BETA Siirry sisältöön

Parisuhde nostaa traumat pintaan

Julkaistu 19.09.2018 - Tuottanut Väestöliitto
Tutkimukset vahvistavat, että lapsuudessaan fyysistä, psyykkistä, seksuaalista tai emotionaalista kaltoinkohtelua kohdanneilla voi ilmetä monenlaisia ongelmia omissa parisuhteissaan. Heillä on myös korkeampi riski päätyä eroon. Trauman kohdanneiden suhteet eivät kuitenkaan aina ole ongelmallisia. Parit, joiden suhde toimii, ovat yleensä tunnistaneet ja saaneet apua oman traumahistoriansa käsittelyyn. Traumatisoitumisen aiheuttaa yleensä joku toinen ihminen, mutta toinen ihminen on myös traumatisoituneen eheytymisen avain. Turvallinen ja kumppanin tarpeisiin vastaava puoliso voi auttaa vaikeiden tunteiden keskellä. Läheisessä ihmissuhteessa on myös mahdollista saada korvaavia, hyviä kokemuksia ja löytää tasapainoa ja hyväksymistä suhteessa omaan itseen.

Traumatisoitunut

Ihminen ei voi valita kaikkea, mitä elämä eteen heittää. Jotkut meistä joutuvat kokemaan niin vaikeita asioita ja tilanteita, että ne jättävät pysyvän jäljen. Traumatisoivasta tapahtumasta puhutaan silloin, kun yksilö kokee niin uhkaavan tilanteen, että se aiheuttaa epätavallisen voimakkaita ja normaalia elämää häiritseviä reaktioita.

Trauma vaikuttaa ihmisen hyvinvointiin sen mukaan, onko kysessä yksittäinen vai toistuva traumaattinen tapahtuma. Lisäksi trauman laajuuteen vaikuttaa se, onko trauma toisen ihmisen aiheuttama – on eri asia kohdata luonnonkatastrofi kuin joutua toisen ihmisen väkivallan kohteeksi. Jos kysymyksessä on ihmisen aiheuttama trauma, se vaikuttaa lähes aina kokijan uskomuksiin itsestä ja toisista ihmisistä. Mitä läheisempi trauman aiheuttaja on, sitä syvemmän jäljen trauma jättää kokijan perusturvallisuuteen.

Traumaattiset tapahtumat voivat olla lapsuuden tai nuoruuden aikaista hoivan puutetta tai laiminlyöntiä, läheisen kuolema, päihteiden käyttöä, fyysistä tai henkistä väkivaltaa, seksuaalista hyväksikäyttöä, hylkäämisiä tai koulukiusaamista. Trauma voi aiheutua myös yksittäisestä fyysistä terveyttä koskevasta uhkasta, kuten autokolarista, luonnonkatastrofista tai väkivallan teosta.

Trauman kokeneella esiintyy monesti traumaattisesta tilanteesta aiheutuva toistumia eli flashbackejä. Tällä tarkoitetaan sitä, että joku tilanne, haju, ääni tai vaikka puolison ilme voivat aktivoida muistikuvat traumaattisesta tilanteesta ja virittää kehon ja mielen puolustautumaan. Yleensä trauma aktivoituu tahdosta riippumatta ja aiheuttaa kokijalle syvää ahdistusta ja tunnetta siitä, ettei pysty hallitsemaan omaa kehoaan tai mieltään. Kun keho on usein yli- tai alivirittynyt, se altistaa traumatisoitunutta myös muille psyykkisille sairauksille, joita stressi aiheuttaa. Monet historiassaan traumatisoituneet kärsivätkin masennuksesta, ahdistuneisuudesta tai paniikkikohtauksista.

