Siirry sisältöön

Vauvan ja vanhemman nukkuminen

28.06.2021 klo 13:38 - Kirjoittanut Milla Sinnemäki , perhesuhteiden asiantuntija , Väestöliitto
Eri lapset ja vanhemmat ovat erilaisia nukkujia ja eri perheillä on myös erilaisia nukkumisratkaisuja. On tärkeää, että kaikki perheenjäsenet saavat nukuttua tarpeeksi. Lapsiperheissä on helposti tilanteita, jolloin nukutaan huonosti, mutta pitkään jatkuessaan huonosti nukutut yöt ja väsymys ovat vakavia ongelmia, joista kannattaa keskustella läheisten tai asiantuntijan kanssa. Neuvolaan kannattaa olla yhteydessä, jos väsymys kasvaa liian suureksi. Myös terveyskeskuksesta tai työ/opiskeluterveydestä saa apua unettomuuteen tai väsymykseen.

Vauvat 0-5kk 

Vauvojen luontainen kyky rauhoittua, nukahtaa ja nukkua yhtäjaksoisesti on hyvin vaihteleva. Jokainen vauva on yksilö ja nukahtamiseen vaikuttaa esimerkiksi vauvan temperamentti. Vauva ei syntyessään ymmärrä yön ja päivän eroa. Vastasyntyneellä vauvalla ei ole syntyessään selkeää uni-valverytmiä, vaan se kehittyy vasta ensimmäisen 3-4 kuukauden aikana. Vauvalle on normaalia, että nukkuminen tapahtuu 3-4 tuntia kerrallaan ja siinä välissä vauva voi olla hereillä 1-2 tuntia. Vauvan nukahtamisessa kestää yleensä 5-30 minuuttia. Aikuinen voi auttaa vauvaa oppimaan nukkumaan yhä pidempiä pätkiä yöllä. Valon määrä piristää tai väsyttää, joten päivisin kannattaa avata verhot tai pistää valot päälle ja yöllä taas vähentää valaistusta. Vauvan kanssa kannattaa seurustella päivällä mahdollisimman paljon. Yöllä taas kannattaa hoitaa vain välttämättömät toimet mahdollisimman hämärässä. Myös säännöllinen päivärytmi auttaa vauvaa nukahtamaan helpommin tietyissä hetkissä. Päivisin vauva voi nukkua sängyssä, vaunuissa tai esimerkiksi kantorepussa tai -liinassa.

Eri perheillä on erilaisia nukkumisjärjestelyitä. Vanhemmat voivat päättää nukuttavatko vauvaa perhepedissä vai vauvan omassa sängyssä. Usein saattaa myös käydä niin, että vanhempi nukahtaa vauvan kanssa samaan sänkyyn esimerkiksi imettämisen yhteydessä. Perhepedillä tarkoitetaan sitä, että vauva nukkuu samassa sängyssä vanhemman kanssa. Jotkut laittavat pinnasängyn vanhempien sängyn viereen “sivuvaunuksi”. Kaikissa vaihtoehdoissa on omat hyvät ja huonot puolensa ja perhe voi itse valita sopivimman vaihtoehdon juuri heidän tilanteeseensa. Perhepeti valittaessa on tärkeää huomioida vauvan turvallisuus. Vauva ei saa päästä putoamaan sängyltä eikä tukehtumaan esimerkiksi tyynyihin, leluihin tai peittoihin. Vauvan patjan tulee olla kiinteä. Vauvalla voi olla esimerkiksi oma unipussi, missä nukkua. Myös kuumuus on riski vauvan turvallisuudelle, joten vauvalla tulee olla tarpeeksi viileää nukkuessaan. Vauva tulee laittaa nukkumaan selälleen. Päihteitä, tupakkaa tai vahvoja lääkkeitä käytettäessä perhepeti ei ole mahdollinen vaihtoehto. 

