Siirry sisältöön

Mitä tehdä, kun kohtaa kiusaamista?

15.10.2018 klo 17:38 - Tuottanut Väestöliitto
Kiusaaminen tuottaa aina mielipahaa kiusatulle ja sillä voi olla myös kauaskantoiset vaikutukset kiusatun hyvinvoinnille. Kiusaaminen on aina väärin ja epäkunnioittavaa käytöstä, jota ei ansaitse kukaan.

Miten tunnistaa kiusaamisen?

Kiusaaminen voi olla suoraa, kuten nimittelyä ja haukkumista, toisen tavaroiden hajottamista tai varastamista tai jopa väkivaltaista käyttäytymistä kiusattua kohtaan. Kiusaamista voi tapahtua niin kasvokkain kuin esimerkiksi netin tai kännykän välityksellä.

Epäsuoraa kiusaamista on vaikeampi havaita. Tällaista on esimerkiksi ikävien tai perättömien juorujen levittäminen, selän takana pahan puhuminen, kiusatun syrjiminen ja porukasta ulkopuolelle jättäminen tai ilkeiden viestien lähettäminen. Sekin on kiusaamista, että sallii kiusaamisen tapahtua, vaikka itse ei siihen aktiivisesti osallistuisikaan. Sillä ei ole merkitystä, miten kiusataan vaan se, miltä se kiusatusta tuntuu.

Kiusaaja voi tavoitella kiusaamisella muiden hyväksyntää tai arvostusta kaveripiirissä. On myös mahdollista, että kiusaajaa itseään on aiemmin kiusattu. Oli syy mikä tahansa, on syytä miettiä miksi kiusaa ja miltä itsestä tuntuisi, jos joutuisi kiusatuksi.

Kiusaaminen ei ole koskaan kiusatun syytä

Kiusaaminen ei ole koskaan kiusatun syytä, vaan syyt kiusaamiselle johtuvat aina kiusaajasta itsestään ja ne voivat olla moninaisia. Kiusaajalla voi olla paha olo, jota hän purkaa kiusaamisella.

Kiusaamistapausten selvittäminen on aina aikuisen vastuulla.

Jos itse kiusaat tai koet, että sinua tai kaveriasi kiusataan, puhu asiasta vanhemmillesi, kouluterveydenhoitajalle, koulukuraattorille tai jollekin muulle turvalliseksi kokemallesi aikuiselle.

Avun pyytäminen ei ole koskaan kyvyttömyyttä puolustaa itseään, vaan osoitus rohkeudesta ja hyvästä itsetunnosta.

Nuorten palvelujen asiantuntijat, Väestöliitto

Oliko tästä sinulle apua?

Saatat olla kiinnostunut myös näistä

Maksuton verkkotapahtuma - Miten korona vaikutti lapsiperheiden ja isovanhempien suhteeseen?

Väestöliiton vanhemmuus- ja isovanhemmuuspalvelut järjestävät yhdessä maksuttoman ”Suukkoja ja säröjä sukupolvisuhteissa”...

Rakentava vuorovaikutus - Hanna Savanna

Kipua sairastavalla ja läheisillä voi olla kokemuksia siitä, että heitä ei ymmärretä. Miten omista tunteistaan ja tarpeistaan voisi kertoa...

Moni tuntee yksinäisyyttä

Uudet tutkimukset kertovat huolestuttavaa tietoa siitä, kuinka koronaepidemia on lisännyt erityisesti 20-54 -vuotiaiden ahdistuneisuutta ja...