Isovanhemman rooli Kehotunnekasvatuksessa
Kehotunnekasvatus on perheen herkkä oma aihe, joka voi olla hämmentävä ihan kaikille aikuisille. Harvalla aikuisella on kokemusta lapsena saamistaan asiallisista ja avoimista vastauksista. Vanhemmat päättävät kasvatuslinjansa tässä aiheessa.
Lapsiperheen arvot, kasvatusperiaatteet ja kulttuurit ovat asioita, joita isovanhemman tulee kuunnella ja kunnioittaa. Kun olet perheen taustavoimana, vanhempien kasvatuskumppanina ja aina samoilla linjoilla, lapsenlapsesi hyötyy eniten. Isovanhemmat voivat tarjota ajatuksiaan. Vanhemmat kuitenkin päättävät lastensa kasvatuksesta.
Yksi tärkeimmistä nykyarvoista on lapsen kehon kunnioitus ja kehoitsetunto. Kehoa ei saa satuttaa, kuten tukistaa tai lyödä rangaistakseen lasta! Se on jopa rikos nykyään. Kehoa ei saa myöskään loukata sanoilla. Vanhemmat kertovat isovanhemman tokaisseen lapselle esimerkiksi “Kyllä sä oot pullukka!” Näin ei voi tehdä. Näistä asioista puhutaan eri tavalla nykyään.
Lapsen ulkonäkö, ominaisuudet, pituus tai paino keskustellaan aikuisten kesken, ei lapsen kuullen. Lapsi ei voi näihin asioihin vaikottaa. Tokaisut saavat lapsen tuntemaan itsensä huonoksi. Kun katsot, kosketat tai puhut lapsen kehosta, osoita, että lapsen keho on aina oikeanlainen ja hyvä.
Pohdittavaa
- Millaiset suhteet omilla vanhemmillasi on ollut isovanhempiisi?
- Miten omassa lapsuudessasi suhtauduttiin sinun kysymyksiisi kehosta?