Perheet eroavat myös siinä, missä huoneessa kukakin nukkuu. Joskus koko perhe nukkuu samassa huoneessa, mutta perheet voivat myös järjestää nukkumisen eri huoneisiin. Jos perheessä on useampia aikuisia, nämä monesti nukkuvat yhdessä huoneessa ja lapset toisessa (tai omissaan), mutta näitäkin voi varioida omien tarpeiden ja mahdollisuuksien mukaan. Aikuisetkin voivat nukkua eri huoneissa ja näitä järjestelyitä voi muuttaa tarpeen mukaan. Eri kulttuureissa on myös erilaisia tyypillisiä nukkumisjärjestelyitä. Länsimaissa kodit ovat usein isompia ja huoneita on enemmän, Aasiassa taas on tyypillistä, että koko perhe nukkuu samassa tilassa, koska useita huoneita ei ole.  Suomessa on pitkät perinteet vauvojen nukuttamiselle ulkona. Kunhan huolehditaan vauvalle sopivista ja turvallisista olosuhteista, voi vauvaa hyvin nukuttaa ulkona esimerkiksi parvekkeella tai pihalla.

Vanhemmat voivat omalla toiminnallaan auttaa vauvaa nukahtamaan esimerkiksi sylissä pitämällä, antamalla tutin tai tuttipullon, laulamalla jne. Lähes kaikki vastasyntyneet vauvat tarvitsevat apua nukahtamiseen. Tutti voi helpottaa nukahtamista, mutta tutti voi myös häiritä unta, jos vauva herää aina tutin pudottua suusta. Lue lisää tutista. Vauvoja usein rauhoittaa kapalointi. Kapalointia voi käyttää vastasyntyneestä noin 3-4kk. Katso videolta ohjeet vauvan kapalointiin.

Vauvan voi jättää hoitoon lyhyiksi ajoiksi.

Lue tästä THL:n tietoja vauvojen unesta vastasyntyneelle. 

Lue tästä THL:n uniohje 1kk ikäiselle vauvalle.

Lue tästä THL:n ohje 3kk ikäiselle vauvalle. 

Lue tästä THL:n ohje 5kk ikäiselle vauvalle. 

THL:n Raja-arvot pikkulapsen unen laadulle

1.1 Imettäminen ja syöttäminen 

Imettäminen ja vauvan syöttäminen vaikuttavat myös uniin. Usein suositellaan, ettei vauva aina nukahtaisi rinnalle / pullolle, jottei tästä syntyisi vauvalle uniassosiaatiota. Jos vauva aina nukahtaa syömiseen, hän herkästi oppii nukahtamaan vain tällä tavoin. Vauvalle on kuitenkin hyödyllistä, että hän oppii itse rauhoittelemaan itsensä uneen. On mahdollista, että mikäli vauva oppii nukahtamaan vain syömiseen tai muuten vanhempien avulla, joudutaan jossain vaiheessa opettamaan vauvaa tai taaperoa nukahtamaan esimerkiksi unikoulun avulla. Tutkimusten mukaan ne vauvat, jotka osaavat nukahtaa itsekseen unille, heräilevät 1–2 vuoden iässä öisin vähemmän kuin muut. Kuitenkin on muistettava, että tutkimustulokset eivät tarkoita sitä, että tutkimustulosten mukainen toiminta toimisi kaikille yhtä hyvin. Monet perheet ovat kokeneet hyväksi sen, että vauva nukahtaa syömiseen ja myöhemmin lapsi on opetettu nukahtamaan omillaan. 

Täsmäsyöttö tarkoittaa sitä, että jo nukkumaan mennyt vauva syötetään juuri ennen kuin vanhempi / vanhemmat menevät nukkumaan. Tämä auttaa monia vauvoja ja vanhempia nukkumaan pidemmän pätkän. Vaikka nukkuvan vauvan herättäminen syömään tuntuu monista intuitiivisesti väärältä, tällä keinolla monet kuitenkin saavat pidemmän pätkän unta noin 24-05 välillä.  Lue lisää imettämisen eduista.

Refluksioireet (esim. pulauttelu), voivat myös vaikuttaa vauvan nukkumiseen. Refluksioireita on mahdollista helpottaa esimerkiksi syöttämällä vauvaa kohoasennossa, röyhtäyttämällä syömisen jälkeen ja maidon sakeuttamisella apteekista saatavilla valmisteilla. Lue lisää Terveyskylän sivuilta.

