Siirry sisältöön

Perustunteet: Miten voin valita ilon ja lisätä mielihyvän tunteita arkeen?

16.04.2021 klo 09:43 - Tuottanut Koulutus Elämään Säätiö
Ihminen pyrkii luonnostaan eroon epämiellyttävistä tunteista mahdollisimman nopeasti. Janoamme iloa ja mielihyvää. Mielihyvää voi saavuttaa monilla keinoilla kuten liikunta, rentous, sosiaaliset suhteet ja nauru. Keskittymällä itselleen sopiviin keinoihin voi ottaa pienillä valinnoilla vastuuta mielihyväntunteistaan arjessa. Iloon ja myönteisiin tunteisiin panostaminen on tärkeä valinta, sillä se parantaa sekä terveyttä että elämänlaatua.

Onnellisia ihmisiä tutkittaessa on huomattu, että he viettävät paljon aikaa sukulaisten ja ystävien kanssa, heillä on päämääriä, aktiivinen vapaa-aika, auttavat muita ja suhtautuvat myönteisesti elämään sekä hymyilevät paljon. Onnellisilla ihmisillä on lisäksi tunnetaitoja ja keinoja selviytyä stressistä ja elämän kriisitilanteista.  (Niemi 2004, 151-152.) 

 

Ilo ja nauraminen lisäävät voimia ja hyvinvointia. Nauraminen vahvistaa sydäntä ja keuhkoja, kiihdyttää ruuansulatusta ja aineenvaihduntaa, vastustuskyky paranee. Nauramisessa myös kyynelkanavat puhdistuvat ja ilme kirkastuu. Se siis lisää terveyttä ja siten nauraminen voi tosiaan pidentää elämää. Nauramisen aikana vapautuu samoja mielihyvähormoneja endorfiineja kuin juoksulenkillä. Parin minuutin nauramisella on elimistöön sama vaikutus kuin 45minuutin rentoutumisella tai hölkällä. Sen lisäksi, että myönteiset tunteet tuntuvat hyvälle ja vaikuttavat terveyteen, niillä on myös tärkeä tehtävä auttaa yli epämiellyttävien tunteiden. Nauramisen avulla häpeää ja syyllisyyttä on helpompi käsitellä ja nolot tilanteet voi kutistaa kestettäviin mittasuhteisiin. Ilosta ja myönteisistä tunteista on apua myös suruprosessissa ja masennuksesta toipumisessa. Lisäksi nauraminen vähentää kivun tunnetta. Nauramisesta on niin paljon hyötyä, että sen vaikutuksia kannattaa hankkia, vaikka naurun aiheita ei olisikaan. Kehossa tapahtuvat samat toiminnot silloin kun matkitaan naurua ja kun nauretaan oikeasti. Pelkästään jo suupielten ylöspäin kääntäminen eli tietoisesti hymyileminen tai hymyn matkiminen lisää endorfiinien tuotantoa ja syntyy hyvää oloa ja mieltä. Mitähän tapahtuisi, jos tehdessään jotain tylsää ja yksinkertaista askaretta hymyilisi samalla? (Niemi 2004, 153.) 

 

