Siirry sisältöön

Parisuhdeväkivalta on yleinen Suomessa esiintyvä rikos

16.04.2019 klo 10:45 - Kirjoittanut Heli Vaaranen , Johtava asiantuntija, psykoterapeutti , Väestöliitto
Parisuhdeväkivalta on perheväkivallan muoto, jossa tekijä ja uhri ovat parisuhteessa keskenään. Parisuhdeväkivalta voi olla fyysistä, seksuaalista tai henkistä väkivaltaa. Se on usein piilotettua ja kotona tapahtuvaa. Ellei uhri puhu asiasta, siihen on vaikea puuttua.

Suomessa 15 vuotta täyttäneistä naisista 20 % on kokenut nykyisessä parisuhteessaan fyysistä väkivaltaa. Nuorista 18–20-vuotiaista miehistä 17 % on joutunut kumppaninsa lyönnin kohteeksi. Naiset ja miehet kokevat lähes yhtä paljon väkivaltaa tai sen uhkaa kumppaniensa taholta.
Vuodesta 2011 lähisuhdeväkivalta on ollut yleisen syytteen alainen rikos. Yksi väkivallan muoto on eron jälkeinen vaino. Eräs keino ehkäistä toistuvaa väkivaltaa on lähestymiskiellon määrääminen, mutta lähestymiskielto ei ole useinkaan toimiva tapa rajoittaa tekijää, joka on motivoitunut häiritseviin tekoihin. Lähestymiskieltojen rikkomisen osuus on korkea.

Suomessa tutkijat selvittivät parisuhdeväkivallan näyttäytymistä terveydenhuollossa. Yli 600 tapausta koottiin tarkasteluun erään sairaanhoitopiirin sähköisestä potilasrekisteristä.
Aineistosta puoliso tai partneri paljastui tekijäksi 53 tapauksessa. Yli puolet väkivallasta tapahtui alle 40-vuotiaille naisille ja useimmiten yöaikaan. Tapahtumiin liittyi alkoholi ja väkivallanteko tapahtui kotona. Naispotilaista kaksi oli raskaana. Yleisimmät tekotavat olivat lyöminen päähän tai kasvoihin (21 %), tarttuminen tai kiinni pitäminen (14 %), heitteleminen ja paiskominen (13 %), kuristaminen (11 %) sekä potkiminen vartaloon (10 %). Yhdelle potilaista jäi pysyvä fyysinen vamma. Kaksi vaati jatkohoitoa kivun ja psyykkisen oireilun vuoksi.

Fyysisten seurausten lisäksi parisuhdeväkivalta aiheuttaa psykoterapeuttisen avun tarvetta, taloudellisen tuen tarvetta, turvakotipalveluita sekä juridisen neuvonnan tarvetta. Terveydenhuollon ammattilainen voi tehdä uhrin kanssa väkivallan riskin arvioinnin. Asiakkaalle laaditaan turvasuunnitelma ja hänelle kohdistetaan tukihenkilö. Uhrit pitivät merkittävänä sitä, että he tunnistivat olevansa vakavan väkivallan kohteena ja saivat tukihenkilön, jonka kanssa tavoitella turvallista elinympäristöä.

Heli Vaaranen
johtava asiantuntija

Lähteet:
Kivelä, Salla et.al. (2016): Miten parisuhdeväkivalta näyttäytyy terveydenhuollossa. Sosiaalilääketieteen aikakauslehti 2016:53; 98-107.
Piispa, Minna et.al. (2017): Vaikuttava työkalu toistuvaan parisuhdeväkivaltaan puuttumiseen. Yhteiskuntapolitiikka 2017:82,304-312.

Pohdittavaa:
* Suojeletko väkivallan tekijää seurauksilta? Miksi?
* Odotatko väkivallan tekijän muuttuvan?
*  Vaikenetko, koska häpeät?

Muista: Väkivallantekijä on aina itse vastuussa teostaan.

Kysy psykoterapeutilta:

Väestöliiton psykoterapeutin ajanvarauschat opastaa ja tukee osoitteessa hyväkysymys.fi/ajanvarauschat.

Psykoterapeutin päivystyschatin löydät osoitteesta hyväkysymys.fi/paivystyschat

 

Oliko tästä sinulle apua?

Saatat olla kiinnostunut myös näistä

Kun selviytyjän syyllisyys ei hellitä

Sodan jaloista pelastunut voi huokaista päästessään turvaan maahan, jossa vallitsee rauha. Paosta on suoriuduttu, eikä räjähdysten ääniä...

Mitä voimme oppia aikaisemmista pakolaiskriiseistä Euroopassa?

Venäjän sota Ukrainaa vastaan on herättänyt Eurooppaan pakolaistulvan. Tulijat ovat enimmäkseen naisia ja lapsia, koska isät ja veljet ovat...

Traumakiintymys vaikeuttaa väkivaltaisesta suhteesta vapautumista

Traumakiintymys on psykologinen reaktio kaltoinkohteluun. Traumakiintymys merkitsee epäterveen kiintymyssuhteen luomista hyväksikäyttäjään. Uhri...