Jos aivot ovat altistuneet kehityksen aikana voimakkaalle stressille, niissä voi tapahtua pysyviä hermostollisia muutoksia. Tämä tarkoittaa sitä, että traumatisoitunut on alttiimpi kokemaan stressiä kuin sellainen ihminen, joka ei ole kohdannut elämässään yhtä vaikeita asioita. Stressi myös aktivoi nopeammin kehollisen hätätilan. Siksi trauman kokeneella voi olla hankaluuksia säädellä omia tunteitaan ja pienetkin asiat voivat suistaa normaalin elämän pois raiteiltaan. Monet ovat myös jääneet yksi hätänsä kanssa. Ei ole ollut ketään, joka olisi rauhoitellut ja sanonut, että kaikki on hyvin. Kun yrittää pärjätä yksin vaikeiden tunteiden kanssa, kuvaan saattavat astua sellaiset huonot säätelykeinot, kuten päihteet, viiltely tai itsensä vahingoittaminen. Myös pakonomaiset toiminnot tai syömishäiriöt voivat olla traumatisoituneen yrityksiä tulla toimeen kestämättömien tunnetilojen kanssa. Psykologi Jim Thomas on todennut, että traumana voi oikeastaan ajatella kaikkia niitä tilanteita, jolloin läheinen ihminen hylkää tilanteessa, jossa tarvitsisit toisen tukea ja säätelyä. Traumatisoituneella näitä tilanteita saattaa olla omassa historiassaan paljon.

Parisuhteessa tunteiden säätelyn ongelmat voivat näkyä vihaisina purkauksina tai raivona. Toisaalta tunteiden säätely voi myös olla tunteiden puuduttamista ja eristäytymistä muiden seurasta. Tunteiden ylilyönnit tai alinäkyvyys ovat asioita, jotka vaikuttavat traumatisoituneen omaan vointiin mutta myös läheisiin, jotka ovat tekemisissä traumatisoituneen kanssa. Parisuhteessa tunteiden säätelyn ongelmat voivat johtaa läheisyydessä ja luottamuksessa ilmeneviin pulmiin. Jatkuvien riitojen tai toisen vetäytymisen vuoksi yhteyden tunne voi häiriintyä parisuhteessa.

Trauma vaikuttaa myös kokijan uskomuksiin itsestä ja toisista. Toisiin kohdistuvat uskomukset voivat olla esimerkiksi seuraavanlaisia: keneenkään ei voi todella luottaa, ihmiset tuottavat aina lopulta pettymyksen tai läheisyys on vaarallista. Omaan itseen liittyviin uskomuksiin saattaa liittyä sellaisia ajatuksia kuin olen huono, olen paha, en ole rakkauden arvoinen enkä voi vaikuttaa elämääni.

Traumatisoituneen puoliso

Kaikki haluavat olla avuksi oman rakkaansa ahdingossa. On raskasta nähdä läheisen vaikeudet ja kokea, ettei itseltä löydy keinoja niiden ratkaisemiseen. Traumatisoituneen henkilön puolison on kuitenkin tärkeää löytää ymmärrystä ja apua myös itselleen, sillä traumatisoituneen läheisillä on vaara sekundaariseen traumatisoitumiseen. Tällä tarkoitetaan sitä, että puoliso alkaa kokea samoja oireita kuin traumatisoitunut kumppani. Puoliso saattaa joutua kuuntelemaan kumppaninsa kauheista kokemuksista ja samaistua niihin niin voimakkaasti, että rajat itsen ja toisen välillä hämärtyvät. Tunteet myös tarttuvat helposti. Siksi oman kumppanin ahdistus, epätoivo ja raivo saattavat pitkään jatkuessaan tarttua myös puolisoon. Traumamuistot ja säätelemättömät vaikeat tunteet saattavat alistaa kommunikaatio-ongelmiin ja jopa henkiseen ja fyysiseen väkivaltaan. Näin traumatisoituneen puolisolla on myös riski traumatisoitua itse.

