Astman ABC - miten varautua kevääseen?

Verkkokurssin aiheet:

• Astmaa ja allergiaoireita – mitä tehdä?
• Nenäkannun käyttö
• Hyötyisinkö siedätyshoidosta?
• Liikkuminen katu- ja siitepölyaikaan

Astmaa ja allergiaoireita – mitä tehdä?

Allergista astmaa sairastavan kannattaa olla hereillä jo heti kevättalvella. Varsinkin koivulle allergisen kannattaa tarkistuttaa allergialääkereseptinsä jo helmikuun aikana. Euroopasta kulkeutuu tuulien mukana esimerkiksi pähkinäpuun siitepölyä, joka saattaa aiheuttaa oireita myös koivun siitepölylle allergiselle. Ajantasaisen siitepölytilanteen voit katsoa Norkosta. Siitepölyallergian hoitoon käytetään suun kautta otettavia antihistamiineja, kortisonia sisältäviä nenäsuihkeita sekä silmätippoja.

Valittu hoitotapa riippuu oireilusta: antihistamiini auttaa aivasteluun, nenäsuihke nenän tukkoisuuteen ja silmätipat silmäoireisiin. Monet siitepölyallergiaan käytettävistä lääkkeistä ovat reseptivapaita. Voit kysyä apua valintaan apteekin henkilökunnalta.

Lehtipuiden siitepölyille allergisen kannattaa yleensä suurentaa hoitavan astmalääkkeen (ns. ylläpitolääkkeen) annosta keväisin. Suurentaminen auttaa parhaiten, jos sen tekee ennen kuin astmaoireet ehtivät hankaliksi (esim. heti nenäoireiden alettua). Sinun kannattaa ottaa 1-2 lisäannosta päivässä. Älä kuitenkaan suurenna annosta, jos astmaoireesi eivät koskaan pahene keväisin, annos on jo valmiiksi suuri tai ylläpitohoitona on yhdistelmävalmiste, jonka annosta ei voi suurentaa.

Ota yhteyttä hoitopaikkaasi jo talvella, jos et ole varma, voiko annosta omatoimisesti muuttaa.

Jos ylläpitolääke ei ole jatkuvassa käytössä, kannattaa allergista astmaa sairastavan käyttää sitä päivittäin siitepölykauden aikana. Jos sinulla ei ole sellaista määrättynä ja astmaoireesi aina pahenevat siitepölykausilla, ota yhteyttä hoitopaikkaasi hyvissä ajoin ennen siitepölykauden alkua.

Siitepölyn lisäksi varsinkin kaupungissa asuvia saattaa haitata katupöly. Katupölyn ja siitepölyn yhdistelmä voi tehdä hengitystieoireita perusterveellekin. Tämän vuoksi astmaa sairastavan kannattaa kiinnittää huomiota keväällä myös nenänhoitoon. Tähän oivana apukeinona on nenäkannu, jonka avulla nenän limakalvot pysyvät puhtaana niitä ärsyttävästä katu- ja siitepölystä.

Nenäkannun käyttö

Allergisen nuhan itsehoidossa voi käyttää lisäksi myös nenähuuhtelua. Huuhtelu perustuu nenän limakalvojen mekaaniseen puhdistukseen ja ärsyttävien tekijöiden poistamiseen. Paikallislääkkeet imeytyvät myös paremmin huuhdellusta limakalvosta. Nenähuuhtelua voi tehdä nenäkannulla. Tästä pääset nenäkannun käyttö -videoon. Huuhteluun suositellaan käytettäväksi isotonista liuosta. Isotoninen liuos valmistetaan lisäämällä hienoa merisuolaa keitettyyn veteen. Yhtä desilitraa keitettyä vettä kohden laitetaan 0,9 grammaa merisuolaa.

Huuhtelukannua käytettäessä on tärkeää pitää huolta kannun puhdistamisesta. Nenähuuhtelua ei saa tehdä liian usein, jotta nenän limakalvon suojaavat tekijät eivät huuhtoudu pois. Liiallinen huuhtelu voi myös kuivattaa limakalvoja ja nenä voi karstoittua. Sopiva huuhteluväli on kerran päivässä ja hankalammissa vaiheissa kaksi kertaa päivässä.

Hyötyisinkö siedätyshoidosta?

