Siirry sisältöön

Miten omaan murrosikään voi vaikuttaa?

02.10.2018 klo 15:46 - Tuottanut Väestöliitto
Murrosiän kulkua ei voi itse nopeuttaa tai hidastaa. Murrosiän kehityksessä perintötekijöillä on oma merkityksensä ja murrosikä usein etenee samansuuntaisesti kuin omien vanhempien murrosikä. Omaan murrosiän kehitykseen voi vaikuttaa positiivisesti omilla elämäntavoilla.

Murrosiän alkamiseen ja kulkuun vaikuttavat monet asiat eikä kaikkia siihen vaikuttavia syitä vielä tunneta.  Jotta oma murrosikä sujuisi mahdollisimman hyvin, on tärkeää muistaa riittävä ja monipuolinen ruokavalio, uni ja liikunta. Vaikka omaa murrosikää ei voi ajatuksen tai käytöksen voimalla hidastaa tai nopeuttaa – on kuitenkin asioita, joihin voit itse vaikuttaa.

Harrastuksilla, ystävillä, hyvillä ihmissuhteilla, omalla mielialalla ja hyvällä peruselämällä on positiivisia vaikutuksia jokaisen nuoren kasvuun ja kehitykseen. Vaikka on murrosikäinen, saat edelleen tuntea iloa, leikkimielisyyttä.  On sanottu, että nuoret nauravat jopa 70% enemmän kuin aikuiset, joten elämässä saa olla huumoria, kikatuskohtauksia ja huonoja vitsejä! Mutta myös huonoja päiviä, tylsistymistä, ärtymystä ja vaikeita elämäntilanteita sekä hetkiä.

Kuinka huolehtia itsestä?

Murrosiän kasvu ja kehitys on kuitenkin paljon muutakin kuin kehon kasvua. Murrosikäinen voi vaikuttaa omaan hyvinvointiin myös siten, että hän pitää itsestään huolta. Se voi vaikka tapahtua vaikka:

  • tiedostamalla ulkopuolelta tulevia erilaisia paineita, kuten ulkonäköpaineita tai somessa olevia kiiltokuvamaisia tarinoita siitä, millaisia asioita hyvään elämään kuuluu.
  • voit pohtia jo etukäteen vaikka sitä, miten suhtaudut tai haluaisit käyttäytyä  tilanteissa, jossa ikätoverit kokeilevat tupakkaa tai alkoholia. Tai tekevät jotain, mitä et välttämättä itse haluaisi tehdä.
  • jokaisella tulee toisinaan tilanteita, joissa kokee olevansa pulassa tai vaikeiden tilanteiden edessä. Näiden varalle on hyvä miettiä, kenelle asiasta puhuisi ja mistä kysyisi neuvoa. Useimmat aikuiset, huoltajat, sukulaiset, koulun henkilökunta, kummit tai vaikka kaverin vanhempi voivat olla luotettavia ihmisiä, jonka puoleen kääntyä.
  • jos kireät välit ystävään, kavereihin, huoltajiin, sisaruksiin tai läheisiin ärsyttävät itseä, on siitä mahdollista puhua. Voitte yhdessä miettiä, kuinka vähentää riitoja ja mitä sinä voisit muuttaa omassa käytöksessäsi, että yhdessä olo olisi mukavampaa.
  • näe itsessäsi oleva hyvä. Omaan itsetuntoon ja mielialaan voi vaikuttaa myös sillä, että huomaa itsessään ne teot ja ajatukset jotka ovat sinussa helliä, muut huomioon ottavia, avuliaita. Löydä itsestäsi hyviä piirteitä, asioita joista olet ylpeä, tyytyväinen ja iloinen. Joskus ne voivat liittyä tekoihin, kehoosi tai vaikka asiaan, jossa onnistuit.

Lue siitä, miten pitää huolta omasta hygieniasta murrosiässä.

Mietitkö, mitä kasiluokan terveystarkastuksessa tapahtuu, siitä kerrotaan tässä.

Murrosiän kasvu tuntuu, ja se vie aikaa sekä energiaa

Murrosiässä voi tuntua siltä, että on koko ajan vähän väsynyt ja nälkäinen. Kasvun vuodet vaativat unta ja energiaa! Toisaalta, sinusta voi tuntua ettei iltaisin uni tule niin nopeaa kuin aiemmin ja nukkuisit mieluummin aamulla pidempään. Kuitenkin kouluun on lähdettävä, vaikka väsymys painaisikin silmäluomia.

