Astman ABC - perustiedot haltuun
Miksi minulle on tullut astma?
Yhtä ainoaa syytä ei yleensä ole eikä varmaa syytä useinkaan voida selvittää. Astman taustalla on muutoksia elimistön puolustusjärjestelmää eli immuunijärjestelmää säätelevissä geeneissä. Yksittäistä astmaa aiheuttavaa geeniä ei kuitenkaan ole, vaan kyse on lukuisten geenien yhteisvaikutuksesta, ja eri henkilöillä astmaa aiheuttamassa voi olla osin eri geenimuutoksia. Astma ilmaantuu, kun astmalle geneettisesti altis ihminen sitten joutuu jollain tapaa epäsuotuisaan ympäristöön tai tilanteeseen. Tällaisena laukaisevana tekijänä voi olla esimerkiksi viruksen aiheuttama keuhkoputkien tulehdus, toistuva altistuminen hengitettävälle pölylle, jolle on allerginen (allergian tautalla on omat altistavat perintötekijät), tai pitkäaikainen altistuminen keuhkoputkia ärsyttäville ilman epäpuhtauksilla.
Paraneeko astmani koskaan?
Valitettavasti aikuisiällä alkanut astma paranee hyvin harvoin kokonaan. Hyvällä hoidolla astma on kuitenkin usein mahdollista saada hallintaan, niin että sen oireita on harvoin ja ne ovat lieviä eikä astma muutenkaan haittaa elämää. Lapsuudessa alkanut astma voi parantua murrosiässä.
Oirehallinta on hyvä, kun hengenahdistusta ja ns. oirelääkkeen ottamisen tarvetta on enintään kaksi kertaa viikossa…
Mikä on astman hoidon tavoitteena?
Tavoitteeksi voidaan tiivistää astman hyvä hallinta. Sille on lääketieteellisiä määritelmiä, mutta viime kädessä jokainen voi itse miettiä, mitkä ovat hänelle tärkeitä asioita. Onko tavoitteena mahdollisuus harrastaa aktiiviliikuntaa kuten juoksemista tai hiihtämistä vai silloin tällöin pistäytyä ystävällä, jolla on kissa tai koira, vai se, ettei flunssan tullessa ole aina henki tukossa ja yski montaa viikkoa? Joskus astma voi luonnostaan olla hankala ja tavoitteeksi voi riittää, että pystyy käymään töissä ilman sairauslomia ja selviytyy kaikista tavanomaisista aktiviteeteista. Tavoitteena on joka tapauksessa, että koet hallitsevasi astmaa etkä anna astman hallita sinua.
Hoitosuosituksien määrittämät astman hyvän hallinnan tärkeimmät osa-alueet ovat hyvä oirehallinta ja pahenemisvaiheiden estäminen. Oirehallinta on hyvä, kun hengenahdistusta ja ns. oirelääkkeen ottamisen tarvetta on enintään kaksi kertaa viikossa, yöllä ei ole koskaan hengenahdistusta, eikä oireettomuuden saavuttamiseksi joudu välttelemään monia asioita eli sitä selviytyy normaaleista jokapäiväisistä aktiviteeteista ilman oireita. Astman pahenemisvaiheet ovat vähintään 1–2 viikon jaksoja, joiden aikana astman oireita on tavanomaista enemmän ja lääkkeiden käyttöä joutuu siksi lisäämään. Joskus ne voivat johtaa käynteihin päivystysvastaanotoilla ja jopa sairaalahoitoihin. Niiden ehkäiseminen ennalta tekee elämän helpommaksi ja mukavammaksi.
Pitääkö minun käyttää astmalääkkeitä joka päivä?
Keskeistä astman hallinnassa on säännöllinen astmalääkkeiden käyttö. Useimmiten astman hyvän hallinnan ”hintana” on päivittäinen ns. hoitavan astmalääkkeen ottaminen – myös silloin kuin vointi on hyvä eikä astmaoireita ole. Hoitavalla lääkkeellä tarkoitetaan valmistetta, jolla hoidetaan elimistön puolustusjärjestelmän vääränlaisen toiminnan aiheuttamaa tulehdusreaktiota keuhkoputkista ja siten vähennetään keuhkoputkien supistumistaipumusta. Hoitavaa lääkitystä kutsutaan nykyisin myös ylläpitohoidoksi.