Kumppanin traumatisoitumisen vaikutuksia puolison vointiin alettiin ymmärtää, kun tutkittiin Vietnamin sodan käyneiden avioliittoja. Veteraanin posttraumaattinen stressioireyhtymä oli yhteydessä puolison masennukseen, ahdistukseen, kehollisiin oireisiin, yksinäisyyteen, vihamielisyyteen ja ihmissuhdeongelmiin. Myöhemmin samankaltaisia tuloksia saatiin myös pareilta, joissa toinen oli altistunut lapsuudessaan perheväkivallalle tai seksuaaliselle hyväksikäytölle. Näissä parisuhteissa molemmilla osapuolilla oli verrokkeja selvästi enemmän stressioireita ja ahdistuneisuutta, vaikka vain toisella oli traumatausta. Lapsuudessaan seksuaalisesti hyväksikäytettyjen henkilöiden puolisot myös raportoivat kärsivänsä tyytymättömyyden tunteista, tuskaisuudesta, vihantunteista, eristäytyneisyydestä ja vuorovaikutusongelmista. Monet myös kuvasivat kokevansa syyllisyyttä ja häpeää omista haluistaan.

Traumatisoituneen puolisolla voi olla hankaluuksia selvittää, miten suhtautua tai reagoida puolisonsa traumamuistoihin. Traumatisoitunut saattaa haluta läheisyyttä tai hellyyttä, mutta kun puoliso tarjoaa sitä, traumatisoitunut torjuukin tämän. Joskus traumatisoitunut voi jopa kokea, että ei ole puolisonsa huolenpidon ja hellyyden arvoinen. Puolisolle voi olla hyvin raskasta yrittää pysyä mukana vaihtuvissa tunnelmissa ja vaatimuksissa, joissa toinen on toisessa hetkessä läsnä ja toisessa tavoittamattomissa. Tavallisia tunteita traumatisoituneen puolisolle voivat olla ulkopuolisuus, toivottomuus sekä hämmennys. Traumatisoituneiden puolisot ovat kuvanneet, että he yrittävät omalla käytöksellään joko saada yhteyden puolisoon (”Hän ei halua puhua siitä, joten yritän saada hänestä jotain ulos”) tai etäännyttää itsensä (”Hänelle on turha yrittää puhua, kun hän on siinä tilassa”). Kumppanin traumatisoituminen voi vaikuttaa myös parisuhteen rooleihin. Monet traumatisoituneen puolisot kuvasivat olevansa usein kumppaninsa tukena ja ottavansa tätä enemmän vastuuta perheestä.

Trauma parin välillä

Parit, joista toisella tai molemmilla on historiassaan traumaattisia kokemuksia, kohtaavat yleensä hyvin saman tyyppisiä ongelmia suhteessaan kuin muutkin parit. Näitä voivat olla esimerkiksi kommunikaatiopulmat, kasvatuskysymyksiin tai rahaan liittyvät riidat ja erilaiset kriisit. Menneisyyden traumat kuitenkin herkistävät pareja vaikeammille vuorovaikutuksessa ilmeneville ongelmille. Ihan tavalliset riidat tai erimielisyydet saattavat voimistua ja näkyä hankalampina kuin muilla pareilla. Tunteet saattavat olla niin räjähtäviä tai voimakkaita, että suhteessa oleminen voi tuntua sietämättömältä. Tämä voi tuntua ristiriitaiselta, koska oma kokemus saattaa olla se, että suhteessa on myös paljon hyvää.

Menneisyyden traumat tulevat parisuhteessa yleensä esiin säätelemättöminä tunteina ja ongelmina vuorovaikutuksessa. Siksi on tärkeää, että traumatisoituneen puoliso ja traumatisoitunut itse saavat ymmärrystä ja selitystä sille, mitä suhteessa tapahtuu. Seuraavassa luettelossa on kuvattu ilmiöitä, jotka ovat yleisiä sellaisissa parisuhteissa, joissa toisella tai molemmilla on traumatausta:

