Siirry sisältöön

Astman ABC - miten varautua syksyyn?

Julkaistu 05.09.2023 - Tuottanut Filha ry
Syksy ja alkutalvi ovat aikaa, jolloin hengitysinfektiot alkavat lisääntyvin määrin kiertää väestössä. Ne voivat lisätä astmaoireita ja ne ovatkin tavallisia astman pahenemisvaiheen aiheuttajia. Myös tietyt siitepölyt ja itiöt voivat aiheuttaa loppukesästä ja alkusyksystä oireita. Sieni-itiöitä on ilmakehässä ympäri vuoden ja herkistyneille ihmisille ne voivat aiheuttaa allergia- ja astmaoireita.

Astman pahenemisvaiheen tunnistaminen

Astman pahenemisvaiheessa astmaoireet lisääntyvät merkittävästi. Tyypillisiä oireita ovat yskä, limaisuus, hengenahdistus ja hengityksen vinkuna. Olo voi olla tukkoinen, rasituksen sieto huononee ja avaavan lääkityksen tarve lisääntyy. Pahenemisvaiheen syynä voi olla lääkehoidon laiminlyöminen, mutta se voi kehittyä myös itsestään. Useimmille sen kuitenkin aiheuttaa esimerkiksi virusinfektio tai muut ulkoiset tekijät, kuten allergeenialtistus, ilmansaasteet tai pölyt.

Lievät astman pahenemisvaiheet hoidetaan kotona lääkärin antamien ohjeiden mukaisesti. Tärkeintä on ottaa riittävästi oirelääkettä (keuhkoputkia avaavaa lääkettä). Kortisonin, eli hoitavan lääkkeen, annostusta ei enää rutiininomaisesti tuplata tai lisätä ellei lääkäri ole niin erikseen ohjeistanut. Oireiden pitkittyessä tai vaikeutuessa tulee hakeutua lääkärin arvioon.

Annostelijan käyttöä ja oikeaa lääkkeenottotekniikkaa on hyvä kerrata tasaisin väliajoin.

Säännöllisesti otettavien lääkkeiden lisäksi ne tulisi myös osata ottaa oikein. Annostelijan käyttöä ja oikeaa lääkkeenottotekniikkaa on hyvä kerrata tasaisin väliajoin, esimerkiksi terveydenhuollon seurantakäyntien yhteydessä. Oma lääkkeenottotekniikka on mahdollista tarkistaa myös Astman ABC -hankkeen järjestämillä apteekkivierailuilla, joiden aikataulut voit tarkista täältä (Siirryt uuteen välilehteen Hyvä Kysymys- alustalla.)

Kaikki hengitystieoireet eivät aina johdu astmasta, sillä yskää ja kurkunpääperäistä hengenahdistusta voi ilmetä esimerkiksi rasitukseen, refluksitautiin tai tuoksuihin liittyen. On tärkeä oppia tunnistamaan itselleen merkitykselliset ärsykkeet (esimerkiksi pakkanen, siitepölyt, allergeenit, stressi) ja tietää miten oireita hoidetaan.

Tee tästä astmatesti ja selvitä, ovatko astmaoireesi hallinnassa. (Siirryt uuteen välilehteen Gsk-konsernin sivuille.)

Pulloon puhallus ”PUPU”, vesi-PEP

Pulloon puhallus tehostaa keuhkojen tuulettumista ja irrottaa limaa keuhkoputkista. Pullon pohjalle laitetaan vettä, minkä jälkeen sinne puhalletaan letkun kautta ilmaa. Tästä syntyvä vastapaine avaa pienten hengitysteiden välisiä tiehyitä saaden liman liikkeelle, jolloin sitä on myös helpompi yskiä pois.

Välineet:

  • 1 litran pullo
  • noin 50–70 cm:n pituinen (halkaisijaltaan 7–10 mm) muoviletku.