1.2 Iltaitkuisuus ja koliikki 

Vauvan iltaitkuisuutta voi vähentää päivää rytmittämällä. Kun vauva herää, vauva kannattaa syöttää ja sen jälkeen seurustella vauvan kanssa. Vauvan uniajan lähestyessä, kannattaa vähentää virikkeitä ja rauhoittaa tilannetta niin, että vauva pääsee helpommin nukahtamaan. Tätä rytmitystä voi toistaa aina heräämisen jälkeen. On myös tyypillistä, että vauvan itkuisuus kasvaa kohti iltaa. Syitä voi olla monia, mutta syy voi olla myös se, että vauva uupuu virikkeistä päivän aikana.

Joskus itkuisuutta on todella paljon. Koliikista puhutaan usein silloin, kun vauva itkee vähintään 3h päivässä, vähintään 3 päivänä viikossa ja vähintään 3 viikon ajan. Koliikkiitku on itkukohtaus, jossa vauvaa on hyvin vaikea rauhoitella. On tärkeää tutkia, ettei vauvan itku johdu jostain sairaudesta tai muusta syystä. Vauvan itkuisuus kannattaa ottaa puheeksi neuvolassa ja voit myös lukea oppaamme itkuisten vauvojen vanhemmalle. Vauvaa on mahdollista auttaa! Video: Miten itkuista vauvaa voi rauhoitella?

Vauvat 6-12kk 

Mitä vanhemmaksi vauvat kasvavat, sitä paremmin he oppivat yön ja päivän eron. Puolivuotias pärjää usein yön syömättä. Samanlaisena toistuvat iltarutiinit helpottavat vauvaa ymmärtämään, että pian on nukkumisen aika. Iltarutiinien jälkeen vauvan voi laskea sänkyyn ja antaa esimerkiksi unilelun tai -rätin nukahtamisen avuksi. Vauvan voi jättää yksin huoneeseen, vaikka hän olisikin vielä hereillä. Jos vauva hätääntyy, voi vanhempi käydä vauvan luona tyynnyttelemässä. Kun vauva on taas rauhoittunut, voi vauvan jättää yksin huoneeseen nukahtamaan. 

6 kuukautta täyttäneelle vauvalle voi pitää kotona unikoulua halutessaan. Voit lukea lisää unikouluun valmistautumisesta ja erilaisista unikouluista Uniliiton sivuilta.

Lue tästä THL:n uniohje 6kk ikäiselle vauvalle.

Lue tästä THL:n uniohje 1v ikäiselle lapselle. 

3 Vanhemmat ja pariskunnat 

Väsymys on tyypillistä vanhempien keskuudessa erityisesti silloin kun lapset ovat pieniä. Vauvat ja taaperot eivät aina nuku kokonaisia öitä, jolloin yksi tai useampi perheenjäsen joutuu heräämään pienokaisen vaatimuksiin. Niin lapset kuin aikuisetkin ovat erilaisia siinä, kuinka paljon he tarvitsevat unta ja kuinka helposti he nukahtavat. Väsymys voi olla hetkellistä ja ohimenevää, mutta myös pitkään jatkuvaa. Väsymys voi olla merkki masennuksesta tai pitkäaikaisesta masentuneisuudesta eli dystymiasta. Unettomuus voi myös aiheuttaa masennusta, joten uneen liittyviin ongelmiin ja omaan, puolison tai läheisen väsymykseen kannattaa suhtautua vakavasti ja hakea herkästi tarvittavaa apua. Vaikka väsymys onkin tyypillistä lapsiperheissä, ei asiaan kannata suhtautua välinpitämättömästi. Myös pienten lasten vanhemmilla on oikeus nukkua ja olla virkeitä. Apua kannattaa hakea ja pyytää. 

Jos perheessä on enemmän kuin yksi aikuinen, voivat he huomioida toisiaan ja vuorotella vauvan hoidossa. Tässä muutamia arkea helpottavia vinkkejä: 

