Isänä lapsen elämässä eron jälkeen
Isällä on syntyvän lapsen elämässä oma ja erityinen merkityksensä. Isyys onkin puntarissa, jos vauvan vanhemmat päätyvät eroratkaisuun vauvavuoden aikana tai jos vanhemmilla ei ole alun perin ollut parisuhdetta. Hyvällä isyydellä on tutkitusti monenlaisia positiivisia vaikutuksia lapsen elämään.
Vanhemmuuteen liittyvät käytännön asiat, kuten lasten kanssa vietettävä yhteinen aika, saattavat muuttua eron myötä, mutta vanhemmuus sinällään ei muutu tai sen ei ainakaan pitäisi muuttua. On tärkeää, että lapsi saa kokemuksen siitä, että molemmat vanhemmat säilyvät hänen elämässään ja molemmat välittävät hänestä. Jos olet ns. etävanhempi, pidä säännöllisesti yhteyttä lapsiisi; tapaamisin, puhelimitse, tekstiviestein, videopuheluin, jne. Yhdessä ennen eroa asuneen isän ja lapsen / lasten välille on yleensä muodostunut kiintymyssuhde, joka ei saisi eron hetkellä katketa.
Hoiva, huolenpito, läsnäolo ja vastuunotto lapsen kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista kuuluu eron jälkeen molemmille vanhemmille. Vanhempien tehtävänä on huolehtia lapsen hyvinvoinnista myös eron aikana ja sen jälkeen.
Tärkeää on, että erosta huolimatta vanhemmat pystyvät tekemään yhteistyötä lapsen asioissa ja kantavat yhdessä vastuun lapsestaan
On myös isä-lapsisuhteita, jotka ovat vahvistuneet vanhempien eron myötä. Useat isät ovat eron jälkeen kertoneet, kuinka he kokevat tulleensa läheisemmiksi lastensa kanssa. Usein kuulee miesten myös kuvaavan sitä, kuinka he ovat löytäneet oman tavan olla isä vasta asuessaan äidin kanssa eri osoitteissa.
Eron jälkeinen hyvä isyys on mahdollista.
Isyyden tunnustaminen, jos vanhemmat asuvat erillään
Jos lapsi syntyy avioliiton ulkopuolella, on lapsen isyys aina erikseen vahvistettava joko tunnustamalla tai tuomioistuimen päätöksellä. Isyyden vahvistamisen myötä lapsen ja isän välille syntyy oikeudellisesti pätevä sukulaisuussuhde. Lapsesta tulee isän rintaperillinen, ja hänelle voidaan antaa isän sukunimi. Lapsella on isyyden vahvistamisen jälkeen oikeus saada elatusta myös isältään ja hänelle syntyy oikeus pitää yhteyttä ja tavata isäänsä, jos vanhemmat eivät asu yhdessä.
Avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen huoltaja on lapsen äiti, mutta isyyden vahvistamisen jälkeen myös isästä voi tulla huoltaja joko vanhempien sopimuksella tai oikeuden päätöksellä. Yhteishuoltosopimus laaditaan lastenvalvojan luona. Mikäli vanhemmat tekevät isyyden tunnustamisen ennakollisesti äitiysneuvolassa, tulee isästä huoltaja ilman erillistä sopimusta/päätöstä asiasta. Tarvittaessa vanhemmat voivat sopia lastenvalvojan luona myös lapsen elatuksesta tai tapaamisoikeudesta.
—
Sivusto toistaa videoita YouTubesta. Videot näkyvät vain, jos hyväksyt Hyvä kysymys -sivuston markkinointievästeet. Pääset muokkaamaan evästesuostumustasi tästä linkistä avautuvalla sivulla. Valitse sivun keskikohdasta tekstilinkki Muokkaa hyväksyntääsi ja rastita avautuvasta näkymästä Markkinointievästeet. Klikkaa sitten Salli valitut evästeet. Lue lisää tietosuojaselosteestamme.
—
Pohdittavaa
Ero on myös vanhemmuuden kriisi, joka vaikuttaa niin eroajiin kuin lapsiinkin. Pohdittavaksi tulee useita asioita, joita vanhemman kannattaa miettiä.
- Miten lapset reagoivat eroonne?
- Miten lapsiin liittyvät asiat on saatu sovittua?
- Onnistuuko yhteistyövanhemmuus?
- Millainen on eron jälkeinen isyytesi?
- Miten isyys muuttuu eron jälkeen?
- Miten ylläpidät yhteyttä lapsiisi?
- Voiko isyytesi vahvistua eron jälkeen?
Luettavaa
Lue lisää äkillisesti muuttuvasta isyydestä isätyöntekijämme blogista.
Voit jakaa eroon liittyviä ajatuksia Miessakit ry:n erotyöntekijän kanssa tai keskustella vertaismiesten kanssa Tukinet.net -sivustolla.