Siirry sisältöön

Miksi ahdistaa?

Julkaistu 20.01.2020 - Väestöliitto
Ahdistusta on kaikilla ihmisillä aika ajoin. Ehkä me jollain lailla helposti myös totutaan ja turrutaan siihen, että on usein sellainen vähän levoton, hätäilevä olo. Se että onko ahdistus psykiatrisen häiriön tasoa vai ei-psykiatrista, on usein aika vaikea määritellä.
Tuottanut Väestöliitto

Ahdistuksen taso vaihtelee tilanteesta toiseen. Kuten kaikki tunteet, myös ahdistus tulee ja menee, ja vaikka se olisi jatkuvasti taustallakin, niin se aaltoilee välillä kovempana, välillä vaimeampana. Jos ihminen on ikään kuin ihan kipsissä ja äärimmäisen tuskainen, ja siihen ahdistuneisuuteen alkaa liittyä itsetuhosuunnitelmia on siihen tärkeää hakea apua ja tukea vaikka kouluterveydenhuollosta tai terveyskeskuksesta.

Millaista on lievä ahdistuneisuus, millaista voimakas ahdistuneisuus?

Lievä ahdistuneisuus voi olla levotonta, stressaantunutta oloa, kun on vaikea keskittyä. Se voi ilmetä myös niin, että on tunne että on huolissaan jostain epämääräisistä asioista, ei edes välttämättä saa kiinni, että mikä huolettaa. Voi olla että on jotenkin erityisen herkkä jollekin yllättäville asioille ihan arkielämässä, koulumatkalla, kaupassa, somessa. Pelkää alitajuisesti mitä muut musta ajattelee, kelpaanko joukkoon, löydänkö paikkani, kuka musta välittää? Ajatukset kiertää kehää ja keho tuntuu ehkä vähän ylivirittyneeltä.

Voimakas ahdistuneisuus on tosi kehollista, ajatuksia on vaikea saada mihinkään muuhun siitä tunteesta. Ajatuksissa pyörii kuvia siitä, miten kaikki voisi mennä pieleen, ja osittain ajatukset saattavat lukkiutuakin. Juuri kovimman ahdistuksen hetkellä on tosi vaikea nähdä mitään muuta vaihtoehtoista tai huojentavaa näkökulmaa.

Milloin on syytä hakea apua?

Usein sen ahdistuksen kanssa sinnittelee aika kauan ennen kuin siitä sanoo kenellekään. Jotenkin sitä odottaa että se vaan menisi pois tai tapahtuisi jotain ihan itsestään. Tai sitten käpertyy sen sisään ja voimattomuus lisääntyy. Vaikka siitä puhuisikin muille, niin monesti on vaikea tietää itsestään, että mikä oikein ahdistaa ja mitä sen kanssa voisi tehdä. Ahdistus on kuitenkin sellainen merkki siitä, että joku ei oo hyvin. Puhuminen auttaa ja yhdessä terveydenhuollon ammattilaisen (terveydenhoitaja, saraanhoitaja, terveyskeskuslääkäri, psykologi, kouluterveydenhoitaja) kanssa voi löytää asioihin ratkaisuja kuin että niitä murehtii yksin.

Hanna Rintala
Yleislääkäri

Oliko tästä sinulle apua?

Saatat olla kiinnostunut myös näistä

Mitä on astman hallinta? / Astman omahoidon ABC -hankkeen tietoisku

Tallenne Astman omahoidon ABC -hankkeen tietoiskusta. Luennoimassa keuhkolääkäri Antti Saarinen Filha ry:stä.

Digilaitteet ja keskittyminen, tehtäviä lapsen kanssa

Tässä osuudessa voitte käsitellä yhdessä lapsen kanssa digilaitteiden vaikutuksia keskittymiseen. Lue alapuolella olevat tehtävänannot....

Vertaistuesta voimaa astman omahoitoon

Astman omahoidolla tarkoitetaan sairastuneen osallistumista oman hoitonsa suunnitteluun ja toteutukseen. Omahoidon toteuttamiseen saat tukea...