Laita pullon pohjalle noin 5–10 cm vettä sopivan vastapaineen saamiseksi. Pujota letku pullon pohjaan asti. Puhalla 10–15 puhalluksen sarjoja niin, että pullossa oleva vesi kuplii. Pidä pieni tauko ja toista puhallussarja taukoineen 2–3 kertaa.

Tarkemmat PEP -ohjeet löydät esimerkiksi Hengitysliiton sivuilta.

Hengitysharjoitteluun ja liman irrotukseen on saatavilla myös valmiita välineitä ja laitteita, jotka tarjoavat vastuksen joko sisään- tai uloshengitykselle.

Infektiokauteen varautuminen

Infektiokauteen voi varautua muun muassa hyvällä käsi- ja yskimishygienialla sekä rokotuksilla. Hengitystieinfektiot tarttuvat pisaratartuntana joko ilmasta tai sairastuneen ihmisen kosketuksen kautta, mikäli hän on edeltävästi yskinyt tai aivastanut käsiinsä. Virukset säilyvät myös pinnoilla, esimerkiksi ovenkahvoissa ja hissinappuloissa. Käsien huolellinen saippuapesu ja kuivaus tai käsihuuhteen käyttö vähentää sairastumisen riskiä. Terveellinen ja monipuolinen ruokavalio tukee vastustuskykyä ja on tärkeä osa astman omahoitoa. Pimeinä syys- ja talvikuukausina tulee kiinnittää huomioita riittävään D-vitamiinin saantiin. Se saattaa alustavan näytön mukaan suojata infektioilta sekä vähentää pahojen astmakohtauksien riskiä.

Astmaa sairastaville suositellaan vuosittain influenssa- ja koronarokotetta sekä omakustanteista pneumokokkirokotetta. Riippuen pneumokokkirokotteesta yksi annos yleensä riittää eikä uusintarokotteita tarvita.

Influenssa

Influenssaepidemioita esiintyy joka talvi. Äkillinen ylähengitysteiden tulehdus nostaa yleensä korkean kuumeen ja aikaansaa huonovointisuutta sekä lihas- ja pääkipua. Influenssa voi jättää jälkitaudiksi esimerkiksi keuhkokuumeen ja lisätä riskiä sydäninfarktiin ja aivoverenkierron häiriöille. Influenssa tarttuu pisaratartuntana tai kosketuksen kautta. Tartunnan saanut voi levittää tautia eteenpäin jo ennen omien oireidensa alkua.

Astmaatikot kuuluvat kroonisen keuhkosairautensa vuoksi riskiryhmään influenssan ja sen jälkitautien osalta. Myös raskaus ja yli 65 vuoden ikä altistaa influenssan komplikaatioille. Influenssarokotetta suositellaan otettavaksi joka vuosi, sillä rokotukset ovat tehokkain keino torjua tautia. Astmaa sairastava saa rokotteen ilmaiseksi julkisesta terveydenhuollosta.

Korona, Covid-19

Koronavirus tarttuu ilmavälitteisesti, pisaratartuntana ja kosketuksen kautta. Taudinkuva voi vaihdella oireettomasta taudista vakavaan. Koronan oireita voivat olla esimerkiksi kuume, pahoinvointi, päänsärky, haju- tai makuaistin häiriöt, voimattomuus, väsymys, yskä sekä hengenahdistus. Riskiryhmään kuuluvilla sairaalahoidon tarve on yleisempää. Akuutin koronataudin jälkeen oireet voivat pitkittyä.

Koronatartuntaa ehkäistäessä rokote on paras suoja, vaikka suojan teho on kohtalainen ja lyhytkestoinen. Vakavaa koronatautia se ehkäisee kuitenkin tehokkaasti. Myös muut hengitystieinfektioita torjuvat toimet ovat tärkeitä: hyvä käsi- ja yskimishygienia sekä oireisena kotona pysyminen.

Astmaa sairastavat kuuluvat riskiryhmään ja he saavat rokotteen ilmaiseksi julkisesta terveydenhuollosta.

