Siirry sisältöön

Miten oppisin säätelemään tunteitani?

Julkaistu 17.10.2018 - 17.10.2018 klo 12:40 - Tuottanut Väestöliitto
Tunteet muodostuvat aivoissa, ne tuntuvat kehossa ja tulevat näkyville käytöksessämme. Kaikki tunteet ovat sallittuja, ja niitä tulee ja menee koko ajan. Erilaisia tunteita opetellaan tunnistamaan, hyväksymään ja sietämään vauvasta saakka. Mitä vähemmän yrität salata, kieltää tai paeta tunteitasi, sitä paremmin voit.

Jokaisella on tunteita. Ne tuntuvat kehossa ja mielessä. Samaan päivään mahtuu paljon erilaisia tunteita. Aamulla kaikki voi hymyilyttää, mutta jo parin tunnin kuluttua voi tuntua, että koko maailma kaatuu päälle.  Tunteisiin liittyvät myös mielialat, jotka ovat pidempikestoisia kuin ohimenevät tunteet. Ihminen voi esimerkiksi yhden päivän aikana olla ärtynyt, iloinen, tympääntynyt, tyytyväinen tai suuttunut, mutta kokonaisuutena voi kokea olevansa onnellinen ja hyvinvoiva.

Tunteet kuuluvat elämään. Jokainen meistä kokee niin mukavia kuin haastaviakin tunteita. Haastavia tunteita ovat esimerkiksi viha, raivo, pelko ja suru. Nämä voivat olla rankkoja, repiviä, kipeitä tunteita, joiden kanssa voi olla hyvin vaikea olla. Jos ei ole keinoa tai mahdollisuutta käsitellä haastavia tunteita, kuten vihaa ja surua, ne voivat tuntua kehossa fyysisinä oireina, kuten mahakipuna tai muuna kivun tuntemuksena.

Tunteiden tunnistamista ja säätelyä pitää opetella

Tunteita opetellaan näyttämään, tunnistamaan, ilmaisemaan ja säätelemään varhaislapsuudesta asti. Voit itse vaikuttaa siihen, kuinka ilmaiset tunteitasi.

Vaikeita tunteita ei pidä tukahduttaa tai turruttaa esimerkiksi päihteillä, sillä kaikki tunteet ovat tärkeitä. Sen sijaan tunteista on hyvä opetella puhumaan. Kun niistä ja ajatuksistaan puhuu äänen läheiselle, asiat järjestyvät usein myös omassa mielessä. Omista tunteista ja tuntemuksista kannattaa keskustella ystävän, lähiaikuisen tai vaikka kouluterveydenhoitajan kanssa. Yksin ei kannata esimerkiksi pahan olon kanssa jäädä, koska se voi muuttua yksin kannettuna kohtuuttoman suureksi. Omista tunteista puhuminen helpottaa omaa oloa ja luultavasti myös murheet pienentyvät.

Suuren tunteen hetkellä on usein vaikea toimia järkevästi. Vihaisena tuntuu usein siltä, että voisi räjähtää: keho tärisee, kasvot voivat muuttua punaisiksi ja pääkoppa sauhuaa. Nämä tunteet voivat tulla ulos huutamisena tai raivoamisena. Joskus voi tuntua, ettei tunteille ja sille, miten toimit voi tehdä mitään ja ajattelemattomia sanoja vain tulee suusta. Jälkeenpäin tunteen palossa tehty teko ei useinkaan tunnu enää järkevältä.

Voit  kuitenkin itse vaikuttaa siihen, miten ilmaiset tunteitasi: Huudatko vai kerrotko niistä puhumalla? Riehutko raivona vai pystytkö sanoillasi kuvaamaan tunteitasi? Jos kieltää tunteensa, ne voivat ne purkautua ulos arvaamattomia kanavia myöten, kuten väkivaltana.

Kaikki tunteet ovat sallittuja, mutta teot eivät.