Aivojen mielihyväjärjestelmä säätelee käyttäytymistä tuottamalla mielihyvän kokemuksia ja suuntaamalla ihmisen miellyttäviä asioita kohti. Kielteisiksi koetut tunteet kuten pelko ja inho suuntaavat toimintaa poispäin epämiellyttävistä tapahtumista ja asioista. Mielihyvä järjestelmä tuottaa tapoja ja monimutkaisia motivaatiotiloja. Mielihyvä tarkoittaa aivotutkimuksen piirissä tietoista ja kehollista kokemusta palkkion saavuttamisesta. Palkkiolla taas tarkoitetaan sellaista seuraamusta, joka vahvistaa jotain käyttäytymismuotoa. Mielihyvää aiheuttavat palkkiot voidaan jakaa kolmeen luokkaan. Primäärejä palkkioita ovat biologiset palkkiot kuten ruoka, juoma, suoja, seksuaalinen ja sosiaalinen kontakti. Toiseksi mielihyvä järjestelmä muokkautuu ympäristön ja oppimisen ansiosta kulttuurisia sekundaari palkkioita on esimerkiksi musiikki, elokuvat ja alturistinen toiminta. Kolmanneksi suoraan keskushermoston mielihyväjärjestelmään vaikuttavat huumaavat aineet kuten opioidit ja alkoholi, aiheuttavat voimakkaita mielihyvän kokemuksia. Mielihyvä järjestelmällä on kaksi tehtävää: se tunnistaa ja koodaa mahdollisesti mielihyvää aiheuttavia kohteita ja toiseksi tuottaa mielihyvän kokemuksia, kun palkkioita on saavutettu. Ilo on mielihyvää abstraktimpi käsite, johon liittyy mielihyvän lisäksi esteettisiä, moraalisia ja kognitiivisia komponentteja. Mielihyvän kohteeseen syntyy usein voimakas halu, mutta iloa aiheuttavia asioita ei tyypillisesti himoita siinä määrin missä mielihyvää aiheuttavia palkkioita. (Nummenmaa 2010, 70-71.) 

 

Onnellisuus taitoja voi ja kannattaa harjoitella. Omia keinoja ilon ja mielihyvän saavuttamiseen kannattaa listata. Arjessa onkin syytä aikatauluttaa joka päivälle mielihyvää tuottavia asioita. Aistien kautta aivot vastaanottavat mielihyvää synnyttäviä ärsykkeitä, joten aistien ilahduttaminen onkin oiva keino tyynnyttää ja rauhoittaa arjessa stressihormonien tuotantoa. Hyvän huomaaminen, huomion kiinnittäminen siihen tietoisesti, siitä nauttiminen ja miellyttävien tunteiden ylläpitäminen sekä vahvistaminen ovat taitoja, jotka vaativat tietoista harjoittelua. (Niemi 2004, 159-160.) Positiivinen kasvatus kirjassa Trogen (2020) esittelee useita apukeinoja keinoja hyvän huomaamiseen. Itselle mieleen jäi erityisesti opettaja pöydällä oleva helmipurkki, johon hän lisäsi aina helmen, kun kehui oppilasta. Esimerkiksi näin voi tehdä tietoiseksi hyvän huomaamisen ja saada lisättyä sitä. Niemen (2004, 161) mukaan myönteisiä tunteita kannattaa myös luoda. Se tapahtuu iloisia asioita muistelemalla, ajattelemalla ja mielikuvittelemalla sekä unelmoimalla. Kiitollisuus on yksi tunnetaito, joka lisää taitoa kiinnittää huomio hyvään ja kauniiseen. Se suuntaa huomion pois pettymyksistä ja kielteisistä kokemuksista, mieliala kohenee, unen laatu paranee, jaksaminen ja onnellisuus lisääntyvät. Tutkimusten mukaan hyvän tekeminen ja auttaminen, hyvän puhuminen ja hyvän ajatteleminen toisista ihmisistä lisää myönteisiä kokemuksia ja onnellisuutta. Hyvien tekojen ja siitä saadun myönteisen palautteen ansiosta itsearvostus kasvaa ja huomio kiinnittyy omien vaikeuksien sijaan lähimmäisten elämän parantamiseen. Myös innostumisen taitoa voi harjoitella. Toisaalta joskus on päästettävä toisista asioista irti, jätettävä ne sikseen ja annettava anteeksi. Tietoinen päättäminen antaa anteeksi mahdollistaa vaikeiden tunteiden kohtaamisen ja anteeksi antamisen sekä myötätunnon. (Niemi 2004, 160-188.) 