Pneumokokki

Pneumokokkibakteeri (Streptococcus pneumoniae) aiheuttaa ylähengitysteiden infektioita. Se voi aiheuttaa myös aivokalvontulehduksia, keuhkokuumeita ja verenmyrkytyksiä, jotka ovat kaikki vakavia ja sairaalahoitoa vaativia tauteja. Pneumokokki tarttuu pisaratartuntana tai kosketuksen kautta.

Rokotetta suositellaan lääketieteellisesti erityisryhmiin kuuluville (esimerkiksi immuunipuutteiset), joilla on sairautensa tai lääkityksensä vuoksi suuri riski saada vakava pneumokokki-infektio tai komplikaatio.  Nämä rokotukset eivät kuitenkaan kuuluu kansalliseen rokotusohjelmaan ja ovat usein omakustanteisia.

Pneumokokkirokotteita on useita erilaisia. Rokotteiden käyttöön ja käyttösuosituksiin vaikuttavat monet tekijät, kuten ikä, perussairaudet, arvioitu tautiriski, kunkin valmisteen teho eri tautimuotoja vastaan sekä rokotteen hinta. Rokotteesta voi keskustella hoitajan tai lääkärin kanssa.

Vastaa ja voita!

Kun olet käynyt yhden tai useamman verkkokurssin jakson läpi, vastaa nopeaan (2 min) palautekyselyymme ja osallistu arvontaan!

Tästä palautekyselyyn.

 

Lähteet:

Alwarith J, Kahleova H, Crosby L, Brooks A, Brandon L, Levin S & Barnard N. 2020. The role of nutrion in astma prevention and treatment. Nutrition Reviews; 2020;78: 928–938.

Astma. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Keuhkolääkäriyhdistys ry:n, Suomen Lastenlääkäriyhdistys ry:n ja Suomen Kliinisen Fysiologian Yhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2022 (viitattu 7.7.2023). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi

Duodecim. 2021. Astma raskausaikana. https://www.terveyskirjasto.fi/odk00047

Ekroos H & Katajisto M. 2021. Tupakointi. Keuhkosairaudet. Kustannus Oy Duodecim.

Hammaslääkäriliitto. 2023. Astma ja suu. https://www.hammaslaakariliitto.fi/fi/yleistietoa-suunterveydesta/suu-ja-yleisterveys/astma-ja-suu.     

Hisinger-Mölkänen H. 2019. Astman lääkkeetön hoito. https://www.duodecimlehti.fi/duo15128.

Kauppi P, Kilpeläinen M, Malmberg P, Piirilä P & Nieminen E-M. 2020. Allergiset sairaudet ja astma. Astma sairautena. Duodecim Oppiportti.

Käypä hoito. Pulloon puhallus (vesi-PEP). 2018. https://www.kaypahoito.fi/nix02201.

Paakkari I. 2023. D-vitamiini. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk01044

Salomaa E-J. 2022. Astman hoito. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk01027.

THL. 2023. Infektiotaudit ja rokotukset. https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset

Työterveyslaitos. 2023. Riskialttiit ammatit. https://www.ttl.fi/teemat/tyoterveys/toissa-terveena-ammatinvalinta-allergia-ihottuma-ja-astma/riskialttiit-ammatit

Vieraslajit. Marunatuoksukki. https://vieraslajit.fi/lajit/MX.39794.

 

Oliko tästä sinulle apua?

Saatat olla kiinnostunut myös näistä

20.11. Vanhempien vertaisryhmächat

Vertaisryhmächat on tarkoitettu syöpää sairastavan tai syövän sairastaneen lapsen vanhemmille, jotka pohtivat arkea ja omaa jaksamista....

23.10. Vanhempien vertaisryhmächat

Vertaisryhmächat on tarkoitettu syöpää sairastavan tai syövän sairastaneen lapsen vanhemmille, jotka pohtivat arkea ja omaa jaksamista....

11.10. Nuorten vertaisryhmächat

Vertaisryhmächat on tarkoitettu syöpää sairastaville tai syövän sairastaneille nuorille, jotka pohtivat arkea ja omaa jaksamista....