On hyvä, jos lääkkeiden ottamisesta – kuten muustakin astman hoidosta – saa tehtyä rutiinin…
Joskus voi tuntua ikävältä, kun on otettava joka päivä lääkettä. Juuri silloin kannattaa miettiä mitä astman hoidon tavoitteitaan ja mitä hyvää hoidolla voi saada. Oikein annosteltuna astmalääkkeistä harvoin tulee merkittäviä haittavaikutuksia ja valmisteen vaihto saattaa auttaa, mikäli haittoja kuitenkin saa. On hyvä, jos lääkkeiden ottamisesta – kuten muustakin astman hoidosta – saa tehtyä rutiinin, joka sujuu automaattisesti ilman, että sitä tarvitsee erikseen miettiä. Peseehän meistä suurin osa esimerkiksi hampaansakin päivittäin ja moni käy säännöllisesti aamusuihkussa. Astmalääkkeiden ottamisen ei tarvitse olla sen kummempi juttu.
Hoitavien lääkkeiden käytöstä ja astman hyvästä hallinnasta huolimatta sinulle saattaa joskus tulla hengenahdistusta ja sen varalta sinulla on syytä olla ns. oirelääkettä (jota myös avaavaksi lääkkeeksi kutsutaan), jota otat silloin, kun koet hengenahdistusta. Jos hengenahdistus tulee ruumiillisessa rasituksessa, kannattaa kuitenkin ensin odottaa ainakin joitakin minuutteja, meneekö ahdistus ohi lepäämällä tai keventämällä rasitusta. Joitakin astmalääkkeitä voi käyttää sekä ylläpitohoitona että oirelääkkeenä eli ottaa lisäannoksia, jos kokee astmaoireita. Kuten edellä todettiin, on oirelääkkeen päivittäinen tarve (jos kyse ei ole lääkkeen ottamisesta ennaltaehkäisevästi ennen ruumiillista rasitusta) merkki astman huonosta hallinnasta. Silloin pitäisi miettiä onko astman hoidossa jotain parannettavaa.
Astmalääkkeitä on hyvin monen nimisiä ja hoitavia eli ylläpitohoitoon tarkoitettuja valmisteitakin on lukuisia. Jos et tahdo saada astmaa hallintaan, vaikka käytät ohjeiden mukaan lääkärin määräämiä lääkkeitä, kannattaa sinun ottaa yhteyttä sinua hoitavaan terveydenhuollon yksikköön (kuten oma terveysasema, työterveyshuolto, erikoissairaanhoidon keuhkosairauksien poliklinikka). Lääkäri voi sitten arvioida onko lääkkeitäsi syytä vaihtaa. Jos lääkkeistä ei tunnu tulevan apua, on myös tärkeää varmistaa, että osaat varmasti oikein ottaa hengitettävät lääkkeesi. Siihenkin sinun pitäisi saada apua hoitopaikastasi ja voit myös katsoa ohjevideoita apteekki.fi -sivustolta.
Vaikuttavatko astmalääkkeet suuhun ja hampaisiin?
Hengitettävät lääkkeet laskevat suun pH:ta ja vähentävät syljen eritystä. Hengitettävät kortisonivalmisteet voivat aiheuttaa joillekin paikallisia haittavaikutuksia, kuten suun sammasta, äänen käheytymistä, kurkkukipua ja hampaiden reikiintymistä. Huolellisella suunhoidolla voit kuitenkin estää haittoja. Hammaslääkärit suosittelevat pesemään hampaat fluorihammastahnalla ennen lääkkeenottoa ja suu sekä nielu olisi hyvä huuhdella ja kurlutella huolellisesti vedellä lääkkeenoton jälkeen. Huuhteluvesi on hyvä sylkeä pois, jottei lääkejäämiä jäisi nieluun. Tämän jälkeen voit laittaa suuhun vielä ksylitolipastillin tai -purkan. Säännöllistä käyntiä suuhygienistin tai hammaslääkärin luona suositellaan kohonneen reikiintymisriskin vuoksi.
Mitä muuta minun kannattaa tehdä, että hallitsen astmaa hyvin?
Astmaa pahentavia tekijöitä on kahdenlaisia: Toiset pahentavat astmaan liittyvää keuhkoputkien tulehdusreaktiota ja lisäävät niiden supistumisherkkyyttä, toiset ovat enemmänkin merkki näistä. Ensin mainittuja kannattaa välttää siinä määrin kuin se on mahdollista. Niitä ovat mm. tupakointi ja jatkuva altistuminen keuhkoputkia ärsyttäville ilman epäpuhtauksille, pölyille ja allergia-altistus. Myös ympäristön tupakansavu sisältää terveydelle haitallisia yhdisteitä.
