Mä oon poika, mut musta tuntuu et oon tyttö? Mitä se meinaa?
Kun lapsi syntyy, kätilö kurkkaa syntymähetkellä, miltä ulkoiset sukuelimet näyttävät ja määrittelee niiden mukaan lapsen joko pojaksi tai tytöksi. Joskus syntyy intersukupuolisia lapsia, joita ei sukuelinten perusteella voida yksiselitteisesti määritellä tytöksi eikä pojaksikaan. Heillekin sovitaan kuitenkin kasvatussukupuoli, jota voidaan myöhemmin muuttaa.
Suurin osa ihmisistä kasvaessaan ja aikuistuessaan ovat tyytyväisiä tähän valistuneeseen arvaukseen. Synnynnäisten vehkeiden lisäksi kätilön tekemä määritelmä tuntuu heistä omalta myös oman sukupuoli-identiteetin kannalta. Kaikkien kohdalla näin ei kuitenkaan ole. Ihmisen sukupuoli-identiteetti alkaa kehittymään 2-4 -vuotiaana, ja osa kokee lapsuudesta asti, että oma sukupuoli on oikeasti joku muu, kuin mitä muut olettavat. Esimerkiksi niin, että vaikka on se pippeli, muut sanovat pojaksi ja kutsuvat pojan nimellä – on itsellä vahva fiilis siitä, että on tyttö josta pitää aikuisena tulla nainen. Tai päinvastoin. Silloin voi olla kyse transsukupuolisuudesta, eli ristiriidasta ihmisten kehon piirteiden ja sukupuoli-identiteetin välillä. Ihminen voi olla sukupuoli-identiteetiltään myös jotain muuta kuin mies tai nainen: esimerkiksi muunsukupuolinen tai sukupuoleton.
Virallisia sukupuolia on Suomessa vain mies ja nainen, mutta on maita, joissa niitä on useampia. Moni transihminen kokee helpommaksi siirtyä elämään avoimesti omaksi koetussa sukupuolessa ja sopia läheisten ja ystävien kanssa siitä, että he käyttävät itsestä nimi, joka tuntuu omalta. Jos joutuu jatkuvasti esittämään jotain, mikä ei tunnu omalta tai salaamaan sitä, kuka oikeasti on, johtaa se helposti pahoinvointiin. Osa kokee myös omia kehonosia vieraiksi ja ahdistuu ajatuksesta, että ne murrosiässä kehittyy väärään suuntaan. Silloin voi helpottaa tieto, että sukupuoltaan voi korjata myös sekä juridisesti että lääketieteellisesti.
Osa transihmisistä haluaa muuttaa syntymässä annettu virallinen sukupuoli toiseksi niin, että se paremmin vastaa omaa identiteettiä ja sukupuolen ilmaisua eli sitä, minkä sukupuolen edustajana tulee arjessa kohdatuksi. Tällä on suuri merkitys esimerkiksi koulussa, asioiden hoitamisessa, matkustaessa tai työhaussa. Osa haluaa myös muuttaa joitakin kehon piirteitään hormonihoidolla tai leikkaushoidoilla.
Suomessa oman sukupuolen virallinen muuttaminen toiseksi edellyttää nykylainsäädännön mukaan täysikäisyyttä, lääkärin todistusta sekä todistus lisääntymiskyvyttömyydestä, eli siitä, että ei kykene enää saamaan biologisia lapsia. Suomi on tästä saanut paljon kansainvälistäkin kritiikkiä ja moni vaatii, että laki muutetaan pian niin, että se kunnioittaa ihmisten omaa käsitystä identiteetistään. Ihmisen sukupuoli-identiteetin voi tietä vain kukin ihminen itse, ei valtio, lääkäri tai psykiatri. Joskus sen ymmärtäminen ei ole kovin helppoa. Kaikki eivät myöskään koe tarvetta sitä määrittelemään.