Jos kevät ja kesä ovat hankalaa aikaa siitepölyjen takia (allergialääkityksestä huolimatta) ja astmaoireet pahentuvat, voit harkita siedätyshoitoa. Siedätyshoito on syynmukaista hoitoa IgE-välitteisiin allergioihin. Tällöin elimistö oppii sietämään allergisoivaa ainetta. Siedätyshoidon avulla allergiaoireet helpottuvat tai häviävät jopa kokonaan. Tämä voi helpottaa myös astmaoireita keväisin.

Siedätyshoito on syynmukaista hoitoa IgE-välitteisiin allergioihin.

Jos astmaa sairastava harkitsee siedätyshoitoa, astman tulee olla hyvässä tasapainossa. Siedätyshoitoa on mahdollista saada, terveydenhuollon yksiköstä riippuen, koivuun ja timoteihin. Siedätyshoitoa voidaan toteuttaa ihonalaisina pistoksina tai kielenalustabletteina. Siitepölyihin kohdentuva siedätyshoito kestää kolme vuotta. Siedätyshoitoja aloitetaan syyskuusta tammikuuhun. Siedätyshoidon lopullinen teho näkyy 3-5 vuoden päästä siedätyksen aloituksesta. Oireet voivat kuitenkin vähentyä jo ensimmäisen kevään aikana, varsinkin jos hoito on aloitettu edellisenä syksynä.

Jos terveydellisistä syistä ei ole estettä kummankaan siedätyshoitotavan valinnalle, voit pohtia kumpi hoitomuoto olisi sinulle parempi: pistossiedätys vai kielenalussiedätys. Pistossiedätystä varten sinun tulee käydä terveydenhuollon yksikössä pistoksilla keskimäärin 1–6 viikon välein kolmen vuoden ajan. Tablettisiedätyksessä aloitus tehdään terveydenhuollon yksikössä, mutta muuten hoitoa toteutetaan kotona. Molempiin siedätyksiin kuuluu vuosittaiset kontrollit. Voit kysyä siedätyshoitomahdollisuutta omasta työterveydestäsi tai perusterveydenhuollon yksiköstä. Siedätyshoidon aloitus tapahtuu aina siihen perehtyneessä terveydenhuollon yksikössä.

Liikkuminen katu- ja siitepölyaikaan

Suomen kevät innostaa ihmiset liikkumaan ja nauttimaan luonnosta. Liikunnan määrä voi monella lisääntyä valoisan ajan lisääntymisen myötä. Astmaa sairastavan kevätintoa saattaa haitata suuri siitepölyn ja katupölyn määrä. Pölyt voivat aiheuttaa enenevässä määrin hengenahdistusta tai tukalaa oloa. Astmaa sairastavan ei kuitenkaan heti kannata lannistua ulkoilmasta, joka on täynnä erilaisia pölyjä, sillä luonnossa liikkumisella on monia hyviä terveyshyötyjä. Esimerkiksi metsässä oleskelu laskee tutkitusti verenpainetta ja sydämen sykettä. Selkeimmin luonnossa liikkuminen vaikuttaa mielialaan. Luonnossa liikkuminen voi olla myös hyvää vastapainoa kuormittavalle arjelle. Luonto rauhoittaa mieltä ja nopeuttaa palautumista stressistä.

Astmaa sairastava voi koittaa taklata mahdollisia siitepölystä ja katupölystä tulevia oireita lyhytvaikutteisen avaavan lääkkeen avulla. Kokeile ottaa avaavaa lääkettä noin puoli tuntia ennen ulos lähtöä. Avaava lääke pitää keuhkoputket paremmin auki. Jos siitepölyoireet ovat hankalat, voi astmaa sairastava joutua välttämään reipasta liikuntaa ulkoilmassa oirelääkkeen käytöstä huolimatta. Tällöin reipas liikunta kannattaa siirtyä suorittamaan sisätiloihin.

Lähteet:

Blomgren, K. (2021). Siitepölyallergia. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk01298

Kutinlahti, E. & Pellikka, M. (2021). Astma ja liikunta – ohje potilaalle. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00975/astma-ja-liikunta-ohje-potilaalle

Salomaa, E-R. (2022). Astman hoito. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk01027/astman-hoito.

Savolainen, J. (2021). Siedätyshoito. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00485

Tapiala, J., Toppila-Salmi, S. & Penttilä, E. (2021). Nenän suolavesihuuhtelu. https://www.duodecimlehti.fi/duo16327