BETA Siirry sisältöön

Mitkä ovat rinnat?

Julkaistu 12.10.2018 - Tuottanut Väestöliitto
Rinnat ovat kehonosa. Rinnat koostuvat pääosin rauhaskudoksesta, rasvakudoksesta ja sidekudoksesta. Rintojen arkuus ja rinnoissa tuntuva kova kyhmy ovat usein ensimmäisiä merkkejä tyttökehossa siitä, että rinnat kasvavat ja murrosikä alkaa. Rintaliivit ovat rintoja tukeva ja muotoileva alusvaate. Artikkelin keskivaiheilla on piirretty, anatominen kuva naiskehon tyypillisestä rintarakenteesta.

Murrosiän alkuvaiheessa rinnan muoto kasvaa ja kehittyy.  Toinen rinta voi myös olla selvästi kookkaampi kuin toinen, tai nännit ja nännipihat ovat erimuotoisia ja – kokoisia. Rinnat voivat myös olla arat tai pingottavat, tai ne voivat näyttää olevan eri korkeudella. Pehmeät, mutta tukevat rintaliivit tasoittavat rintojen koko- ja näköeroa ja suojaavat rintoja.

Rintojen kehittymistahti ja rintojen lopullinen muoto ovat osittain perintötekijöiden määräämät. Murrosiän kehityksen aikataulu ja esimerkiksi rintojen kehittyminen periytyy sekä isältä että äidiltä. Eli äidin rintojen koon perusteella ei voida suoraan sanoa, minkä kokoiset rinnat tyttärelle tulee. Jokainen nuori on sekoitus molempien vanhempien perintötekijöitä, mutta piirteet ja kehon muodot ovat aina yksilöllisiä.

Rintojen kasvuun tai kehotukseen ei voi omalla toiminnallaan vaikuttaa. Itsetyydytys tai muunlainen seksi ei myöskään hidasta tai vaikuta rintojen kasvuun. 

 

Rintojen kehitys kestää 3-5 vuotta. Rinnat eivät ole kuitenkaan koskaan täysin valmiit, sillä ne muuttuvat ja muotoutuvat koko elämän ajan. Rintojen koko ja ulkonäkö eivät yleensä vaikuta rinnan toimintaan, kuten esimerkiksi imetykseen.

Nännipiha muodostuu erityyppisistä rauhasista ja sileästä lihaskudoksesta. Ihminen ei voi säädellä sileän lihaskudoksen toimintaa tahdonalaisesti, vaan se supistelee esimerkiksi veressä kiertävien hormonien vaikutuksesta.

Jos on kylmä, nännipihan sileä lihaksisto yleensä supistuu ja nännin tulee paremmin esille. Tämän ilmiön tarkoitus on suojata rintarauhasia kylmältä. Sama ilmiö tapahtuu myös kiihottuessa, mutta eri syystä.

 

16.10.2018 rinnat-teksti

Jokaisen rinnat ovat omanlaisensa

Maailmassa ei ole olemassa yhdenlaisia, oikeita kehoja vaan juuri omanlaiset piirteemme tekevät meistä persoonallisia.

Rinnoissa tuntuu aina erilaisia epätasaisuuksia, niissä voi olla muhkuroita, laattamaiselta tuntuvia kiinteitä kappaleita, riisinjyviä muistuttavaa rakeisuutta. Kaikki nämä ovat rintarauhaskudosta.

Rauhaskudos reagoi kuukautiskiertoon ja on välillä selvemmin tuntuvaa ja joskus aristavaakin. Rintoja kannattaakin tutkia eri kuukautiskierron vaihessa, jolloin oppii tuntemaan omat rinnat ja huomaa, jos muutoksia tapahtuu.

Rintojen iholla on myös usein niin sanottuja venymisjälkiä, joita voidaan kutsua myös raskausarviksi. Nimestään huolimatta, näitä jälkiä on miltei kaikilla nuorilla tai aikuisilla, jossain vaiheessa. Ne voivat tulla miltei mihin päin kehoa tahansa ja usein juuri sinne, mihin kertyy paljon rasvaa kuten rinnat, lanteet, reidet, vatsa ja pakarat. 

 

Rintojen koko

Rinnat koostuvat rauhaskudoksesta, rasvakudoksesta ja sidekudoksesta. Rintojen koko liittyy usein rasvakudoksen määrään. Jos on hoikka, niin usein rinnat ovat pienemmät kuin henkilöillä, jonka kehossa on enemmän rasvakudosta. Rinnan rauhaskudoksen määrä on osittain perinnöllistä. Rinnat ovat usein eripariset, varsinkin nuorilla se on tavallista.

Rinnoissa voi olla jopa yhden kuppikoon ero, se on normaalia. Rintojen kokoero useimmiten pienenee ajan mittaan.

Murrosiän aikainen voimakas laihdutus saattaa hidastaa rintojen kehitystä. Laihduttaessa rintojen sisällä oleva rasvakudos vähenee samalla tavalla kuin se vähenee vaikka vatsarasvasta. Rinnat siis kutistuvat kun rasva vähenee.

Kirjoittajat: Nuorten palvelujen asiantuntijat, Väestöliitto

Kuvitus: Ainoa Graphic Design / ainoa.fi

Oliko tästä sinulle apua?

Saatat olla kiinnostunut myös näistä

Voiko vammaiset panna?

Vammaisuus ei poista ihmisestä seksuaalisuutta, vaan se on erottamaton osa meitä kaikkia riippumatta siitä, olimmeko sitten vammaisia tai...

Voiko vanhempien kanssa puhua seksistä?

Seksistä puhuminen vanhempien kanssa mietityttää monia murrosiän alettua. Kehon muutokset hämmentävät ja seksuaaliset halut alkavat heräillä....

Voiks omaa spermaa syödä?

Sperma, eli siemenneste, on siittiöitä sisältävää nestettä jonka tarkoituksena on kuljettaa ja ravita siittiöitä. Siittiöiden tehtävänä...