  1. Korostuneen voimakkaat tunnereaktiot tavallisiin parisuhteen ongelmiin tai erimielisyyksiin. Tämä voi olla joko raivoa tai täydellistä vetäytymistä.
  2. Välttely on saattanut toimia keinona selvitä trauman kanssa. Traumatisoitunut voi vältellä puhumasta vaikeista asioista tai vältellä tiettyjä tilanteita ja paikkoja.
  3. Trauman kokija on saattanut kokea menettäneensä oman kontrollinsa esimerkiksi omaan koskemattomuuteensa tai turvallisuuden kokemukseensa. Silloin traumatisoitunut saattaa omassa parisuhteessaan yrittää palauttaa kontrolliaan pitämällä kaikkia ohjaksia käsissään. Traumatisoituneen puoliso voi kokea, että toinen yrittää säädellä kaikkea tai puuttua kaikkeen.
  4. Jos traumatisoituneen vaikeat kokemukset ovat liittyneet aikaisemman elämänvaiheen lähimpiin ihmissuhteisiin, hän saattaa alkaa testata puolisoaan. Luottamuksen puute voi olla kokoaikaista, ja traumatisoitunut saattaa kokeilla monin eri tavoin puolisonsa kärsivällisyyttä. Siihen voi myös liittyä epäilyä puolison rakkaudesta ja uskollisuudesta ja vaikeus ottaa vastaan vakuuttelua.
  5. Rajat tulevat trauman kokeneiden parisuhteissa usein esille. Saattaa olla, että rajoja ei ole laisinkaan tai sitten rajat ovat hyvin tiukat. Omista intiimeistä asioista saatetaan puhua rajattomasti kaikille. Omaa itseä tai parisuhdetta ei osata suojata. Toisaalta rajat muihin ihmisiin saattavat olla hyvin jäykät. Traumatisoitunut haluaa olla ainoastaan oman kumppanin kanssa ja suhtautuu muihin hyvin epäluuloisesti.
  6. Traumalle on tyypillistä, että se voimistaa kiintymyssuhdepulmaa. Jos ihminen on tottunut suojautumaan välttelyn avulla, hän välttelee entistä enemmän. Ahdistuneesti kiinnittynyt taas toimii entistä takertuvammin tai vaativammin.

Trauma kiintymyssuhteessa

Jos ihminen on tullut kaltoin kohdelluksi omien vanhempiensa tai muiden huolta pitävien aikuisten taholta, tämä aiheuttaa kiintymyssuhdetrauman, joka vaikuttaa myös rakkaussuhteisiin. Oman puolison voi kokea hetkittäin samalla tavalla turvattomana kuin esimerkiksi omat vanhemmat aikanaan.

Mitä vaikeampia kokemuksia ihminen on joutunut elämässään kohtaamaan, sitä suurempi on sisäinen hätä ja turvattomuus. Lapsuuden turvattomuus voi näkyä niin, että traumatisoitunut hakee yhteyttä puolisoonsa ahdistuneesti vaatimalla tai vaihtoehtoisesti torjumalla kaikki tarpeensa ja häviämällä omaan maailmaansa. Jos lapsuuden kokemukset ovat olleet hyvin ennakoimattomia ja vaikeita, voi käytös omaa kumppania kohtaan olla hyvin ristiriitaista: toisinaan vaativaa ja läheisyyttä hakevaa ja toisinaan pelokasta ja vetäytyvää. Voit lukea lisää turvattomista kiintymystyyleistä täältä.

Otetaan vaikka esimerkiksi pari, joista toinen on altistunut lapsuudessaan isän tai äidin väkivaltaiselle käytökselle. Traumatisoituneelle hoivanantaja on lapsuudessa ollut samaan aikaan turvan lähde ja turvattomuuden aiheuttaja. Tämä on lapselle hyvin ristiriitainen tilanne. Sama ristiriita voi näkyä myös aikuisena rakkaussuhteessa. Traumatisoitunut saattaa stressin laukaisemana hakea kontrolloivan ahdistuneesti puolisoltaan turvaa ja samaan aikaan torjua tätä. Puoliso voi kokea kumppaninsa käytöksen kummallisena, vaativana ja hankalana ja reagoida tähän joko hermostumalla tai vetäytymällä. Kun turvan lähde vetäytyy tai puolustautuu, traumatisoituneen hätä kasvaa ja ristiriitainen käytös voimistuu. Joskus puoliso saattaa myös yrittää lähestyä hätääntynyttä kumppaniaan ja yrittää rauhoitella tätä. Tämä voi kuitenkin laukaista vaikean väkivaltamuiston, jolloin traumatisoitunut hyökkää tai vetäytyy pelokkaana.

