MIELI I Miten sitä voi vahvistaa?
Hyvä fyysinen kondis auttaa jaksamaan ja lisää sinnikkyyttä jyrkemmissä mäissä. Fyysinen kunto ja mielenterveys ovatkin voimakkaassa yhteydessä keskenään, sillä ne asustelevat samassa osoitteessa ja hyödyntävät kehon yhteisiä voimavaroja. Kuntoilemalla vahvistat kehoasi ja ylläpidät mielen ja kehon yhteistä voimavarapottia, mikä voi näkyä kohonneena kykynä käsitellä stressiä ja henkistä kuormitusta. Huolehtimalla kehon terveydestä, tulee siten väistämättä huolehtineensa myös mielenterveydestään.
Olet mitä syöt (ja miten nukut..)
Liikunnan lisäksi kehon voimavaroja voi kartuttaa panostamalla monipuoliseen ravintoon ja riittävään löhöilyyn. Kuten liikuntakin, myös terveellinen ravinto tukee mielen toimintakykyä, sillä monipuolisesta ravinnosta saa kehon ja mielen toimintaan tarvittavaa polttoainetta ja vitamiineja. Lepo puolestaan antaa aivoille niiden kipeästi tarvitsemaa latautumisaikaa. Unessa aivot esimerkiksi puhdistautuvat päivän aivotyöskentelyn aiheuttamista kuona-aineista ja valmistautuvat toimimaan täysillä taas seuraavana päivänä. Myös päivän aikana olisi hyvä pitää lyhyempiä pausseja, jotta aivot eivät pääse ylikuumenemaan. Jo ihan lyhyet rentoutumishetket ja vähän syvemmät hengenvedot auttavat keskittymään ja selkeyttämään omia ajatuksia sekä tunteita.
Arki balanssiin
Rentoutuminen voi olla haastavaa, jos oma pää pysyy arjessa vain juuri ja juuri pinnan yläpuolella. Jatkuvan räpiköinnin sijaan kannattaa siirtyä suosiolla kohti matalaa päätyä ja suhteuttaa arjen vaatimustasoa paremmin omiin voimavaroihin sopivaksi. Se voi tarkoittaa asioista luopumista tai oman tavoitetason laskemista ainakin hetkellisesti, kunnes voimavarat taas riittävät. Arjen tasapainon ja sujuvuuden lisääminen vaatii myös usein oman ajankäytön suunnittelua siten, että kalenteriin jää riittävästi tilaa levolle ja omasta terveydestä huolehtimiselle. Omaa jaksamistaan kun voi venyttää vain tiettyyn pisteeseen saakka, kunnes selkäranka väistämättä katkeaa.
Perustarpeet kunniaan
Elämässä joutuu kantamaan vastuuta ja tekemään asioita, joista luopuminen ei aina ole mahdollista. Vastapainoksi olisi tärkeää löytää mielihyvää tuottavaa tekemistä sekä ihmissuhteita, joista saa voimaa ja tukea tiukan paikan tullen. Mieli voi paremmin, kun elämän ilot ja surut saa jakaa rakkaiden ihmisten kanssa. Tärkeät ihmissuhteet ruokkivat myös ihmisen perustarpeisiin kuuluvaa yhteenkuuluvuuden tunnetta, joka osaltaan vahvistaa onnellisuuden tunnetta ja hyvinvointia. Muita hyvinvoivan mielen perustarpeita ovat kokemukset omaehtoisuudesta ja kyvykkyydestä. Näillä meinataan sitä, että ihmisellä on mahdollisuus päättää oman elämän kulusta sekä kokea, että on osaava ja saa asioita aikaiseksi.
Vahva mieli rakentuu siis lopulta useiden eri osa-alueiden varaan, jotka ruokkivat toinen toisiaan. Fyysiseen terveyteen, lepoon ja terveisiin elämäntapoihin panostaminen ruokkii omaehtoisuutta ja kokemusta omasta kyvykkyydestä, sillä omat valinnat ja onnistumiset auttavat jaksamaan sekä vahvistamaan omaa hyvinvointia. Arjen tasapainottaminen tuo hallinnan tunteen ja kokemuksen siitä, että saa asioita aikaiseksi. Mielekkäät ihmissuhteet puolestaan vahvistavat yhteenkuuluvuuden tunnetta, tukevat ja auttavat rentoutumaan myös vaikeampina aikoina.
Ylä- ja alamäet, ahdistus, kiukku ja konfliktit kuuluvat elämään, eivätkä ne poista mielenterveyttä. Vahvinkaan mieli ei aina jaksa, siksi haasteiden hetkellä on tärkeä tukeutua läheisiin ystäviin ja rakkaisiin perheenjäseniinsä. Tukea ja apua mielen vahvistamiseen voi saada myös ammattilaiselta, kuten koulupsykologilta tai kuraattorilta. Tärkeintä on, ettei jää yksin.
Lähteet: