Siirry sisältöön

Ahdistaa, mutta en tiedä miks?

Julkaistu 09.03.2020 - Väestöliitto
Aina ei tiedä miksi ahdistaa, mutta lähes aina siihen on jokin syy. Syitä voi olla useita, mikä usein vaikeuttaa ahdistuksen lähteen ja tunnetta kuvaavien sanojen löytämistä.
Poikien Puhelin -
Tuottanut Väestöliitto

Useimmiten ahdistus kuitenkin ilmenee pelon tai huolestuneisuuden tunteina, jotka voivat liittyä tulevaisuuteen tai muuhun vaikeasti määriteltävään ja monimutkaiseen asiaan. Ahdistuksen juurisyiden löytäminen vaatikin usein oman mielen, toiminnan sekä sosiaalisen ympäristön syvempää tutkiskelua.

Ahdistuksesta puhuttaessa on aina hyvä muistaa, että kyse on täysin luonnollisesta ja tarpeellisesta tunteesta. Sen tarkoituksena on suojella ja varoittaa sekä valmistaa ihmistä reagoimaan ympäristön vaaroihin, herkistämällä aistimme etsimään ympäristön vaaratekijöitä. Aikanaan esimerkiksi oksan katkeaminen saattoi laukaista hälytyksen kehossamme, sillä se saattoi merkitä väijyvän petoeläimen lähestymistä. Nykypäivänä vaarat ovat hieman erilaisia, mutta hälytysjärjestelmän toimii edelleen samoin ja yhtä tehokkaasti. Oksan katkeamisen sijasta hälytyksen voi laukaista esimerkiksi jännittävä esiintymistilanne, hankalaksi koettu parisuhde, koetilanne tai koulukavereiden naureskelu, joka voi ilmetä ahdistuksena tai tukalana olona kehossa.

Ahdistus on viesti vaarasta, jonka tulkintaan tarvitsemme järkeä, sillä hälytysjärjestelmämme ei tee eroa tiikerin ja suullisen esitelmän välillä. Järjen avulla voimme pohtia, mistä ahdistus kumpuaa ja miten siihen tulisi suhtautua. Esimerkiksi on täysin normaalia jännittää esiintymistä tai uuden ihmisen tapaamista, mutta mikäli ahdistus on todella voimakasta, on tarpeellista miettiä, onko hälytysääni oikealla tasolla. Järki auttaa suhteuttamaan tunteita sekä säätelemään niiden otetta mielestä. Joskus hälytys voi myös olla kertakaikkisesti virheellinen, jos vaikka tulkitsemme toisten naureskelun tai katseen väärin. Tunteet siis sisältävät viestejä, mutta eivät ole viisaita tai välttämättä edes oikeassa. Ne vaativat aina tulkintaa ja tutkiskelua, jotta niiden syistä pääsee selville. Pohdintaan kannattaa pyytää apua vaikka kaverilta tai vanhemmilta!

Mistä sitten tunnistaa, että ahdistus ei enää ole ”normaalia”?

Ensiksi on hyvä kysyä itseltään, missä määrin ahdistus on ollut läsnä viime aikoina. Onko ahdistus puristanut rintaa vain hetken vai viikkoja tai peräti kuukausia? Toiseksi on hyvä miettiä, missä määrin se on vaikuttanut omaan tekemiseen lähiaikoina. Olenko jättänyt asioita tekemättä ahdistuksen takia? Onko koulu- tai työtehtävät jääneet viime aikoina tekemättä? Kasaantuvatko tiskit ja haiseeko huone luolamiehen vehkeelle? Mikäli havaitset, että ahdistus on viipynyt kylässä jo pidempään ja oma toiminta on aiempaan nähden merkittävästi tahmeampaa rajoittunutta tai välttelevää, voi olla hyvä pysähtyä hetkeksi ja harkita kääntymistä ammattilaisen puoleen.

Ahdistushäiriöstä puhutaan silloin, kun ahdistus alkaa merkittävästi häiritä henkilön elämää, sosiaalisia suhteita ja toimintaa. Ahdistus voi vähentää elämän mielekkyyttä ja kääriä positiivisetkin kokemukset mustaan verhoonsa, aikaansaaden noidankehän, jota voi olla yksin haastavaa katkaista. Ahdistuneisuus voi myös ilmetä fyysisinä oireina kuten hikoiluna, hengenahdistuksena, sydämen tykytyksinä ja pahoinvointina. Pahimmillaan ahdistus voi estää kotoa poistumisen ja täysin lamaannuttaa yksilön toiminnan. Ahdistushäiriöstä kärsii keskimäärin noin joka kymmenes nuori ja se kytkeytyy usein muihin mielenterveyden häiriöihin kuten masennukseen, jota sairastavilla on usein myös voimakkaita ahdistukseen liittyviä tuntemuksia. Ahdistuksesta kärsivillä on usein myös taipumusta päihteiden käyttöön, joka voi edelleen lisätä ahdistuksen määrää.

Ahdistukseen ja ahdistushäiriöön on kuitenkin mahdollista saada apua ja sitä on mahdollista hoitaa tehokkaasti. Usein jo asioista keskusteleminen ja läheisen tai ammattilaisen tuki auttavat lieventämään ahdistusta ja auttaa suhteuttamaan pelkojaan sekä tunnistamaan tunteidensa taustoja. Verkossa on myös paljon tehokkaita itsehoito-oppaita (katso alta!), jotka voivat auttaa omien tunteiden säätelyssä. Voimakkaan ja pitkittyneen ahdistuksen kohdalla kannattaa kääntyä koulupsykologin tai terapeutin puoleen. Muista, että apua on saatavilla ja se kuuluu jokaiselle, joka rohkenee pyytää!

Apua ahdistukseen:

Mielenterveystalo: Ahdistuksen omahoito

Mielenterveystalo: Ahdistuneisuus

Oliko tästä sinulle apua?

Saatat olla kiinnostunut myös näistä

Mitä on astman hallinta? / Astman omahoidon ABC -hankkeen tietoisku

Tallenne Astman omahoidon ABC -hankkeen tietoiskusta. Luennoimassa keuhkolääkäri Antti Saarinen Filha ry:stä.

Digilaitteet ja keskittyminen, tehtäviä lapsen kanssa

Tässä osuudessa voitte käsitellä yhdessä lapsen kanssa digilaitteiden vaikutuksia keskittymiseen. Lue alapuolella olevat tehtävänannot....

Vertaistuesta voimaa astman omahoitoon

Astman omahoidolla tarkoitetaan sairastuneen osallistumista oman hoitonsa suunnitteluun ja toteutukseen. Omahoidon toteuttamiseen saat tukea...