Jos molemmilla osapuolilla on omassa historiassaan käsittelemätön trauma, edellä kuvattu kierre tai kehä voi kasvaa entisestään. Jos esimerkiksi edellä kuvatun väkivaltaa kohdanneen henkilön puoliso on omassa lapsuudessaan traumatisoitunut huolta pitävien vanhempiensa poissaolevuuden vuoksi (vaikea masennus), hänen vetäytymisensä voi olla tavallista voimakkaampaa. Hän on mahdollisesti oppinut turruttamaan kaikki kiintymyksen tarpeensa ja vetäytymään yksinäisyyteen. Näin molempien menneisyyden traumat voivat vahvistaa negatiivista kehää, jossa toinen protestoi ja toinen vetäytyy.

Vuorovaikutuksen ongelmat vaikuttavat siihen, että useat traumatisoituneet parit kuvaavat suhteessaan intimiteettiongelmia – todellista luottamuksellista ja turvallista läheisyyttä on vaikea saavuttaa.

Traumamuiston laukaisevat triggerit

Traumaan liittyvät läheisesti triggerit. Niillä tarkoitetaan traumakokemuksen tai muiston laukaisevia ärsykkeitä. Nämä ärsykkeet voivat olla periaatteessa mitä vain: haju, ääni, toisen ilme, tapa koskettaa tai joku tapahtuma.

Traumatisoitumisen ja erityisesti seksuaalisten traumojen on havaittu vaikuttavan parin seksielämään ja fyysiseen läheisyyteen. Seksuaalisen trauman kokenut voi olla joko täysin haluton seksiin, tai hänen seksihalunsa voivat vaihdella voimakkaasti. Suhteen alussa halukkuus voi olla voimakasta, mutta suhteen edetessä halut voivat kadota. Turvallisuuden tarpeet ajavat seksuaalisten tarpeiden ohi, ja seksuaalisuutta ja kiintymystä voi olla vaikea yhdistää. Joskus voi myös käydä niin, että kiintymys toimii trauman laukaisijana. Jos seksuaalista väkivaltaa on harjoittanut oma vanhempi, puolison läheisyyden osoitukset voivat tuoda mieleen ahdistavat traumaattiset kokemukset.

Trauma aiheuttaa myös itsetunnon haavoja. Traumatisoitunut voi nähdä itsensä likaisena, hävettävänä ja rumana. Tällöin itseä on vaikea nähdä haluttavana. Puolisoa saattaa toisinaan hämmentää kumppanin muutokset halukkuudessa, ja hän voi tulla vihaiseksi ja hermostuneeksi. Tämä voi johtaa siihen, että seksistä tulee parisuhteen riidan aihe, ei läheisyyden ja rakkauden ilmaisukanava.

Toisen kokemusten ymmärtäminen auttaa ehkäisemään vääriä tulkintoja ja löytämään oikeita tapoja olla toista lähellä. Parisuhteessa olisikin hyvä keskustella ja tunnistaa, mitkä kosketuksen tavat ovat traumatisoituneelle vaikeita. Miten traumamuiston aktivoitumista voisi estää niin, että yhteisessä hetkessä oleminen onnistuisi ja se olisi nautittavaa?

Vinkkejä pareille, joista toisella tai molemmilla on traumahistoria

Traumatausta voi vaikeuttaa parisuhdekysymysten puheeksi ottamista. Koska tunteet helposti voimistuvat ja menevät yli, ajaudutaan helpommin kielteisille kehille. Siksi on hyvä:

  • yrittää tunnistaa itsessä niitä hetkiä tai kohtia, jolloin tunteet kuohahtavat liikaa, ja yrittää ennakoida tilannetta
  • kehittää tietoisuustaitoja, jotta omien tunteiden hallinta helpottuu
  • kertoa toiselle, kun on tarve rauhoittaa tilanne
  • todeta toiselle ääneen, että ollaan ajautumassa ikäville raiteille
  • kertoa toiselle, mitä tarvitsee vaikeassa tunnekuohussa puolisoltaan.