Pysähdy hetkeksi miettimään mielessäsi olevia ajatuksia ja sitä tunnetta, joka on kehossasi. Jokainen voi vaikuttaa siihen, kuinka käyttäytyy tai mitä seuraavaksi sanoo. Joskus on todella vaikea hillitä itseään, jolloin voit miettiä, mihin ja miten energiasi purkaisit. Auttaisiko juoksulenkki, musiikin kuunteleminen, puhelinsoitto kaverille tai vaikka tyynyyn huutaminen?

Tunne on aina tunne ja sen lisäksi on myös järki ja tahto. Järkeä käyttämällä keksii varmasti hyviä tapoja käsitellä tunteita. Esimerkiksi väkivalta ja päihteiden käyttö eivät ole järkeviä tapoja tunteiden purkamiseen. Viina turruttaa tunteita hetkellisesti, mutta humalan mentyä fiilikset ovat entistä huonommat. Väkivaltaan ja päihteisiin turvautuminen aiheuttavat vaikeuksia lisää.

Tunteiden säätelyyn tarvitaan toista ihmistä

Toiset meistä ovat saaneet elämän varrella enemmän apuja tunteiden säätelyyn kuin toiset. Siksi olemme myös erilaisia siinä, kuinka voimakkaat kokemukset meihin vaikuttavat. Toinen menee ihan pois tolaltaan riidasta tai vastoinkäymisestä ja toinen taas pystyy helpommin rauhoittamaan mielensä. Myös temperamentti vaikuttaa tunteiden voimakkuuteen.

Vaikka olemme erilaisia, meillä kaikilla on kuitenkin yksi yhteinen ominaisuus: me kaikki tarvitsemme toisia ihmisiä tunteiden säätelyyn. Kun meillä on paha olla, yhteys ystävään, kumppaniin tai vanhempaan rauhoittaa meitä.

Rauhoitumme kun tiedämme, että tulemme kuulluksi ja hyväksytyksi.

Hankalin tilanne selvitä tunteiden kanssa onkin usein se, jos koemme, ettemme saa henkistä yhteyttä rakkaimpaamme. Silloin olo voi olla kovin turvaton. Silloin olisi hyvä tunnistaa tuo oma turvattomuus ja kertoa siitä rakkaimmalle: “Minusta tuntuu, että et kuuntele minua. Minulle tulee siitä yksinäinen olo.”

Jos tunteet musertavat, hae apua

Kaikki tunteet ovat sallittuja ja niitä tulee ja menee koko ajan – voimakas ja ahdistavakin olo yleensä helpottaa, kun malttaa odottaa ja kun tunteita käsittelee jollakin tavalla. Joskus tunteiden käsittelemiseen tarvitaan toista ihmistä sekä neuvoja ja tukea.

Joskus omat voimakkaat tunteet tai ajatukset voivat olla ahdistavia, pelottavia, hämmentäviä, aggressiivisia tai ne pyörivät mielessä koko ajan. Joskus tunteet voivat olla myös todella musertavia. Jos tuntuu siltä, ettet koe mitään iloa elämässä ja tämä tunne jatkuu useita päiviä tai huomaat vetäytyväsi kokonaan omiin oloihisi, on syytä hakea apua. Jos yhtäkkiä kadotat mielenkiinnon tavata ihmisiä tai nauttia harrastuksesta, joka ennen toi iloa, olisi tärkeää keskustella tunteista ja ajatuksista jonkun lähiaikuisen, esimerkiksi vanhemman, kouluterveydenhoitajan tai lääkärin kanssa.

Nuorten palvelujen asiantuntijat, Väestöliitto

Oliko tästä sinulle apua?

Saatat olla kiinnostunut myös näistä

Vastavirrasta myötävirtaan -chat 19.11 klo 18-20 - Selviytymiskeinoni?

Millaiset asiat tai keinot auttavat sinua jaksamaan opintojen keskellä? Mikä on sinun selviytymiskeinosi?

Vastavirrasta myötävirtaan -chat 10.11 klo 18-20 - Miten käsittelen stressiä?

Tuntuuko ettei stressi helpota edes vapaa-ajalla? Mikä sinua auttaa palautumaan opintojen keskellä?