Siirry sisältöön

Miten voin vanhempana tukea lapsen tunnetaitojen kehitystä?

15.01.2021 klo 15:53 - Tuottanut Koulutus Elämään Säätiö
Lasten on vielä vaikea tunnistaa, ilmaista ja säädellä tunteitaan. Tämän vuoksi lasten välillä syntyy helposti ristiriitoja. Tunnetaitojen ja sosiaalisten taitojen suhde on tiivis. Tunnetaitoja harjoittelemalla lapsi kasvattaa itsetuntemusta ja saa varmuutta siitä, että voi itse vaikuttaa omaan oloonsa, ajatuksiinsa ja tunteisiinsa. Tunnetaitojen oppimiseen lapsi tarvitsee kärsivällisyyttä, aikuisen mallia, tukea ja ohjausta. Aikuisen antama malli ja esimerkki on tärkeää.

Toisaalta aina ei tarvitse olla rauhallinen tai hillitty. Jotkin tilanteet saattavat pistää kupin nurin aikuisellakin. Sellaisista tilanteista lapsi myös oppii miten aikuinen korjaa ja ratkaisee lopulta tilanteen. Aikuisen onkin hyvä opetella palaamaan niihin tilanteisiin lapsen kanssa vielä uudelleen sekä keskustelemaan lapsen kanssa tilanteista. Aikuisen tehtävä on ottaa vastuu omista tunteistaan ja niiden ilmaisusta sekä toimia lapselle esimerkkinä. On täysin sallittua pyytää lapselta anteeksi hermostumistaan ja selittää lapselle, miksi näin tapahtui. (Jääsikinen 2017, 35-36, 47-48.) 

 

Tunnetaidoista voidaan eritellä tunteen tunnistaminen, sietäminen, säätely, ilmaiseminen, käsittely ja voimaantuminen. Tunteiden tunnistaminen edellyttää tunnekehoyhteyttä, eli tietoisuutta oman kehon tunneaistimuksista. Myös tunnesanojen ymmärtäminen on tärkeää. Jos ei osaa nimetä hyvää ja pahaa oloa tarkemmin tunteita, on vaikea ilmaista toisille omia tunteitaan ja tarpeitaan. Aina emme osaa nimetä tunnettamme, vaan kehossamme tuntuu epämääräiseltä, silloin jo havaitseminen vie eteenpäin. Tunteen nimeäminen rauhoittaa mieltä ja tunnekuohua. Kun osaat tunnistaa oman tai lapsen tunteen, seuraavat kolme keinoa edistävät hyvinvointiasi:

1) Toivota tunne tervetulleeksi ja anna tunteen vain olla.

2) Sukella aktiivisesti tunteeseen. Haluan ymmärtää ja kuulla tätä tunnetta. Kuori tunteen takaa syvempiä tunteita kehollisesti, kirjoittaen tai maalaten.

3) Päästä tunteesta tietoisesti irti. Sano tunteelle päättäväisesti:” En tarvitse sinua nyt, saat mennä.”

(Jääskinen 2017, 36-38.)

 

Tunteen sietäminen ja kannattelu on usein tunnetaidoista haastavin. Monet ovat oppineet jo lapsena kieltämääntunteitaan. Mutta on tärkeää muistaa, että kaikkia tunteita saa tuntea! Tunteen sietämistä auttaa ensisijaisesti tunteen tunnistaminen ja siihen suostuminen, eli päättäväisyys havainnoida tunnetta reagoimatta impulssiin. Tässä kohtaa tarvitaan myös paljon myötätuntoa itseä tai lasta kohtaan. Voit esimerkiksi ajatella: ”Nyt lapsella on tunnekuohu ja hän tarvitsee minun apuani kestämään tämän tunteensa” tai ”Nyt opetellaan yhdessä sietämään pelkoa”. Tunteen sietäminen ja tarkkailu vähentää äkkipikaista reagoimista ja antaa tilaa vastuullisille valinnoille. Tietoinen läsnäolo tunteen aikana eli tunteen kannattelu ja kestäminen vaikuttaa aivoihin. Tällöin ihminen oppii, että seuraavassakin tunnemyrskyssä varmasti selviää tunteesta. Sietämisen taitoon liittyy aikuisilla myös tunteen säilömisen ja sulattelemisen taito, sillä kaikkia tunteita ei joka tilanteessa kannata ilmaista. (Jääskinen 2017, 39-41. Niemi, 2004, 65.) Lapsille on tärkeä kertoa, että kaikkia tunteita saa tuntea. Toki on tilanteita, joissa ei vaikkapa voi huutaa kovaa ja kiukuta tai yli-innokas käytös ei ole sopivaa. Tunteita voidaan opetella yhdessä säätelemään.

 

Tunnesäätelyllä tarkoitetaan vaikuttamista tunteen kestoon ja voimakkuuteen. Aluksi vanhemmat toimivat lapsen tunteiden säätelijöinä rauhoittelemalla, kyselemällä ja innostamalla. Hiljalleen lapsi oppii käyttämään itse erilaisia säätelykeinoja, kuten esimerkiksi tilanteeseen valmistautumista, erilaisten mielikuvien hyödyntämistä sekä tunteen voimakkuuden säätelyä. Hyvä mielikuva voi olla lapselle tunnevolyymi nappula ja sen säätäminen. Lapsen kanssa voi sopia vaikka kyläilyreissua ennen, että kun vanhempi huomaa lapsen innostuksen tai muun tunteen voimistuvat turhan kovalle, vanhempi voi näyttää volyyminappula merkkiä ja tästä lapsi tietää, että pitää puhua hiljempaa tai vaikka tulla syliin rauhoittumaan. Tunteidensäätelyssä tukikeinoja ovat myös hengitys, kosketus, sekä toisen ihmisen läsnäolo ja tuki. Tunteen kestoon voi vaikuttaa tietoisesti sitä lieventämällä, ylläpitämällä tai vahvistamalla.