Jos mennyt traumahistoria aktivoituu, puoliso voi auttaa traumatisoitunutta muistuttamalla tätä siitä, että hän on turvassa eikä hän ole yksin. Pari voi myös yhdessä yrittää kääntää huomion juuri meneillään olevaan hetkeen. Tämä tarkoittaa sitä, että traumatisoitunut voi kumppaninsa kanssa tutkia ympäristöään, kuvailla, mitä näkee tai kuulee, tai tunnustella lattiaa jalkojen alla ja juoda vaikka lasi vettä.

On myös hyvä muistaa, että vaikeiden tunteiden kanssa ei jää yksin. Yksilöterapia ei pysty auttamaan parisuhdetta, joka on saattanut jo pitkään olla ajautunut vaikeisiin vuorovaikutuskehiin. Siksi on tärkeää työskennellä parisuhteen kysymysten kanssa. Pariterapian tarkoituksena on auttaa paria löytämään turvallinen yhteys toisiinsa, niin että molemmat voivat hakea turvaa ja lohdutusta toisiltaan tarvittaessa. Traumatisoituneen yksilöterapia päättyy aikanaan, mutta parisuhde voi toimia parhaimmillaan pysyvänä turvan lähteenä.

Kirjoittajat: Parisuhteen asiantuntijat, Väestöliitto

Lähteet:

Blalock, S., Smith, D., Archuleta, K. ym. (2011). Trauma and couples: Mechanisms in dyadic functioning. Journal of marital and family therapy, vol. 37, no. 3, 319–332.

Nelson, B., Wangsgaard, S., Yorgason, J. & Kessler, M. (2002). Single- and dual-trauma couples: clinical observations of relational characteristics and dynamics. American journal of orthopsychiatry vol. 72, no 1, 58–69.

Thomas, J., E.F.T. Trainer, Supervisor and therapist. Trauma and injuries in EFT. Luento elokuussa 2017.

Toppari, H. (2015). Paripsykoterapia ja puolison tuki vakavasti traumatisoituneiden asiakkaiden hoitamisessa. Teoksessa Häpeästä myötätuntoon – Näkökulmia vakavaan traumatisoitumiseen. Traumaterapiakeskus ry. Helsinki.

Johnson, S. & William-Keeler, L. (1998). Creating healing relationships for couples dealing with trauma: The use of emotional focused marital therapy. Journal of marital and family therapy. Vol. 24. No 1, 25–40.

Klarić, M. ym. (2013). Secondary traumatization and systematic traumatic stress. Medicina Academica Mostariensia, Vol 1. No 1, 29–36.

Brickel, R. (2015). Loving a trauma survivor: Understanding childhood traumas impact on relationships.

Johnson, S. (2005). Emotionally focused couple therapy with trauma survivors: The Guilford Press.

Johnson, S. Working with traumatized couples facing the dragon together. Luento osoitteessa: https://www.youtube.com/watch?v=JOIqCV46Zqs

http://www.childtrauma.com/blog/good-marriage/

https://www.traumaterapiakeskus.com/

Oliko tästä sinulle apua?

Ei ollenkaan
Erittäin paljon

Saatat olla kiinnostunut myös näistä

Pidä huolta omasta jaksamisestasi eron jälkeen

Ero on aikuisellekin yksi elämän kovimmista koettelemuksista. Usein eroon liittyen tulee aikoja, jolloin aikuisellakin on tekemistä jaksamisensa...

Hyvinvointi ja terveys - Seksuaalikasvatuksen aihe

Seksuaalisuus on koko elämän mittainen asia. Jo pienellä lapsella on käsitys omasta kehosta, läheisyydestä ja turvallisuudesta. Se on lapsen...

Opeta lapselle turvataitoja

Pienen lapsen turvataidot löytyvät helposti ja usealla kielellä julisteesta ”Turvataidot ja lapsen keho”. Turvataidot ovat jokaisen lapsen...