 

Tutkimusten mukaan optimistisesta ja myönteisestä ajattelusta on paljon hyötyjä terveydelle ja hyvinvoinnille. Myönteinen suhtautuminen lisää myönteisten tunteiden määrää, parantaa mielialaa ja itsetuntoa. Optimistista ajattelua voi opetella ja harjoitella. (Niemi 2004, 188.) Myllyviidan mukaan on tärkeä taito opetella pysäyttämään kielteiset ajatusketjut, sanomalla seis ja muuttamalla ajatuksia tietoisesti myötätuntoiseksi. Niemen mukaan (2004, 190) paras keino vaikuttaa tunteisiin on kiinnittää huomio ajatuksiin, koska tunteet syntyvät ajatusten seurauksena. Kannattaa siis ajatella, mitä ajattelee. Kun valitsee toistuvasti uuden, myönteisemmän asenteen ja ajattelutavan siitä tulee automaattista. Aivojen kompastuskiviin kannattaa harjoitteluvaiheessa kiinnittää huomiota. Valikoiva havaitseminen tarkoittaa, että on tottunut kiinnittämään huomion asioiden kielteisiin puoliin. Myös ajatusten lukemista rivien välistä ja hätiköityjä johtopäätöksiä kannattaa välttää. Yleistäminen ja liioitteleminen kuten sanat aina, ei koskaan, ikinä ja taas vahvistavat kielteistä. Sen sijaan, että masentunut ajattelee: ”Olen alakuloinen, minusta ei ole mihinkään”, hän voisi ajatella: ”Olen alakuloinen nyt, mutta se kuuluu silloin tällöin elämään”. (Niemi 2004, 191.) 

Lapset ovat yleensä luonnostaan hyviä hetkessä eläjiä, ilon luojia, innostujia ja hassuttelijoita. Toisinaan lapset tarvitsevat aikuisilta tukea ja rohkaisua innostumisen taidon harjoitteluun. Lasten kanssa kannattaa kiinnittää huomiota positiivisen ajattelun mallintamiseen. Perheen aikuisten puhe muuttuu lapsen sisäiseksi puheeksi. Vielä aikuisenakin päässä kummittelee vanhempien sanat sekä hyvässä että pahassa. Hyviä ja iloisia tapahtumia ja kokemuksia voi vahvistaa niitä muistelemalla vielä nukkumaan menon yhteydessä ja puhumalla ääneen: ”Vau, näin paljon ihania asioita on elämässäsi.” Erityisesti vaikeissa tai raskaammissa elämän tilanteissa iloa voi lisätä myös lasten elämään. Hyviä keinoja tähän on luovuus kuten askartelu, maalaaminen, laulaminen, nauraminen ja hassuttelu leikit. Luonto kokemukset ja aistien nautinnot toimivat kaiken ikäisillä stressin lievittäjinä. (Jääskinen 2017, 70.) 

 

 

Lähteet 

 

Mitä sä rageet? – Lapsen ja nuoren tunnetaitojen tukeminen. Anne-Mari Jääskinen. Lastenkeskus ja kirjapaja, 2017. 

Hyvää mieltä ja tunnetaitoja. Päivi Niemi, Päivä Osakeyhtiö, 2004. 

Tunne tunteesi. Katja Myllyviita. Duodecim, 2016. 

Saa jännittää: Jännittäminen voimavarana. Minna Martin. Kirjapaja 2017. 

Tunteiden psykologia. Lauri Nummenmaa. Tammi, 2010. 

 

Oliko tästä sinulle apua?

Saatat olla kiinnostunut myös näistä

Tukea äideille -itseopiskelukurssi

Tämä verkkokurssi on suunnattu äideille, jotka ovat huolissaan omasta jaksamisestaan ja hyvinvoinnistaan. Kurssi on tuotettu osana Äidit irti...

PCOS:n vertaistukichat

Elätkö PCOS:n kanssa tai epäiletkö, että oireesi voisivat liittyä siihen? Tervetuloa mukaan PCOS:n vertaistukichattiin!

Vertaisryhmächat syöpää sairastavan lapsen vanhemmille

Vertaisryhmächat on tarkoitettu syöpää sairastavan tai syövän sairastaneen lapsen vanhemmille, jotka pohtivat arkea ja omaa jaksamista....