 

Kauppareissulle lähtiessä pienen lapsen kanssa kannattaa jo valmiiksi ennakoida vaikeita tilanteita. Lapselle voi jo valmiiksi kertoa, minkälaista käytöstä vanhempi odottaa häneltä: ”Haluan, että kuljet koko ajan vieressäni ja keräät kärryyn vain niitä asioita, joita pyydän. Tänään emme osta herkkuja ja leluja yms.” Mikäli kauppareissulla kuitenkin päädytään tilanteeseen, jossa lapsi makaa kaupan lattialla ja huutaa pää punaisena, vanhemman on syytä puhua itselleen rauhoittavasti ja myötätuntoisesti; ”Tässähän ollaan nyt harjoittelemassa tunnetaitoja. Myös sanoittamalla lapsen pettymyksen ja empaattisesti ymmärtämälläja tunnistamalla lapsen tarpeet, päästään usein tilanteesta eteenpäin. Toisinaanse voi viedä aikaa, koska tunne on liian voimakas laantuakseen heti.

Kun lapsi kiukkuaa, voi aikuinen kuvitella olevansa viileä jäävuori. On hyvä osata rauhoittaa oma mieli tilanteessa, eikä antaa lapsen kiukun tarttua. Myönteisten tunteiden vahvistaminen ja ylläpitäminen on tärkeää, sillä se lisää onnellisuutta. Arjessa onkin erityisen voimaannuttavaa huomata hyvät hetket ja kertoa niistä lapselle: ”Onpa mukavaa, kun teillä leikit sujuu yhdessä.” tai ”Onpa mukava hetki juuri teidän rakkaiden kanssa.” (Niemi, 2004, 66. Jääskinen 2017, 42-43.) 

 

 

Aikuinen tukee lapsen tunteiden säätelyä.

Tunteen ilmaisemisen keinoja ovat tunteen sanoittaminen eli siitä kertominen, luovuus, kehollisuus ja liike. Tunnekuohussa tunteen ilmaiseminen selkeästi estyy, siksi ilmaiseminen onnistuu vasta hetken päästä tunteen tunnistamisen, sietämisen ja säätelyn jälkeen. Tunteen purkamisella tarkoitetaan sen purkua ulos kehosta ja mielestä, jotta se ei kuluttaisi energiaamme. Luovuus ja kehollisuuden ilmentäminen auttaa tunteen purkamisessa. Sellaisia keinoja ovat esimerkiksi maalaaminen, piirtäminen, laulaminen, kirjoittaminen, luova liike tai tanssi ja liikunta. Myös siivoaminen, huuto tai itku saattavat olla tapoja purkaa tunteita. Nopea tapa arjen stressin purkuun koko perheen voimin,on pistää pystyyn pieni tanssihetki.

 

Voimaantuminen taas tarkoittaa, että kokee tunnetaitojensa karttuneen ja saaneensa keinoja sekä luottamusta selviytyä eri tilanteista. Lapsen voimaantumista tukee kokemuksista kertynyt varmuus ja ymmärrys itsestä. Onnistumisen kokemukset sekä vanhemman kannustava palaute ja lapsen vahvuuksien näkyväksi tekeminen ovat lapselle myös voimaannuttavia tekijöitä. (Jääskinen 2017, 44-49.) Lapsen kehuminen tunnetaitojen harjoittelusta kannustaa lasta harjoittelemaan yhä uudestaan. On hyvä korostaa, että tunnetaidot ovat taitoja siinä missä luistelu, lukeminen tai vaikkapa leikki- ja ystävätaidotkin. Kaikki me, aikuiset ja lapset, tarvitsemme uteliasta asennetta ja paljon myötätuntoa tunnetaitojen harjoitteluun.

 

Lähteet

 

Mitä rageet? – Lapsen ja nuoren tunnetaitojen tukeminen. Anne-Mari Jääskinen. Lastenkeskus ja kirjapaja, 2017.

Hyvää mieltä ja tunnetaitoja. Päivi Niemi, Päivä Osakeyhtiö, 2004.

Tunne tunteesi. Katja Myllyviita. Duodecim, 2016.

Saa jännittää: Jännittäminen voimavarana. Minna Martin. Kirjapaja 2017.

Tunteiden psykologia. Lauri Nummenmaa. Tammi, 2010.

 

Oliko tästä sinulle apua?

Saatat olla kiinnostunut myös näistä

Perhepulma - ajanvarauschat lapsiperheille

Huolettaako lapsen kasvu ja kehitys? Self-help chat on tarkoitettu sinulle, joka mietit miten jaksaa erityistä tukea tarvitsevan lapsen kanssa, Jos...

Perhepulma - ajanvarauschat lapsiperheille

Haluatko keskustella parisuhteestasi? Mietitkö, miten vaalia parisuhdetta lapsiperhearjen keskellä? Onko yhteys kumppaniin kateissa? Jos chat on jo...

Perhepulma - ajanvarauschat lapsiperheille

Rajoja ja rakkautta - koetteleeko lapsiperheen arki? Varaat chat-keskustelu Väestöliiton asiantuntijan kanssa. Jos chat on jo alkanut, eikä se näy...