.

Hapettumisstressi, käytetään myös nimeä oksidatiivinen stressi, on elimistön rasitustila, joka johtuu sen liiallisesta hapettumisesta ja solun aineenvaihdunnan tuotteesta; vapaista happiradikaaleista. Liiallinen happiradikaalien määrä on yhdistetty soluvaurioihin ja tulehduksiin.

Aikuisiällä todettu astma paranee hyvin harvoin kokonaan. Oireet pyritään pitämään hallinnassa lääkehoidolla, jota räätälöidään voinnin mukaan. Joskus sairaus, sen jatkuva hoitaminen ja sairauden mahdolliset pahenemisvaiheet voivat kuormittaa ja uuvuttaa kaiken muun arjen ohella. Tällöin puhutaan hoitoväsymyksestä. Vaikka astmassa korostuu omahoito ja sen tärkeys, se ei kuitenkaan tarkoita, että siitä tarvitsee selviytyä yksin. Apua ja neuvoa on saatavilla tämän sivuston Kysy asiantuntijalta -chatista, omalta terveysasemalta tai työterveyshuollosta. Joillakin auttaa, kun kokemuksia voi jakaa saman kokeneen kanssa. Tällöin puhutaan vertaistuesta. Vertaistukea on saatavilla esimerkiksi Hengitysliitosta ja Allergia, Iho- ja Astmaliitosta.

Astma ei ole psyykkinen sairaus, mutta sekä psyykkisiin että sosiaalisiin tilanteisiin liittyvät tekijät ja masennus voivat olla riski aikuisiän astman puhkeamiselle. Epätasapainossa olevan astman on joissakin tutkimuksissa katsottu altistavan masennukselle. Koettu stressi ja ahdistus voivat osaltaan pahentaa astman oireita. Yhteistä tekijää astman ja masennuksen synnylle on haettu tulehduksellisista tekijöistä sekä automaattisen hermoston toimintahäiriöistä.

Kuormittava stressi olisi hyvä oppia tunnistamaan, jotta siitä ei koituisi haittaa. Onko kuormittava tekijä sellainen, johon voit jotenkin omalla toiminnallasi vaikuttaa? Voitko töissä tai arjessa tehdä joitakin asioita toisin tai jättää jopa kokonaan tekemättä? Uskalla tarvittaessa pyytää apua. Akkuja voi parhaansa mukaan ladata hyvää tekevillä asioilla; huolien jakamisella, liikunnalla, musiikilla, huumorilla – mikä vain sinulle parhaiten sopii ja olet aiemmin havainnut hyväksi keinoksi. Alkoholilla stressiä ei kannata koettaa hoitaa, sillä se estää kunnon unta ja saattaa altistaa uupumiselle.

 

Vastaa ja voita!

Kun olet käynyt yhden tai useamman verkkokurssin jakson läpi, vastaa nopeaan (2 min) palautekyselyymme ja osallistu arvontaan!

Tästä palautekyselyyn.

Lähteet:

Anttila E. 1994. Vapaiden radikaalien ja antioksidanttien merkitys solun puolustusjärjestelmässä. https://www.duodecimlehti.fi/duo40364.
Hengitysliitto ry. 2023. Pakkanen. https://www.hengitysliitto.fi/elamanlaatu-ja-hyvinvointi/saa-ja-ilmanlaatu/pakkanen/.
Hengitysliitto ry. 2023. Huoneilman kosteus. https://www.hengitysliitto.fi/kodin-sisailma-ja-kunnossapito/sisailman-laatu/sisailman-olosuhteet/huoneilman-kosteus/
Honkanen A. 2022. Hyperventilaatio (liikahengitys). https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00905.
Ikäheimo T & Jaakkola J. 2019. Ulkoilman äärilämpötilojen terveysvaikutukset ja niihin varautuminen. https://www.duodecimlehti.fi/duo15206.
Kotisalmi E, Toppila-Salmi S, Karjalainen J & Kauppi P. 2019. Aikuisiässä alkavan astman riskitekijät. https://www.duodecimlehti.fi/duo15134.
Mattila A. 2022. Stressi. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00976 .
Mieli ry. 2023. Stressin hallinta. https://mieli.fi/materiaalit-ja-koulutukset/tietoa-mielenterveyden-vahvistamisesta/tyoelamanmielenterveys/mielenterveys-tyopaikalla/stressin-hallinta/.
Partanen J. 2013. Henkinen stressi aiheuttaa sydämen hapenpuutetta fyysistä rasitusta yleisemmin. https://www.duodecimlehti.fi/duo11126.

Oliko tästä sinulle apua?

Saatat olla kiinnostunut myös näistä

Mitä on astman hallinta? / Astman omahoidon ABC -hankkeen tietoisku

Tallenne Astman omahoidon ABC -hankkeen tietoiskusta. Luennoimassa keuhkolääkäri Antti Saarinen Filha ry:stä.

Digilaitteet ja keskittyminen, tehtäviä lapsen kanssa

Tässä osuudessa voitte käsitellä yhdessä lapsen kanssa digilaitteiden vaikutuksia keskittymiseen. Lue alapuolella olevat tehtävänannot....

Vertaistuesta voimaa astman omahoitoon

Astman omahoidolla tarkoitetaan sairastuneen osallistumista oman hoitonsa suunnitteluun ja toteutukseen. Omahoidon toteuttamiseen saat tukea...