Siirry sisältöön

Miten lapsettomuushoidoissa käyvää voi tukea työssä?

21.09.2018 klo 16:13 - Kirjoittanut Työ ja perhe , Väestöliitto
Lapsettomuushoitojen tarve on lisääntynyt Suomessa viime vuosina. Tähän vaikuttaa erityisesti myöhentynyt perheellistymisikä ja synnyttäjien keski-iän nousu. Työpaikan asenteilla ja joustoilla voidaan vaikuttaa lapsettomuushoidoissa käyvän ihmisen hyvinvointiin. Lapsettomuushoidot ovat monesti henkisesti ja fyysisesti raskaita, vaikka hoitomuodot ovat kehittyneet paljon viime vuosina.

Onko lapsettomuushoito sairauden hoitoa?

Lääkäri voi tapaus- ja tilannekohtaisesti määritellä lapsettomuushoidot sairauden hoidoksi. Työntekijän on pyydettäessä esitettävä työnantajalle luotettava selvitys sairaudestaan ja/tai työkyvyttömyydestään. Joskus rajanveto tässä voi olla haastavaa.

Poissaolot ja joustot

Vuosiloman lisäksi työntekijä voi korvata poissaolojaan mahdollisilla saldo- ja ylityövapailla sekä muilla työaikajärjestelyillä.

Työntekijän ja työnantajan on hyvä sopia lapsettomuushoitojen aikaisista poissaoloista, työajan joustoista ja muista järjestelyistä hyvissä ajoin. Aina tilanteita ei voi ennakoida tarkasti etukäteen, mutta varautuminen helpottaa sekä työntekijän että työnantajan tilannetta.

Hoidoista kertominen työpaikalla

Lapsettomuushoidoissa käyvä ihminen voi päättää itse, kuinka laajasti hän kertoo lapsettomuudestaan ja siihen liittyvistä hoidoista työpaikallaan.

Työpaikalla kannattaa laatia ohjeita ja suosituksia, joissa määritellään henkilön mahdollisuus käyttää palkallista työaikaa perhe- ja muista syistä johtuviin poissaoloihin, kuten lapsettomuushoitoihin, jotka eivät oikeuta sairauslomaan.

Ohjeistuksia ja suosituksia voidaan laatia myös palkattomista vapaista, niiden kestosta ja ehdoista. Lähtökohtana on, että työntekijä voi käydä lapsettomuushoidoissa sujuvasti ja että poissaolojen ehdot ovat selvät sekä työntekijälle että työnantajalle.

Miten laki sanoo työntekijän lapsettomuushoidoista?

Lääkäri voi tapaus- ja tilannekohtaisesti määritellä lapsettomuushoidot sairauden hoidoksi. Tällöin lapsettomuushoitojen ajalta työntekijälle maksetaan pääsääntöisesti palkkaa (työsopimuslaki 2 luku 11§). Työntekijän on pyydettäessä esitettävä työnantajalle luotettava selvitys sairaudestaan ja/tai työkyvyttömyydestään.

Toimialakohtaisissa työehtosopimuksissa voidaan säätää työsopimuslakia laajemmasta oikeudesta poissaoloihin ja työajan joustoihin lapsettomuushoitojen aikana.

Työnantajan vastuulla 

Työnantajan on nimettävä vastuuhenkilöt, joiden tehtävänä on tukea työntekijöitä erilaisissa akuuteissa, ennakoitavissa tai muissa poissaolotilanteissa perhesyiden vuoksi. Useimmissa yrityksissä ja organisaatioissa näistä asioista vastaavat lähiesihenkilöt sekä talous- ja henkilöstöhallinnon edustajat.

Työnantajan tehtävänä on laatia selkeät ohjeet ja menettelytavat, jotka edistävät sosiaalisesti vastuullisten käytäntöjen toteutumista työpaikalla. Ne auttavat toimimaan juohevasti ja harkitusti myös työntekijän lapsettomuushoidoista aiheutuvissa poissaolotilanteissa.

Esihenkilö ja muu työyhteisö voivat tukea lapsettomuushoidoissa käyvää huolehtimalla käytännön työaika- ja muista järjestelyistä reilusti ja inhimillisesti. Tilanteiden hoitaminen ammattitaitoisesti tukee työntekijän jaksamista ja työmotivaatiota.

Lapsettomuushoidoista aiheutuvat poissaolot ja niiden palkallisuuteen/palkattomuuteen vaikuttavat ehdot olisi syytä kirjata työpaikan pelisääntöihin.

Työntekijän vastuulla 

Työntekijän on ilmoitettava hyvissä ajoin työnantajalle lapsettomuushoidoista aiheutuvista poissaoloista, niiden kestosta ja muista omaan työntekoon vaikuttavista järjestelyistä. Tarvittaessa työntekijän on toimitettava lääkärintodistus työnantajalle.

Lapsettomuushoitojen tarve on lisääntynyt Suomessa viime vuosina. Siihen vaikuttavat myöhentynyt perheellistyminen ja synnyttäjien keski-iän nousu. Vuosittain Suomessa syntyy keinoalkuisesti eli hedelmöitys- tai inseminaatiohoitojen avulla noin 2 300 lasta.

Hedelmöityshoitolaki ei määritä hoitojen saajille yläikärajaa. Valtaosa lapsettomuushoitoja tarjoavista klinikoista Suomessa ei toteuta hoitoja yli 40-vuotiaille naisille. Miehille ei klinikoilla yleensä aseta yläikärajaa.

1. Työnantajan joustava suhtautuminen lapsettomuushoitoihin auttaa työntekijää huolehtimaan työtehtävistään parhaalla mahdollisella tavalla. Toimivat käytännöt myös vähentävät ylimääräisiä sairauspoissaoloja ja muiden erityisjärjestelyjen tarvetta.

2. Lapsettomuushoidot voivat olla fyysisesti ja henkisesti raskaita. Työkyky voi hoitojen seurauksena tilapäisesti heikentyä. Hoidot saattavat olla raskaita myös lasta toivovalle puolisolle. Hoitojen aikana mieliala ja tunteet voivat vaihdella paljonkin.

3. Asioista sopiminen kannattaa. Kun lapsettomuushoitojen aikaisista käytännöistä sovitaan työpaikalla jo etukäteen, työntekijän ei tarvitse huolehtia poissaolojen järjestymisestä ja työyhteisön ja/tai työnantajan suhtautumisesta tilanteeseensa.

 

Oliko tästä sinulle apua?

Saatat olla kiinnostunut myös näistä

Endometrioosin ja adenomyoosin vertaistukichat (elokuu)

Elätkö endometrioosin tai adenomyoosin kanssa? Epäiletkö, että gynekologiset oireesi voisivat liittyä niihin? Tervetuloa mukaan endometrioosin...

Seksuaalisuus teemachat (lokakuu)

Haluatko jutella siitä miten gynekologiset oireet voivat vaikuttaa omaan seksuaalisuuteen ja sen toteuttamiseen? Tervetuloa endometrioosin,...

Endometrioosin ja adenomyoosin vertaistukichat (lokakuu)

Elätkö endometrioosin tai adenomyoosin kanssa? Epäiletkö, että gynekologiset oireesi voisivat liittyä niihin? Tervetuloa mukaan endometrioosin...