Riittävä uni on tärkeää kasvun vuosina. Murrosiässä syvän unen aikana muodostuu kasvuhormonia, joka on niin pituuskasvuun kuin lihasten kehittymiseen tarvittava hormoni. Jos yöuni on riittämätöntä, se voi tarkoittaa, että tarvittavaa kasvuhormonia ei synny tarpeeksi ja se saattaa näkyä kasvutahdissa. Tätä kasvuhormonia erittyy yöllä. Murrosikäisen pitäisi nukkua 8-10 tuntia vuorokaudessa ja nukkua pitäisi nimenomaan yöaikaan – ei päivällä.

Onkin hyvä miettiä, onko jotain mitä voit itse tehdä, jotta uni tulisi illalla paremmin. Hyväksi havaittuja keinoja ovat esimerkiksi älylaitteiden käytön vähentäminen noin tuntia aiemmin kun aiot nukkumaan, makuuhuoneen valaistuksen hämärtäminen ja vaikka tuuletus. Jos mielessäsi on huolia tai stressiä, niistä puhuminen myös auttaa. Muuten ne voivat jäädä mieleen pyörimään ja häiritsevät unen saamista. Voit kuunnella tästä Mieli Ry.n rentoutumisharjoituksia ja sen avulla rauhoittua tulevaan yöhön. 

Omaa hyvinvointia murrosiässä voi lisätä myös tutustumalla omaan kehoon. Omaa vartaloa saa ihailla, hämmästellä ja kummastella. Voit ottaa vaikka peilin avuksesi, kun katsot sukuelimiäsi kuten emättimen aukkoa, klitorista, kiveksiä, penistä, esinahkaa tai peräaukon aluetta.

Elämä saa tuntua! Tunteet eivät itsessään ole hyviä tai pahoja, vaan niihin voi suhtautua viesteinä, joita mielesi sinulle kertoo. Kuitenkaan tunteesi eivät ole sinä, vaan ne ovat erillinen osa sinua. Murrosiän hormonien vaikutuksesta tunnetilat voivat vaihdella nopeasti. Asiat saattavat itkettää, raivostuttaa ja hermostuttaa aiempaa herkemmin. Vahvat vihantunteet voivat myös säikyttää. Onkin hyödyllistä oppia tunnistamaan erilaisia tunteita ja sitä, että onko tunne vain tunne – joka tulee ja menee vai onko sen taustalla jotain muuta.

Kukaan ei ole aina ja koko ajan iloinen, onnellinen, hyvällä tuulella tai pirteä. Jokainen tuntee joskus vihaa, surua, yksinäisyyttä, raivoa ja epätoivoa. Ja nekin kuuluvat elämään, ja niistäkin useimmiten päästään yli.

Joillekin murrosikä on todella vaikeaa aikaa, paha olo on jatkuvaa eikä sitä miltei kestä.  Jos tunnet näin valtaosan ajasta, se on asia joka on otettava puheeksi aikuisen kanssa.  Mieti elämässäsi olevia aikuisia ja sitä, kenelle voisit kertoa siitä, miten sinulla menee. Voisiko se olla terveydenhoitaja, koulukuraattori, opettaja, nuorisotyöntekijä, valmentaja, sukulainen tai jokin muu luottoaikuinen? Saat reagoida siihen, kun sinulla  on huoli itsestäsi. Nuorille suunnattuja ilmaisia ja nimettömiä chat-palveluita voit löytää täältä. 

Voit lukea tästä Mieli Ry:n nettisivuilta artikkelin nuoruusiän masennuksesta.

Kirjoittajat: Nuorten palvelujen asiantuntijat, Väestöliitto

Artikkelia on päivitetty 22.9.2022

Oliko tästä sinulle apua?

Saatat olla kiinnostunut myös näistä

Kosketusharjoitus itselle

Jokaisella ihmisellä on tarve saada kosketusta. Syystä tai toisesta moni elää kosketusvajeessa. Tämän harjoituksen tarkoitus on oppia antamaan...

Kosketusharjoitus kumppanin kanssa

Seksistä voi herkästi tulla suorittamista, varsinkin jos sen tekee miellyttääkseen toista tai jos ajatuksena on suorittaa orgasmi. Haluttomuus...

Vanhemman seksuaalisuus vauvavuonna

Tämä kurssi on suunnattu ensisijaisesti vauvavuotta eläville vanhemmille. Se auttaa tarkastelemaan omaa seksuaalisuutta uudessa...