BETA Siirry sisältöön

Mistä tunteet tulee?

Julkaistu 22.10.2019 - Väestöliitto
Jokainen meistä tuntee. Ei välttämättä koko ajan, mutta ainakin ison osan ajasta. Se on yhtä erottamaton osa itseämme kuin hengittäminen. Ja usein yhtä luonnollista. Omia tunteitaan ei tästä johtuen aina tule miettineeksi – mutta aivan kuten hengittäminenkin – tulevat ne tietoisuuteemme mikäli niihin keskitytään. Tunteiden olemassaolon tunnistaminen onkin edellytys niiden tutkimiseen.
Poikien Puhelin
Tuottanut Väestöliitto

Mistä tunteemme ovat sitten peräisin? Oikea vastaus on aivoista. Olisi kuitenkin väärin sanoa, että tunteet sijaitsisivat vain jossain tietyssä kohtaa aivojamme. Päinvastoin. Tunteita kuten kaikkea muutakin tietoa käsitellään laaja-alaisesti useilla eri aivojen alueilla. Vähän siellä vähän tuolla. Aivomme käsittelevät ja kuljettavat tietoa tunteista erilaisia aivoratoja ja hermoverkkoja pitkin, joista jokaisella on oma tehtävänsä. Tämä voidaan nähdä selkeästi esimerkiksi aivokuvista, jotka näyttävät miten eri aivojen osa-alueet aktivoituvat erilaisten tunteiden yhteydessä. Yhtä aikaa olisi kuitenkin virhe todeta tunteiden sijaitsevan vain ja ainoastaan aivoissamme.

Otetaanpa vaikka suuttumus. Onko sinusta koskaan tuntunut siltä, että suuttuessasi rintaa alkaa puristaa, kädet hikoavat ja puristuvat nyrkkiin eivätkä sanat tahdo tulla suusta? Tai siltä, että iloisena olet täynnä energiaa, kun taas surullisena keho tuntuu raskaalle ja suupielet vääntyvät väkisin alaspäin? Aivan. Kumpikaan näistä ei ole sattumaa. Tunnemme ja ilmaisemme tunteitamme siis koko kehon voimin, sillä aivomme välittävät tietoa tunteistamme kehomme eri osiin ja siten valmistavat kehoa toimintaan. Aivojen tulkitsema tieto välittyy keholle hermojen, mutta myös erilaisten hormonien välityksellä. Tästä johtuen puhutaan mm. stressihormoneista (adrenaliini ja kortisoli) sekä mielihyvähormoneista (mm. oksitosiini ja endorfiini), jotka molemmat aiheuttavat kehossa nimensä mukaisia tuntemuksia.

Tunteemme ovat seuranamme heti syntymästä alkaen aina kuolemaamme saakka. Jo vastasyntynytkin siis tuntee ja on kykenevä ilmaisemaan tunteitaan. Sen sijaan siinä miten ihminen tuntee ja ilmaisee tunteitaan, on yksilöllisiä eroja. Toiset ovat syntyjään uteliaampia, toiset varautuneempia. Toiset itkevät herkemmin, kun taas toiset ovat herkästi nauravaisia. Pieni vauva ei tee tietoisia valintoja toimintatapojen välillä, vaan syntymässä saamiinsa taipumuksiin nojaten, jotka muodostavat biologisen pohjan ihmisen tavalle tuntea. Näitä tuntemisen tapoja ja ihmisten biologisia taipumuksia nimitetään temperamentiksi.

Ihmisen synnynnäiset tuntemisen tavat eli temperamentti vaikuttaa siis osaltaan siihen miten ja mitä tunnemme erilaisissa tilanteissa. Lapsen kehittyessä myös tunteet kehittyvät ja tunteiden ilmaisutavat monipuolistuvat. Opimme säätelemään ja hallitsemaan tunteitamme järjellämme. Järjen avulla opimme myös tulkitsemaan tunteitamme ja sanoittamaan niitä muille. Aikuisiässä ihminen siksi harvemmin enää ilmaisee nälkäänsä itkemällä tai turhautumistaan rääkymällä, vaikka joskus niinkin voi käydä. Ymmärrämme, että tunteidemme sanoittaminen on rääkymistä järkevämpää ja johtaa lopulta parempaan lopputulokseen. Tunteet ovat lopulta vain viestejä, joita tulkitsemme järjellämme ja ilmaisemme toiminnallamme.

Tunteemme ovat erottamaton osa itseämme. Ne asuvat aivoissamme, mutta tuntuvat koko kehossa sekä näkyvät toiminnassamme. Ne ovat monimutkaisia, ihmeellisiä, voimakkaitakin, ja ne tekevät elämästä yhtä aikaa ihanaa sekä kamalaa riippuen siitä, missä määrin ne kantajaansa riepotellevat. Tunteitaan onkin hyvä oppia hallitsemaan, ei niitä peitelläkseen, vaan ymmärtääkseen milloin ne ovat parhaaksemme.

 

Aihealueet:  Nuorten elämä

Oliko tästä sinulle apua?

Saatat olla kiinnostunut myös näistä

Onks ok tuijottaa toisen persettä?

Lähtökohtaisesti toisten ihmisten tuijottamista kannattaa välttää, sillä se tuntuu kyyläämisen kohteelle helposti tunkeutuvalta ja...

Mitä on vulvodynia?

Vulvodyniaksi kutsutaan naistyypillisissä kehoissa esiintyvää kroonista, yli kolme kuukautta kestänyttä ulkosynnyttimien (emättimen ja...

Miksei alaikäisenä saa pelata rahapelejä?

Rahapelaaminen on aikuisille tarkoitettua toimintaa, mutta se on läsnä myös lasten ja nuorten elämässä. Monia nuoria rahapelit kiinnostavat, ja...