Siirry sisältöön

Miten ollaan riidoissa satuttamatta toista?

Julkaistu 08.06.2018 - Väestöliitto
Riitely toista satuttamatta voi olla vaikeaa, mutta se kannattaa. Ja sitä voi oppia. Riitoja tulee, joten on mahdollisuuksia oppia ja onnistua riitelemään niin ettei satuta toista.
Poikien Puhelin -
Tuottanut Väestöliitto

Riitely niin ettei loukkaa tai satuta toista ei ole helppoa, koska asiat joista riidellään voivat olla kipeitä. Tärkeää olisi riidassa pyrkiä siihen, ettei tarkoituksella ainakaan toista satuta tai loukkaa. Väkivalta missään muodossa ei kuulu riitoihin.

Hyvä tavoite riitatilanteessa on, että mitään ei saa mennä rikki ja mitään peruuttamatonta ei saa tapahtua. Nämä kaksi asiaa jos pitää mielessä, ja pystyy ne riitatilanteessa toteuttamaan, niin ollaan pitkällä. On muistettava että toisen haukkuminen lyttyyn on jo peruuttamatonta. Sanojaan ei voi vetää takaisin ja ne ovat jo vaikuttaneet toiseen. Anteeksi tietysti kannattaa pyytää, mutta sanottuja loukkauksia se ei poista.

Riitelyssä kannattaa keskittyä siihen asiaan mistä riidellään. Vanhoja kaunoja ei kannata tuoda esiin riidoissa. Tulisi kuunnella myös vastapuolta. Tarkoitus on pyrkiä sanomaan oma mielipide ja näkemys lyttäämättä riitakumppania. Tunnekuohussa se ei ole helppoa. Ei se ole muuten aivan helppoa hommaa aikuisillekaan.

Riidassa on tärkeää antaa riitelijöille mahdollisuus kertoa oma näkemys tilanteesta. Toista ei saa keskeyttää kun hän kertoo näkemystään. Oman kokemuksen, tunteiden ja tarpeiden sanoittaminen on rakentavampi lähestymistapa, kuin toisen syyllistäminen. Toisen ymmärtämistä ja näkökulman huomioimista voi pyrkiä varmistamaan kysymällä esim. ”ymmärsinkö oikein, kun sanoit…?”. Toisen kokemusta ei pidä mitätöidä, vaikka kaikkea ei heti ymmärtäisi. Kun osapuolet ovat lähestyneet toisiaan näkemyksissään, on hyvä keskittyä tulevaan. Hyvä kysymys on esimerkiksi ”mitä pitäisi tapahtua, jotta asiat toimisivat jatkossa paremmin?”

On tärkeää oppia tunnistamaan omat tarpeensa ja tunteensa. Niistä tulee ottaa vastuu itse ja kertoa mitä toivoo ja mitä ei toivo tapahtuvan. Omien tarpeiden jatkuva väheksyminen ja niistä vaikeneminen aiheuttaa todennäköisesti jossain vaiheessa ongelmia. Toinen kun ei voi tarpeita tietää jos niistä ei kerro. Toiseen kohdistuvat toiveet ja odotukset on hyvä esittää kertomalla, mitä itse tarvitsee ja haluaa sekä kohteliaasti pyytämällä. Käskeminen tai syyllistäminen eivät yleensä ole kovin rakentavia keinoja.

Ihminen on sosiaalisinen olento ja läpi elämän olemme enemmän tai vähemmän muiden ihmisten kanssa tekemisissä. Näissä kohtaamisissa tulee myös konflikteja ja riitatilanteita. Tämän takia riitelyn opetteleminen on tärkeää. Riitely niin ettei riidasta tule haitallisia seurauksia, kuten turhaa pahaa mieltä tai toistuvia riitoja on kannattavaa. Parhaimmassa tapauksessa riidassa kummankin osapuolen mielipide tulee kuulluksi ja löytyy yhteinen sävel miten jatkaa eteenpäin.

Oliko tästä sinulle apua?

Saatat olla kiinnostunut myös näistä

Mihin katosi ihminen, johon rakastuin? – Etsi hänet takaisin!

Haluaisitko saada esiin kumppanistasi ne piirteet, johon joskus rakastuit? Sen hyvän olon, jota joskus tunsit? Hypätkää rohkeasti elättelemään...

Uusi vuosi on mahdollisuus uuteen työelämässä ja parisuhteessa!

Uuden vuoden lupaukset liittyvät usein omaan hyvinvointiin ja ne unohtuvat nopeasti. Voisiko sinun uudenvuoden lupauksesi ensi vuonna liittyä...

Tekeekö ylikuormittuneisuus tuhoa parisuhteessasi etkä sumupilvessäsi sitä edes huomaa?

Ylikuormittuneisuus vie huolestuttavan paljon tilaa parisuhteen ja perheen hyvinvoinnista. Tunnistatko itsesi tai läheisesi tästä tekstistä?