Jos tupakoit, tulisi siitä kaikin keinoin yrittää päästä eroon. Siihen löytyy paljon ohjeita, esim. Filhan nettisivuilta, ja terveydenhuollon ammattilaisilta on saatavissa apua. Astman hallinta paranee tupakoinnin lopettamisen myötä. Tupakoinnin lopettaminen tunnetusti tuottaa muitakin terveyshyötyjä ja pienentää monien muiden sairauksien vaaraa.
Astmaan voi liittyä allergisuus. Jos jatkuvasti altistut hengitettävälle asialle, jolle olet testien perusteella allerginen, pahentaa tämä luultavasti astmaa. Tällaisia tekijöitä ovat mm. siitepölyt, kotieläimet ja joskus työperäiset altisteet, kuten pölyt tai kemikaalit. Usein työssä kuitenkin pärjää aivan hyvin, kunhan vain tiedostaa olemassa olevat riskit ja tietää miten mahdollisia ongelmia voi ehkäistä. Tällöin on erityisen tärkeää hoitaa astmaa hyvin, noudattaa hyviä työtapoja ja käyttää tarvittaessa sopivia hengityssuojamia. Siitepölyiltä et käytännössä pysty kokonaan suojautumaan, mutta muiden allergiaoireiden aiheuttajien poistaminen parantaa usein astman hallintaa ja vähentää lääkkeiden tarvetta. Käytännössä aina astmaa pahentavat allergiat aiheuttavat myös nenäoireita eli nuhaisuutta ja nenä tukkoisuutta. Hankalat nenäoireet huonontavat astman hallintaa ja allergista nuhaa kannattaa siksi hoitaa tehokkaasti. Siihen on monia tehokkaita lääkkeitä. Parhaan tehon saa yhdistämällä nenäsumutteet ja suun kautta otettavat allergialääkkeet. Jos niiden hoitoteho on riittämätön, voi allergian siedätyshoito olla aiheellista.
Liikunta ei kuitenkaan pahenna astmaa, vaan säännöllinen liikkuminen parantaa astman hallintaa…
Liikunta on hyvä lääke astmaan. Ruumiillinen rasitus voi aiheuttaa astmaoireita, kun astma ei ole hyvin hallinnassa – ja oikein voimakas rasitus, vaikka astma olisi muuten hyvin hallinnassa. Liikunta ei kuitenkaan pahenna astmaa, vaan säännöllinen liikkuminen parantaa astman hallintaa ja vähentää herkkyyttä saada rasituksen aiheuttamia oireita. Hyvä kunto toki muutenkin parantaa vointia ja mielialaa. Sopivia liikuntamuotoja ovat esimerkiksi kävely, uinti, pyöräily sekä kuntosaliharjoittelu. Jos et ole aikaisemmin harrastanut säännöllisesti liikuntaa, kannattaa siihen pyytää ohjausta. Sitä voi saada mm. kuntien liikuntapalveluista, yksityisiltä kuntosaleilta tai personal trainereilta sekä mahdollisesti oman hoitopaikkasi fysioterapeuteilta. Olennaista liikunnallisessa harjoittelussa on joka tapauksessa säännöllinen tekeminen itseään kuunnelleen ja määrän ja tehon vähittäinen lisääminen.
On normaalia, että rasituksessa hengästyttää ja puuskututtaa. Normaali hengästyminen kuitenkin tasaantuu levossa. Varsinkin liikuntaharrastusta aloittaessa voi olla hyvä ottaa varmuudeksi oirelääkettä juuri ennen liikkumista ja myös hyvä lämmittely vähentää vaaraa saada astmaoireita. Omaan lähtötilanteeseen sovitettu liikunta parantaa fyysistä kuntoa sekä hapenottokykyä, jonka seurauksena rasitusta sietää aiempaa paremmin.
Joillakin astmaa sairastavilla lihavuus on huonontamassa astman hallintaa. Erityisesti vyötärön seudun ylipaino pienentää keuhkojen tilavuutta rintaontelossa. Lihavuudesta eroon pääseminen on usein vaikeaa, eikä lihavuus missään tapauksessa ole astman varsinainen syy. Kuitenkin jo maltillinen painon lasku voi parantaa astman hallintaa. Painon pudottamiseksi tehtävät ruokailun muutokset ja säännöllinen liikkuminen tuottavat muitakin terveyshyötyjä. Myös painon pudottamiseen kannattaa usein pyytää apua ja ohjausta terveydenhuollon ammattilaisilta.
