BETA Siirry sisältöön

1. seksuaalisuuden porras: Olen ihana!

Julkaistu 05.10.2018 - Väestöliitto
Väestöliiton asiantuntijalääkäri, lastenpsykiatri Raisa Cacciatore kertoo, miten pieni lapsi kokee itsensä ja kehonsa.
Raisa Cacciatore , Lastenpsykiatri, asiantuntijalääkäri - Väestöliitto ry
Tuottanut Väestöliitto

Lapsi syntyy täynnä luottamusta siihen, että hän on maailman upein ja tärkein olento! Hän rakastaa jokaista kehonsa kohtaa luonnostaan.

Itsearvostus ja minäkuva kehittyvät varhain. Lapsi tutkii kehoaan, maistelee sormiaan ja varpaitaan, löytää korvat ja kantapäät ja myös sukupuolielimet.

Koska lapselle jokainen kohta kehosta on hyvä ja hieno, hän hyväksyy sen täysin ja on siitä iloisen ylpeä. Lapsi tykkää peilailla ja voi näytellä itseään ja toivoo ihailua: Katsokaa, miten hienoja paikkoja minusta löytyy! Sukupuolielinten koskettelun tuoma mielihyvä, lohtu ja turva löytyvät usein myös jo varhain. On kivaa, kun oma keho on niin ihana ja kiva!

Poika, 4 v, on ihmeissään kun “kikkuli nousee pystyyn” välillä ja kertoo siitä myös avoimesti, mutta se on hänelle samantasoinen asia kuin vaikka isovarpaan heiluttelu. (vanhemman vastaus)

Kosketus

Kosketus ja läheisyys vahvistavat kehoitsetuntoa. Vauva tuntee ja aistii kosketusta ja hoivaa. Varhainen huolenpito ja turvallinen kosketus ovat tärkeitä. Ne rakentavat lapsen kykyä rakastavaan ja läheiseen ihmissuhteeseen koko elämän ajaksi.

Näin vauva oppii, että hän on hyvä ja arvostettava, ja omassa kehossa on kiva olla. Vauva rakastaa maailmaa ja ihmisiä, jotka ovat turvallisia. Vauva nauttii pystyessään herättämään ilon ja rakkauden läheisissä. Maailma tuntuu silloin hyvältä ja hellältä. On ihanaa olla rakastettava ja on ihmisiä, joita saa rakastaa!

“Lapseni on alle vuoden ikäinen. Hän tykkää antaa pusuja äidille ja isälle, hän halaa ja haluaa olla sylissä. Hän haluaa syliin ja etsii turvaa vanhemmista. Silittelemme ja halailemme häntä paljon. Sylissä hän viihtyy ja rauhoittuu.” (vanhemman vastaus)

Uteliaisuus

Lapsen synnynnäinen uteliaisuus on hieno asia. Sitä pitää arvostaa, ei koskaan rankaista. Pienen lapsen seksuaalisuuteen kuuluu uteliaisuus kehoihin sekä avoin ja innokas suhtautuminen kaikkeen.

Häpeän tunne on lapselle vieras. Älä käske lapsen hävetä jos lapsi kysyy jotain, joka herättää sinussa häpeää. Älä siirrä häpeän tunnetta lapseen joka on luonnollisen utelias. Häpeällä kasvattaminen on loukkaavaa ja haitallista. Suojaa lapsen luonnollista uteliaisuutta vaikka opetatkin käytöstapoja ja mikä on sopivaa. Jos jotain kehon paikkaa sanotaan pahaksi tai häpeälliseksi, lapsi ei uskalla puhua siitä enää. Silloin ehjä kehonkuva menee rikki ja lapsen turvataidot huononevat.

“Positiivisia. Näen sen mahdollisuuksien paikkana rakentaa hyvää itsetuntoa ja onnellista elämää, joka kantaa pitkälle. Lapsen seksuaalisuus on myös innostavaa: se tutustumisen seurailu on kiehtovaa, kun häpeä ei vielä ole päässyt pesiytymään uteliaisuuden kylkeen.” (vanhemman vastaus)

Leikillisyys

Lapsen ominaisuus on leikki ja leikkisyys. Nakutanssit ja tutkimusleikit ovat suosittuja. Lapsi on täynnä tiedonhalua. Hän saattaa pyrkiä tutkimaan myös toisten ihmisten kehoja, usein leikin kautta.