  1. Vauvaa voi hoitaa öisin vuorotellen (joko kellonajat tai päivät sovittuina). Yhtäjaksoinen, pidempi pätkä unta edes toisinaan on tärkeää jaksamiselle. 
  2. Sopikaa aikuisten päiväuniajoista viikonloppuisin tai joskus, kun se on mahdollista. 
  3. Pulloruokinta on helpompi jakaa vuoroihin, mutta myös äidinmaitoa voi pumpata ja syöttää pullosta tai hörpyttämällä, jolloin puolisokin voi olla mukana. 
  4. Toinen vanhemmista voi aloittaa yöunet esim. jo klo 19:00 ja vahdinvaihto tapahtuu esim. klo 01:00. Näin molemmat vanhemmista saavat yhtäjaksoiset ja pidemmät unet. 
  5. Ottakaa rohkeasti apuun kaikki nukkumista helpottavat ratkaisut, esimerkiksi korvatulpat, varapatjat, pimennysverhot ym. 
  6. Vanhempi voi välillä nukkua ystävän tai sukulaisen luona tai vaikkapa hotellissa. Ystävän tai sukulaisen voi myös pyytää omaan kotiin auttamaan joko yöksi tai päivällä. Imettävä äitikin voi yöpyä toisaalla, jos vauva syö äidinmaitoa pullosta. Näin vauva voi jäädä toisen vanhemman tai hoitajan kanssa kotiin ja äiti saa lepohetken. 
  7. Jos vauvaa imetetään, kannattaa yrittää imetyshetkistä tehdä sellaisia, että vanhempi voi levätä tai nukkua samalla. Tässä auttaa esim. imettäminen makuuasennossa, hämärässä tai pimeässä huoneessa. 
  8. Puolisoiden kannattaa yrittää ehtiä keskustella keskenään omista ajatuksista, toiveista ja tunteista. On hyvä muistaa, että puoliso ja itse on muutakin kuin pelkästään vanhempi. 
  9. Jos lähipiirissä on sopivia hoitajia, voi vauvan antaa hoitoon jo ensimmäisten kuukausien aikana esimerkiksi 2 tunniksi. Silloin vanhempi tai vanhemmat voivat tehdä omia juttujaan, esimerkiksi käydä syömässä, kävelyllä tai saunomassa ilman vauvaa. 
  10. Jos mahdollista, puolisot voivat viettää esimerkiksi kerran vuodessa 1-2 yötä ilman vauvaa ja keskittykää parisuhteeseen ja läheisyyteen, ajatusten vaihtoon ja rentoutumiseen. 

Raskaus ja erityisesti sen tietyt vaiheet väsyttävät. On viitteitä siitä, että äidin rytmi tukee sikiön rytmin kehittymistä. Raskaana olevalle on hyväksi ylläpitää selkeää päivärytmiä. Riitävä lepo ja nukkuminen on erittäin tärkeää. Nukkumaanmenoaika olisi hyvä pitää säännöllisenä mahdollisuuksien mukaan. Lue lisää raskausajan väsymyksestä.

Lähteet ja lisälukeminen 

Keski-Rahkonen, Anna & Nalbantoglu, Minna: 2019. Unihiekkaa etsimässä. Duodecim. 

Silfverberg, Anu: 2019. Yön sankarit. Long Play. (vertaistukea unettomuuteen)

Terveyskirjasto: Unihäiriöt lapsella  

THL: Vauvan turvallinen nukuttaminen

THL, 2017: Tietoa lasten unihäiriöistä

THL, 2020: Uusi tutkimus antaa ensimmäistä kertaa kriteerit pikkulasten hyvälle unelle – Yksilölliset erot isoja.

THL: Äidin lievätkin masennusoireet vaikuttavat lapsen tunne-elämään – tukea saatava raskausajasta vauvavuoden loppuun asti.

Terveyskirjasto: Pitkäaikainen masentuneisuus eli dystymia

Terveyskirjasto, Masennus, masentuneisuus, masennusoire ja masennustila

Unicef: Caring for your baby at night

Video: Miksi vauvat itkevät? 

Opas itkuisen vauvan vanhemmalle

Oliko tästä sinulle apua?

Saatat olla kiinnostunut myös näistä

Äidinmaidon käsittely ja pakastaminen

Äidinmaito on kallisarvoista ravintoa, jota ei kannata heittää hukkaan. Äidinmaito säilyy oikein käsiteltynä pakasteessa puolisen vuotta, josta...

Voihan rakkula – lasten tyypilliset rokkotaudit

Suurin osa rokkotaudeista on lähes hävinnyt kansallisen rokoteohjelman ansiosta. Osaan rokkotaudeista ei kuitenkaan ole rokotetta, artikkelissa...

Kuinka tukea pienen vauvan motorista kehitystä?

Vauvan käsittely, sylissä pitäminen ja kantaminen auttavat vauvaa hahmottamaan omaa kehoaan ja edistävät vauvan motorista kehitystä. ...