Astmaan ei ole olemassa erityisruokavaliota ja alustavaa tutkimusnäyttöä ravinnon merkityksestä astmaan on vielä vähän. Runsas punaisen lihan käyttö sekä rasva- ja sokeripitoinen ruokavalio näyttäisivät kuitenkin altistavan astman huonolle hallinnalle, kun taas runsaasti kasviksia sisältävä Välimeren ruokavalio (esim. kala, vihannekset, hedelmät, pähkinät, oliiviöljy) tai perinteinen Itämerellinen ruokavalio (kotimaiset marjat, kala, juurekset, vihannekset, hedelmät, ruis, kaura, rypsiöljy) näyttäisivät tukevan astman hallintaa.
Mitä muuta minun pitäisi tietää?
Suurin osa astmaa sairastavista voi käyttää normaalisti tulehduskipulääkkeitä (esimerkiksi: ibuprofeeni, ketoprofeeni, asetyylisalisyylihappo ja naprokseeni), mutta noin 5–10 %:lle ne eivät sovi vaan voivat aiheuttaa astmaoireiden pahenemista tai jopa astmakohtauksen.
Beetasalpaajat ovat lääkeaineryhmä, joilla hoidetaan mm. sydänsairauksia, vapinaa, migreeniä ja silmänpainetautia. Epäselektiiviset beetasalpaajat voivat joillakin pahentaa astmaoireilua ja aiheuttaa hengenahdistusta. Kun astman hoito on hyvässä hoitotasapainossa, sietää usein oikein annosteltuina myös tämän lääkeaineryhmän valmisteita.
Äidin raskaudenaikainen hyvä astman hoitotasapaino suojaa myös vauvaa. Joillakin odottavilla äideillä astmaoireet voivat lisääntyä toisen tai kolmannen raskauskuukauden aikana, tavallisemmin raskauden kuudennella kuulla, osalla astmaoireet voivat helpottua ja osalla ne pysyvät ennallaan. Hengitettävien lääkkeiden, sekä ylläpitohoidon että oirelääkkeiden, käyttö on turvallista niin raskauden kuin imetyksenkin aikana.
Pitääkö minun käydä seurantakäynneillä, vaikka voin hyvin?
Vaikka suuri osa astmaa sairastavista pystyy pitämään astma hallinnassa säännöllisellä lääkkeiden käytöllä ja muulla omahoidolla, on terveydenhuollon ammattilaisen aika ajoin hyvä arvioida astman hallintaa ja hoitoa. Suomalainen Käypä hoito suositus ohjeistaa kaikille astman seurantakäyntiä vuosittain. Joskus, astman oltua pitkään hyvin hallinnassa saattaa harvempikin seurantaväli riittää, mutta sinun olisi hyvä olla yhteydessä terveydenhuollon ammattilaiseen vähintäänkin reseptien uusimisen yhteydessä eli kahden vuoden välein.
Suositeltavaa olisi käydä joko sairaanhoitajan / terveydenhoitajan tai lääkärin vastaanotolla, mutta ”paremman puutteessa” etäkontaktikin voi riittää. Ennen seurantakäyntiä sinun kannattaa mitata ja kirjata viikon ajan aamuin illoin PEF-arvot. Yleensä seurantakäynnit tehdään julkisen perusterveydenhuollon terveysasemalla tai työterveyshuollossa, jonne sinun on itse varattava käynti. Vaikeaa astmaa sairastavia seurataan usein erikoissairaanhoidon keuhkosairauksien poliklinikalla. Toki niin halutessasi astmaasi voidaan seurata myös keuhkolääkärin vastaanotolla yksityisessä lääkärikeskuksessa.
Kysy asiantuntijalta -chat
Kysy asiantuntijalta -chat palvelee sinua omahoitoon liittyvissä kysymyksissä. Kolmesti viikossa oleva chat on maksuton ja toimii jonotusperiaatteella. Kysymyksiisi vastaa astman omahoidon asiantuntija.
Vastaa ja voita!
Kun olet käynyt yhden tai useamman verkkokurssin jakson läpi, vastaa nopeaan (2 min) palautekyselyymme ja osallistu arvontaan!