Siirry sisältöön

Kuinka opin riitelemään rakentavasti?

24.10.2018 klo 10:44 - Tuottanut Väestöliitto
Kaikissa ihmissuhteissa tulee erimielisyyksiä, se on normaalia. Aina ei ole helppo ymmärtää itseä, saati sitten toista. Ratkaisevaa on se, miten riidellään ja miten riidat selvitetään. Riidellä voi myös rakentavasti ja sitä voi opetella.

Ei riitoja, ei suuttumisia – kuulostaa ihanalta? Vaikka riidat tuntuvat epämiellyttäviltä, niillä saadaan myös hyvää aikaan. Riidat eivät välttämättä ole merkki huonosta ihmissuhteesta. Fyysinen ja henkinen väkivalta toista ihmistä kohtaan sen sijaan ovat aina signaaleja siitä, että asiat eivät ole hyvin.

Riitelyn mallit ja tavat opitaan kotoa

Jos lapsuudenperheessäsi on riidelty paljon, voi olla, että itse päätät omissa kaveri- ja seurustelusuhteissasi välttää riitoja viimeiseen asti. Voi myös olla, että lapsuudenperheessäsi ei ole riidelty edes silloin, kun sille olisi ollut tarve, jolloin perheen lapset ovat oppineet vaikenemisen ja tunteiden patoamisen kulttuurin. Riitojen täydellinen välttely ei ole hyvä vaihtoehto, sillä silloin patoat tunteita sisääsi. Jos joku asia kaverin tai kumppanin käytöksessä ottaa päähän, sitä ei kannata jäädä hautomaan. Hautomisen seurauksena viha ja kiukku voivat kasvaa valtavan suuriksi ja riitatilanteessa ne voivat purkautua arvaamattomasti. Padotut tunteet vaikuttavat heikentävästi omaan hyvinvointiisi.

Runsas riitely lapsuudenperheessä on saattanut vaikuttaa myös siten, että olet tottunut riitoihin, huutamiseen ja siihen, että kaikki on taas kunnossa, kunhan pyytdetään anteeksi. Kaveri tai seurustelukumppani sen sijaan on saattanut saada lapsuudenkodistaan aivan toisenlaisen mallin. Hän saattaa kokea kumppanin tulistumisen hämmentäväksi ja pelottavaksikin. Kiivas temperamentti tai kotoa opitut mallit eivät oikeuta kohtelemaan ketään huonosti. Tunteita voi opetella säätelemään.

Riippumatta siitä, millaisen riitelyn mallin olet oppinut, riitelyn tavastasi kannattaa olla tietoinen. Omaa käytöstäsi voit muuttaa vain, jos tunnistat miten olet tottunut toimimaan, ja miksi olet tottunut toimimaan niin kuin toimit.

Tunnista riidan kehät

Ihmissuhteissa riidat voivat syntyä hyvin pienistä asioista. Yleensä kuitenkin kun tilannetta katsoo tarkemmin, ihmiset riitelevät siksi, että he eivät ymmärrä toisiaan.

Esimerkiksi seurustelusuhteessa toinen voi olla se, joka ottaa asioita enemmän puheeksi. Kumppanin keino saattaa olla erilainen. Hän on ehkä oppinut, että on parempi olla puhumatta, niin ei ainakaan pahenna tilannetta. Silloin saattaa käydä niin, että mitä enemmän toinen yrittää saada toista puhumaan, niin sitä enemmän toinen vetäytyy.

Seurustelusuhteessa onkin hyvä tunnistaa, miten kumpikin vaikeassa tilanteessa toimii, ja onko niin, että tuo toiminta vain vahvistaa riitaa. Kun keskustelun aloittaa pehmeästi, se myös jatkuu mukavana ja loppuu pehmeästi. Jos aloittaa kovalla hyökkäävällä tavalla, keskustelu myös jatkuu ja loppuu ikävänsävyisenä.

Kerro, miltä toisen käytös sinusta tuntuu

Usein riita alkaa sillä, että jompikumpi ottaa esille asian, mikä vaivaa tai harmittaa. Tällöin tunteet kuohahtavat, mikä on normaalia. Jokaisella on oikeus olla vihainen ja näyttää tunteensa, mutta toista ei saa loukata satuttamalla, esimerkiksi lyömällä tai haukkumalla toisen persoonaa tai ulkonäköä. Kiukkuisena myös ääni alkaa helposti nousta. Huutaminen ei kuitenkaan auta mitään. Jos tilanne muuttuu jommastakummasta uhkaavaksi, on parasta lähteä siitä pois. Asiaan voi palata, kun molemmat ovat rauhoittuneet.

Riidellessä on hyvä muistaa, että kumppanin tai kaverin moittimisen sijaan olisi parempi kertoa, miltä hänen käytöksensä itsestä tuntuu. Sen sijaan, että sanot toiselle tämän olevan täysin välinpitämätön ihminen, voit esimerkiksi kertoa, että “kun tulet tapaamisiimme myöhässä, minulle tulee tunne, että et pidä minua tärkeänä”. On siis parempi kertoa asioita minä-muodossa eli kertoa siitä, miltä itsestä tuntuu.

Kumppania tulee myös kuunnella. Jos riidellessä toinen kokee, ettei tule kuulluksi tai että hän ei saa suunvuoroa, suuttumus kasvaa entisestään.

Riita saadaan helpommin sovittua, kun molemmat myöntävät oman osuutensa riitaan. Se kannattaa myös todeta ääneen ja pyytää anteeksi. Tällöin toisenkin on helpompi tulla vastaan ja ottaa vastuu omasta käyttäytymisestään.

Syyllisen löytäminen ei ratkaise riitaa

Valitettavan usein riidoissa etsitään syyllistä ja pyritään erottamaan viattomat ja syylliset toisistaan. Usein ongelmiin on osuutta kaikilla riidan osapuolilla, joten syyllisen etsiminen ja osoittaminen ei auta mitään. Tästä ovat tietysti poikkeuksena ihmissuhteet, joissa on väkivaltaa, hyväksikäyttöä tai riippuvuusongelmia.

Nuorten palvelujen asiantuntijat, Väestöliitto

päivitetty 8.7.2022

Oliko tästä sinulle apua?

Saatat olla kiinnostunut myös näistä

Kokemus kohtaa uteliaisuuden - miten luonnossa seikkailu tukee lapsen ja isovanhemman suhdetta?

Millainen isovanhempi sinä olet? Tuntuuko roolisi sinulle sopivalta, entä miten isovanhemmuuden luonne on muuttunut vuosien ja vuosikymmenten...

Ero -podcast

Nuorten aikuisten erot – mistä ne johtuvat, mitä tunteita ne aiheuttavat ja miten erosta pääsee yli? Väestöliiton psykoterapeutti Heli...

Rakentava vuorovaikutus - Hanna Savanna

Kipua sairastavalla ja läheisillä voi olla kokemuksia siitä, että heitä ei ymmärretä. Miten omista tunteistaan ja tarpeistaan voisi kertoa...