Lapsen mutkaton, leikkisä ja luonteva suhtautuminen on arvokas asia. Sen soisi säilyvän aikuisuuteenkin. Tämän varhaisvaiheen vilpitön kokemus siitä, että itse on täsmälleen oikeanlainen, riittävä ja hyvä, on tärkeä pohja lapsen itsetunnolle.

Lasten terve suhtautuminen kehoonsa herättää minussa ihailua. Minusta on ihanaa, että heillä on edes yksi elämänvaihe, jossa he kokevat olevansa täydellisiä juuri sellaisina kuin he ovat. He suhtautuvat kaikkeen niin luonnollisesti. (vanhemman vastaus)

Mitä opetetaan ”Olen ihana!” –seksuaalisuuden portaalla

Rakkaudellinen tunne vuorovaikutuksessa vahvistaa lapsen itseluottamusta ja rohkeutta rakastaa. Hän oppii, että myönteiset tunteet ohjaavat ihmisten välistä turvallista kommunikaatiota.

Kiintymyssuhteet ja läheisyys, turva ja hellyys ovat lapselle ensiarvoisen tärkeitä. Katsomalla lasta silmiin hymyillen sekä ilahtumisen ilmein aikuinen viestittää, että lapsi on tärkeä ja rakastettu. Ihastunein äännähdyksin ja toistelemalla tai laulelemalla vauvan nimeä voi kertoa, että pitää hänestä.

Ylipäätään lapsissa on minusta ihaninta se, miten suurella mielenkiinnolla ja kirkkain silmin maailmaa ihmetellään ja koetaan, ja miten sitten oivalletaan asioita itsestä, muista ihmisistä ja ympäristöstä. Seksuaalisuus on tässä vain yksi puoli. (vanhemman vastaus)

Samalla kun lapsi opettelee oman kehonsa osien nimiä, hän myös opettelee arvokkaita taitoja ja sääntöjä. Lasta kannattaa ohjata asiallisesti niin, että keho on joka paikasta arvokas.

Nakutansseja voi esittää, kunhan paikka ja yleisö on siihen sopiva. Itseään tutkiskelevaa lasta voi ohjata, ettei ole tapana kaivaa nenää, korvaa tai peppua, pimppiä tai pippeliä muiden nähden, mutta jokainen saa itse kosketella kehoaan yksin ollessaan.

Alastoman ruumiin osat on käyty läpi moneen kertaan – kenellä nyt olikaan pippeli ja kenellä tissit ja miksi isilläkin näyttää olevan tissit ja miksi 2v tytöllä ei ole tissejä vaikka pojalla on pippeli. Kokeiltukin on – pippeli ei lähde irti, eikä tisseistä enää tule maitoa. Riittävän monta kertaa kun käytiin läpi niin kiinnostus lakkasi. (vanhemman vastaus)

Lapsi opetetaan itse pyyhkimään peppunsa ja huolehtimaan alapesusta, koska sukupuolielimet ovat arvokas yksityisalue, jonne ei kukaan kosketa ilman lapsen lupaa ja hyvää syytä. Oman kehon haltuunotto ja itsehallinta kasvavat pikkuhiljaa tuen avulla.

On hyvä, että lapsi ymmärtää oikeutensa koskemattomuuteen ja tietoon. Näin hän oppii myös suojautumaan toisten lasten ehkä tunkeilevalta tai loukkaavalta koskettamiselta. Lapsi oppii samalla kunnioittamaan toisten koskemattomuutta ja arvokasta kehoa.

Aina saa ja tulee myös kysyä, jos ei tiedä jotain.

Lähteenä käytetty myös: Seksuaalisuuden portaat. Korteniemi-Poikela E ja Cacciatore R. Opetushallitus 2015.

Kirjoittanut: Vanhemmuuden asiantuntijat, Väestöliitto

Oliko tästä sinulle apua?