Maahanmuutto ja maahanmuuttajamiehet työelämässä
Työelämään osallistuminen antaa maahanmuuttajalle kielitaidon ja verkostot. Mentorointiin liittyvien mallien avulla saadaan myös lisättyä maahanmuuttajien tietämystä suomalaisesta yhteiskunnasta.
Eero Heinäluoman esipuhe, Monimenetelmäinen tutkimus kotouttamistoimenpiteiden toimivuudesta. Eduskunnan tarkastusvaliokunnan julkaisu 1/2018.
Vieraasta Veljeksi -toiminnan ydin, työelämämentorointi, on vapaaehtoisuuteen perustuvaa toimintaa. Toiminta tarjoaa kansainvälisyyttä, uusia ammatillisin näkökulmia ja sosiaalisia suhteita sekä maahanmuuttajamiehille että suomalaisille miehille. Vapaaehtoisuus tarkoittaa sitä, että toimintaan osallistuvat ovat motivoituneita ja kiinnostuneita samoista asioista.
Suomeen muuttaa jatkuvasti ihmisiä ulkomailta. Vuonna 2019 Suomessa asui 350 000 muualla syntynyttä. Maahanmuuttajien enemmistö on miehiä, ja työperäinen maahanmuutto ohitti avioliiton tärkeimpänä Suomeen tulon syynä vuonna 2019 (Tilastokeskus). Toisaalta myös suomalaisia liikkuu kansainvälisesti yhä enemmän.
EU:n ulkopuolelta Suomeen muuttaneiden miesten työllisyysaste oli vuonna 2017 noin 50 % kantaväestöön kuuluvien miesten työllisyysasteen ollessa noin 70 % (Eurostat). Ero työllisyysasteessa on EU-maiden vertailussa poikkeuksellisen korkea. Kaikkien maahan muuttaneiden miesten työllisyyttä leimaavat Suomessa syntyneitä useammin määräaikaiset ja koulutusta vastaamattomat työsuhteet. Tilastokeskuksen mukaan maahanmuuttajamiesten vuoden 2017 keskiansio Suomessa oli noin 19 000 €, kun se kaikilla miehillä oli noin 43 000 €.
Maahanmuuttajabarometrin (2012) mukaan maahanmuuttajat näkevät suoraan työelämässä hyödynnettävät taidot tehokkaimpina kotoutumisen ja kielen oppimisen kannalta. Tietoa työhön hakeutumisesta ja työkulttuurista Suomessa toivottiin lisää. Lisäksi barometrissa todetaan sosiaalisten verkostojen merkitys työllistymisessä. Sitran Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään -tutkimuksen (2016) mukaan noin 70 % työpaikoista on löytynyt muutoin kuin avoimen työnhaun kautta.
Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) Maahanmuuttajien työllistyminen- selvityksessä (2014) esitetään, että TE-toimiston työntekijöiden mukaan ”maahanmuuttajien työllistymisen edistäminen edellyttää yksilön tarpeista lähtevää, usein pitkäjänteistä, työskentelyä”. Maahan muuttaneiden asiakkaiden taitojen tunnistaminen on ongelmallista. Selvityksessä nousevat esiin myös hyvät kokemukset mentorointiohjelmista. Kielen taidolla on vaikutusta työllistymiseen. Kielikoulutusta pidetään riittämättömänä ja sirpaleisena.
Vieraasta Veljeksi -toimintaa on järjestetty vuodesta 2016, joten se on ollut osa alun selontekolainauksessa mainittuja tehokkaita kotouttamistoimenpiteitä. Tämä ei kuitenkaan ole itseisarvo, vaan toimintaa järjestetään ennen kaikkea Miessakit ry:n toiminta-ajatuksen pohjalta. Se, että yli 70 % toimintaan osallistuneista maahanmuuttajamiehistä on saanut työ- tai opiskelupaikan ja että suurin osa osallistujista on tyytyväisiä toimintaan, on osoitus ajatuksen toimivuudesta.
Lähteitä:
Kotouttamisportaali:
https://kotouttaminen.fi/etusivu
Maahanmuuttajien työllistyminen:
https://tem.fi/documents/1410877/2859687/Maahanmuuttajien+ty%C3%B6llistyminen+10022014.pdf
Maahanmuuttajabarometri:
https://kotouttaminen.fi/kyselyt
Maahanmuutto (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos):
https://thl.fi/fi/web/maahanmuutto-ja-kulttuurinen-moninaisuus
Valtiontalouden tarkastusviraston selvitys kotouttamistoimenpiteistä:
https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/julkaisut/Documents/trvj_1+2018.pdf
Tilastokeskuksen maahanmuuttotilastot (pääsivu):